"MIDI on lyhennys sanoista Musical Instrument Digital Interface ja sillä tarkoitetaan kieltä, jolla erilaiset musiikkilaitteet voivat keskustella keskenään. MIDI ei siis ole mitään korvin kuultavaa ääntä tai musiikkia, vaan tiedonsiirtostandardi MIDI-laitteiden yhteensovittamisen ja kommunikoinnin helpottamiseksi - vai pitäisiköhän sanoa mahdollistamiseksi." (Skitta.net)

Alkujaan midi on 1983 kehitetty järjestelmä. 1987 midi-järjestelmän pohjalta luotiin General Midi Standard (GM) -ohjelmistoäänistandardi. Standardissa laitevalmistajat sopivat 128 soundin järjestyksestä midi-kanavissa. Midi on useiden soitinvalmistajien yhteinen lapsi (mukana mm. Yamaha, Roland ja Korg).

Yleisesti midi-laitteisto voidaan jakaa ohjainlaitteisiin (esim. koskettimistot, tietokone), kohdelaitteisiin (ottavat vastaan ohjainlaitteen viestit esim. soundimoduulit) ja apulaitteisiin (midi-viestien käsittely, kytkentä). Ohjainlaitteet voidaan jakaa vielä neljään ryhmään: midi-soittimet, midi-sovittimet, midi-konvertterit, sequensserit ja midiohjaimet.

Harmonikkaan asennettava midi-laitteisto on ainoastaan yksi osa midi-laitteiden merta. Harmonikkoihin asennettavat laitteet ovat midi-sovittimia, joilla analoginen soitin saadaan lähettämään dataa seuraavaan laitteeseen. Rolandin digitaaliset harmonikat ovat puolestaan midi-soittimia pianosyntetisaattoreiden tapaan – V-malli on täydellinen elekrtoninen laite, eikä siinä ole perinteistä harmonikkaa muuta kuin ulkomuoto. Midi-sovittimia on saatavissa niin kromaattisiin kuin diatonisiin harmonikkoihin, concertinoihin, bandoneoneihin ja niin edelleen.

Ajatusvertaus midin ymmärtämiseksi: sähköpiano tai syntetisaattori on midi-soitin. Niissä on koskettimisto sekä ohjainnäppäimiä soundien ja komppien säätelyä varten. Harmonikka, jossa on midisovitin yhdistettynä kohdelaitteeseen (esim. Ketron-soundimoduuli) on periaatteessa sama asia.

Kuvan esimerkkitapaus: Bugariin on asennettu MusicTechin midi-sovitin – ohjauspaneeli näkyy maskissa. Ohjauspaneelin vieressä olevat säätimet kuuluvat soittimeen asennettuihin mikrofoneihin.

Klikkaa kuva isoksi.

Yläpuolella olevassa kuvassa magneettianturit näkyvät virtapiirin ja rekisterikoneiston välissä. Kuvan esimerkin laitteita hieman uudemmissa midi-laitteissa ei ole näinkään paljon piuhoja virtapiirissä – ulkonäkö on siistiytynyt ja laitteiden koko on pienentynyt. Magneettianturi lienee varmatoimisin, sillä siihen ei vaikuta lika ja se kestää suurehkoja kolhuja. Optinen kontakti toimii valotransistorien avulla, joka on myös varmatoiminen.

Klikkaa kuva isoksi.

Yläkuvan Bugari on tässä esimerkkitapauksessa yhdistetty Ketron-merkkisen soundimoduulin kautta vahvistimeen. Soundimoduuli on laite, joka kommunikoi harmonikan midi-laitteiden kanssa, käsittelee datamateriaalia ja lähettää datan eteenpäin seuraavalle laitteelle. Moduulilla voidaan hallita rumpukomppeja, soundeja, eri osa-alojen äänenvoimakkuutta (esim. rummut, basso, diskantti) ja siihen voidaan liittää esimerkiksi jalkapedaalit komppien ja soundien vaihtokytkimiksi. Tämän lisäksi moduulilla voidaan yhdistellä eri soundeja päällekäin, nauhoittaa kappaleita, jonka päälle voi soittaa toista ääntä vaikka keikalla, ja niin edelleen. Säätömahdollisuuksia on lukemattomia.

Harmonikassa midisoundit rajoittuvat muutamien soundien erilaisiin yhdistelmiin, joita puolestaan on lukuisia. Esimerkiksi perusbassoa painaessa voidaan saada aikaan sähköbasson soundi, sointubassosta vahvistettu hanurisoundi ja diskantissa jokin haluttu soundi tai soundien yhdistelmä. Yhden midi-liitännän kautta voidaan toimittaa 16 eri tapahtumaa, eli soundia samanaikaisesti. Uusissa midilaitteissa paljetilaan tulee paineanturi, joka mittaa ja vertaa palkeen painetta soittimen ulkopuolella olevaan palkeeseen. Näin äänenvoimakkuutta voidaan säätää normaalisti palkeen avulla.

Midimaailmassa käytetään vielä vanhahtavia din-liittimiä, jotka ovat eittämättä jääneet nykypäivän tiedonsiirtotekniikan nopeuksista kauas taakse. Yksinkertaisimmillaan harmonikasta lähtee midi-out -liitännästä piuha pa:n midi-in -liitäntään. Soundimoduulin kautta liitännät menevät puolestaan hanurista moduuliin ja moduulista pa-laitteeseen. Thru-liitännän kautta voidaan ketjuttaa useita laitteita peräkkäin.

Lisää tietoa laitteiden toiminnasta saa internetistä etsimällä varsin kattavasti. Voit kysyä lisää muilta muusikoilta esimerkiksi muusikoiden.netin foorumilta.

Midi on monipuolistanut soittimen mahdollisuuksia tanssibändeissä erilaisine soundeineen. Jos harmonikassa on midi-laitteiston lisäksi asennettu diskanttiin mikrofonit, niin samaan aikaan saadaan pa-kaiuttimista ulos harmonikan oma soundi ja midi-laitteiston muodostamat soundit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että bändissä ei välttämättä tarvita kosketinsoittajaa soittamaan Suomi-iskelmän iki-ihania torvisoundeja syntetisaattorista. Midi-laitteilla saadaan halutessa aikaan illuusio kokonaisesta elävästä bändistä rumpuineen ja bassoineen...

Harmonikan midien rinnalle asennetaan useimmiten mikrofonit, jotta soiton yhteydessä saadaan pa-laitteista myös hanurin soundi ulos ilman, että se jää midi-äänien tai bändin jalkoihin. Tällöin harmonikasta lähtee kaksi piuhaa. Langattomuus on piuhalattian vaihtoehto – langattomien laitteiden kantosäde on jopa 100 metriä. Langattomuudessa täytyy huolehtia paristojen virran riittävyydestä.

Osaavan tekijän käsissä midi-laitteista on paljon hyötyä keikkailussa. Laitteisto on täydennys bändille ja vaihtoehto soundien lisäämiseen niitä tarvitseville.

1987 luotu General Midi Standard tarkoittaa, että 128:lla valmistajien sopimilla kanavilla soi tietty soundityyppi. Eri valmistajilla ja laitteistoissa on laatueroja, joten kahden eri laitteen samasta kanavasta saattaa tulla varsin erilainen soundiväri. Uudella ja moderneimmalla tekniikalla valmistettu midi-soitin voi saada aikaan varsin hyvän soundin verrattuna vanhan äänikortin luomaan soundiin.

Niin ikään jos haluaa tietyn kompin tai soundin omasta midi-laitteestaan, on huomioitava että kukin valmistaja tekee komppeja ja soundeja omalla koodauksellaan. Esimerkiksi Technics ei tue Korgia eikä Soltonia.

Midi on jäänyt jälkeen nykypäivän teknologiasta. Melkein alusta asti on puhuttu Midi II -standardista, mutta tähän päivään mennessä ei ole markkinoille sellaista tullut. Ensimmäisistä midi-äänistä on kehitys kulkenut kyllä eteenpäin – nykyään midi-laitteet ovat mallintavia. Tämä tarkoittaa sitä, että soundit nauhoitetaan oikeasta äänilähteestä (esim. saksofoni), joka sitten saatetaan datamuotoon.

Vanhoissa midi-laitteissa kontaktikohdat muodostetaan mekaanisesti hopea- tai kultajousilla. Kontaktikohtiin tarttuu helposti lika ja ne hapettuvat ajan mittaan. Tämä havaitaan äänessä rätinänä. Jouset jäykistävät näppäimiä, joten soittotuntuma näppäimistöön muuttuu. Nykyaikainen midi-tekniikka on tosin korjannut asian.