|
Basso
Yleistä
Kaksirivinen on yksi maailman myydyimmistä harmonikkatyypeistä, enkä ole yhtään yllättynyt, jos kaksiriviset ovat maailmanlaajuisesti jopa myydyin harmonikkasoitin. Sillä on usean kymmenen vuoden myynnin etumatka kromaattisiin harmonikkoihin verrattuna. Diatonisien soittimien keskuudessa kaksirivisiä myydään eniten. Rakenteeltaan kaksirivisiä bassoja tehdään nykyään käytännössä vain wieniläistyylisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että bassonäppäimet on upotettu runkoon ilman erillistä otekahvaa. Perusmekaaniikaltaan kaikki diatoniset haitarit, joissa on 2 – 18 bassonäppäintä, ovat mekaniikaltaan yhteneviä. Valmistajien malleissa on toki eroja, mutta perusidea on aina sama: näppäintä painettaessa nousee kolmelle kielelle tarkoitettu yksi iso kolmion- tai neliönmuotoinen läppä. Rakenne
![]() Italialaisvalmisteisen kaksirivisen bassokoneisto Rakennustyylit bassomekaniikan osalta vaihtelevat hieman valmistajien kesken.
![]() Saksalaisvalmisteisen kaksirivisen bassokoneisto Saksalaisilla on puolestaan tapana tehdä bassoläpät erittäin tiiviiseen pakettiin kääntämällä joka toinen läppä ja sen alla oleva kolmen kielilaatan muodostama kolmio toisin päin. Tällöin kielipenkeissä olevat saman oktaavin äänet eivät mene italialaiseen tapaan kielipenkin samalle puolelle, vaan äänikerrannaiset menevät kielipenkin puolelta toiselle. Saksalaisissa soittimissa näkee myös, että kielipenkit on sijoitettu hieman lomittain toisiinsa nähden. Tällaisen bassokoneiston hyvä puoli on se, että niin kutsutun t-varren ja näppäimen välinen pitkä metallitanko pysyy mahdollisimman vähän taivutettuna – kestävyyttä tulee nimellisesti lisää. Läpän alle tulevat välipohjan ilmakanavareiät voivat olla jokaiselle kielelle erikseen tehty tai välipohjassa on vain yksi iso reikä. Tällaisessa tapauksessa ilmakanava jakautuu vasta kielipenkissä kullekin kielelle omaksi kanavakseen. Näppäinkaaviot
![]() Suomalainen G/C-vireisen bassokaavio ![]() Venäläinen harmoschka-haitarin bassokaavio Ihan oma lukunsa on venäläiset kaksiriviset järjestelmät, jotka eivät ole edes vaihtoäänisiä, vaan paljetta sisään- ja ulosvedettäessä yhdestä näppäimestä tulee yksi ääni. Oikeanpuoleisessa kuvassa on venäläisen harmoschka-haitarin bassokaavio. Venäjällä Neuvostoliiton aikana valmistettiin muitakin kiintoisia harmonikkasysteemejä. Kaksirivisessä Tsaijka-haitarissa on kolme riviä bassonäppäimiä, vaikka soitin on kaksirivinen. Näistä soittimista en ole löytänyt valmiista lähteistä näppäinkaavioita, joten sellaiset täytyy tehdä tänne aikanaan. [ Ylös ] |