Hyvän harmonikan ominaisuudet

[Viljo]

Sain sähköpostilla visaisen kysymyksen. Sovin, että laitan viestin tänne luettavaksi ja pohdittavaksi. Vastailen itse tähän topickiin vähän tuonnempana, kun ehdin.

----

Minua askarruttaa, miten paljon harmonikan taso vaikuttaa soittotaidon kehittymiseen ja lopputulokseen? Varsinkin nopeampia kappaleita soitellessa tulee joskus ajatelleeksi, että mahtaakohan soittimeni mekaniikka hieman hidastaa kehitystä. Soittimeni on 4-äänikertainen Guerrini cassotto, joka lienee ihan keskiverto perussoitin, mutta esimerkiksi kevyemmällä kosketuksella toimiva peli voisi olla etu. Äänenlaatu on sitten toinen luku sinänsä. Mikä yleensäkin tekee toisesta soittimesta toista paremman, kun puhutaan vaikkapa juuri 4-äänikertaisista cassotoista?

[KurttuPaavo]

En tiedä muista, mutta mä koen sen haasteena että mulla onkin "  ei niin tuliterä"peli.  Olenkin leikilläni sanonut että treenaan tällä niin kovaksi että sitten kilvan kiikuttavat mulle Italiasta uuden ilmaiseksi.

[Viljo]

Olin tekemässä viime syksynä pientä kuuntelukoetta. Kokeessa soitettiin eri osioissa kitaroita, bassoja ja harmonikkoja. Kuuntelijoita oli noin 20 kaiken kaikkiaan. Mukana oli kolme melodiabassoharmonikkaa, joskin soitinten laatuerot olivat suuret. Yksi soittimista oli selvästi äänenlaadultaan paras.

Kuuntelunäytteissä soitettiin erilaisia asioita. Asteikoita, aksentteja, paljetremoloita, matalia ja korkeita ääniä... Soittimen koko ja istuvuus soittajalle osoittautui omalla kohdallani erittäin suureksi elementiksi soittajana ko. tilanteessa. Tyköistuvalla soittimella aksentit ja tremolot onnistuivat kertaheitolla kunnolla. Kömpelöillä soittimilla teknilliset soittamiset menivät niin ja näin.

Kaikki kuitenkin vaikutti kuulijan käsitykseen hyvästä soundista ja hyväsoundinen haitari oli yllättäen yksi parhaiten soitettavissa oleva soitin.

Tällä en voi todistaa kuin sen, että soittajalle sopivalla soittimella voi vaikeatkin tekniikat tulla hieman helpommiksi, kun häiritseviä elementtejä minimoidaan. Yksi häiritsevä elementti voisi olla esimerkiksi remmien huono istuvuus soittajalle.

-----

Äänen laadusta voidaan yliviivata tuo 4-äk cassotto pois. Jos vertaillaan eri soittimien cassottosoundeja, niin sitten täytyy cassotto pitää mukana. Mikä on hyvä soundi, mikä on hyvä äänenlaatu? Tähän voi vastata ainoastaan kuulijat. Yllä mainitsemani sokkosoittokoe on yksi parhaista, ellei ainoa tapa, todeta jokin toinen soitin paremmaksi / huonommaksi kuin toinen soitin. Maku asia, joskin yhteisiä elementtejä harmonikan rakenteesta voidaan määritellä soinnin laadun parantamiseksi. Esimerkiksi onko venttiilit nahkaset vai muoviset ja onko ne liimattu oikein, vaikuttavat soundiin jo hyvin paljon.

Lyhyesti sanottuna kaikki soittimessa vaikuttaa soundiin. Vertailutilanteissa täytyy soittimet olla samassa vireessä (myös huojuvat äänikerrat), jotta virityksellä ei vaikuteta kokeen lopputulokseen.

Nonni.. viestikapula seuraavalle...

[olli]

"Tuohon kysymykseen: miten hanurin laatu vaikuttaa oppimiseen."  Omalla kohdallani tuli ongelmia diskantin näppäinten etäisyydestä lautaan.  Tulikohan selvästi sanottua?  Siis kun näppäimet ovat kaukana, tuli ongelmia soittoon.  Tykkään siis siitä, että näppäimet ovat lähellä "lautaa".  Isälläni oli tämä "Colmodella Musica" jossa oli pitkä matka painella sitä näppäintä alas.  Ammattilaisartesaani teki sitten remontin ja lyhensi sitä välimatkaa, joten nyt voin soitella sujuvasti myös tällä Colmodellalla.  Omissa peleissäni (Traviata ja Kravatti) ei näitä ongelmia ole ollut.  Se, mikä merkki on paras soinniltaan, on mielestäni makuasia.   Kukin on mieltynyt johonkin sointiin.  Itse tykkään näistä "vanhoista valssiäänistä".  Eräs ammattilainen totesi cassottoista: on vähän "tunkkainen" ääni, kun kiertää niin mutkan kautta!   Hän piti suoraa parempana kuin casottoa.  Meitä on varmaan yhtä moneksi kuin löytyy merkkejä!

[TAA]

Kun puhutaan soittimen laadusta, tulee itselle mieleen kolme seikkaa  mihin pitää kiinnittää huomiota teknisten ominaisuuksien lisäksi:

Äänten syttyminen
Tarkoitan tällä sitä, miten hyvin/helposti ns. artikulaatiot (palje- ja sormiartikulaatio) onnistuvat. Ne pitää saada onnistumaan helposti ilman suurempaa ponnistusta ja voimankäyttöä, varsinkin bassoäänten syttymistä kannattaa tarkkailla.

Soittimen tiiveys
Soittimen pitäisi käyttäytyä veto- ja työntöpalkeella samanlailla.
Paljepoimuja pitää olla riittävästi, ettei palje lopu kesken. – Tämä on usein ongelmana aivan pienille soittajille tarkoitetuissa soittimissa (ns. jousi-ilmiö).

Äänen sointi ja voimakkuus
Äänten pitää soida helposti niin hiljaa soitettaessa kuin voimakkaasti soitettaessa.
Lisäksi soittimesta pitää "lähteä" riittävästi ääntä.
Soittimen viritys pitää olla käyttötarkoitukseen sopiva: klassiseen musiikkiin erilainen viritys kuin muuhun musiikkiin.

Jos olet näihin tyytyväinen, soitin on sinulle sopivan laadukas.

[risto]

...  Omalla kohdallani tuli ongelmia diskantin näppäinten etäisyydestä lautaan.  ....

Sama juttu. TAA:n mainitsema äänen syttyminen oli toinen ongelma ja kolmas ongelma napin painamiseen tarvittava voima. Nämä mm. Viljo korjasi halvassa kaksirivisessä Hohnerissani. TAA ei näitä seikkoja maininnut, ehkä siksi, että hänellä on kalliimpia soittimia, joissa nämä asiat ovat heti kunnossa. Äänen väriä pitää vielä Hohnerissa fiksata. 

[Viljo]

On muistettava, että äänen laatu on eri asia kuin virityksellä saatu äänen sävyjen erot. Virityksellä voidaan tehdä paljon, mutta hyvä viritys ei ole todellakaan tae hyvästä äänen laadusta.

[mlut]

Kyllä sen on varmasti tuo 'näppäimen etäisyys laudasta' ja 'voima, jolla näppäintä pitää painaa', mitä ajan tässä alkukysymykselläni takaa. Kiva kuulla, että niitä kumpaakin voi säätää. Tosin, koko pelin vaihto voisi olla paikallaan, mutta se on vähän mutkikas prosessi.
-Matti

[humppahanuristi]

Niin, mikä se on sitä huippulaatua sitten...

Olen soittanut bugarin konserttimalleilla, parillakin. Pihlajamaan konserttimallia (Pohjan Alpon omistama), jonka sanotaan olevan jupiterin kopio (vai mikä se neuvosto-venäläinen vehje olikaan). Tavallisella bugarilla, giulietilla, pihlajamaalla, kouvolan vehkeillä useammilla sekä weltmaister ja mikä majestic nyt sitten olikaan se yksi. Sitten joskus jotain muita tuntemattomampia merkkejä kokeillut mm. Tanskalaisessa museossa ja musettemalleja. Enolla on joku ikivanha tasakahva, italialainen, mistä lie löytänyt sitäkin joskus koitin.

Omia on ollut weltmaister, , guerrini 4äk, Ramses Gala casotto (tämä juuri rikki mennyt), Kouvolan hopeahäkki ja menghini 4äk.

Täytyy sanoa, että äänellisesti miellytti erään vanhemman jyväskyläläisen soittajan (Koljonen?) 6-rivinen Kouvolan casotto, olikohan se sitä 50 vuotis juhlasarjaa. Kouvolan ja Pihlajamaan vehkeissä vaan on perusitalialaisista poikkeava näppäimistö nappuloiden koon ja sijoittelun suhteen. Kouvolan vehkeet ei ole koskaan sopineet minun sormille ja muutenkin ne on vähän outoja soittaa. Kuulostavat enimmäkseen kuitenkin hienoilta.
Nuo konserttimallit ei käy tällaiseen kevyeen tanssimusiikkihommaan äänensä eikä painonsa puolesta. Muuten ihan kivoja vehkeitä.

Sitten yksi musettehaitari oli kanssa ihan kiva, merkistä en saanut selvää mutta rekisterit siellä kahvan takana sellaisilla vivuilla ja näppäimet kaikki valkoisia  ei ollut casotto mutta kuulosti hirveän hyvältä.

Äitini uudella miehellä on näitä saksan vehkeitä majestic vai mikä se on (ei se soittaa osaa) ja siitä täytyy sanoa, että aika huono. Hirveän jäykkä näppäimistö (muovia koneistossa aika lailla) ja äänipuoli melkoisen karmea sekä ilmankulutus järkyttävä. Mistä tulikin mieleen vielä yksi, erään tutun Taskula. Se on vissiin nykyään jo huollettu mutta aiemmin sai pumpata palkeita olan takaa ja karmea soittaa.

Noista omista tuo Ramses on ollut oikein mukava soitettava ja verrattuna nyt noihin muihin, ihan laatupeli. Näitä on vissiin haukuttu jossain piireissä kovastikin mutta itse ole ollut tyytyväinen ja onhan se jo 19 vuotta minulla ollut. Nyt täytyy viedä taas huoltoon (7 vuotta sitten viimeksi). Tämähän on vissiin aika läheistä sukua Guerrini tuotteille ja edelleen olen sitä mieltä, että laadukas vehje.
Menghinin kanssa en ole 15 vuoden aikana oikein päässyt sinuiksi. Periaatteessa ihan jees mutta suora 4äk äänimaailma ei miellytä minua ja näppäimistön vaste on löysempi kuin mitä tykkäisin. Sillehän pystyisi tekemään tietysti jotain mutta miksi, kun ei se kokonaisuutena oikein miellytä. Soittaahan sillä, mutta ei tunnu omalle. Näistä syistä olen sitä yrittänyt aina silloin tällöin saada kaupaksi, jostain syystä onnistumatta.

Joskus keikoilla olen kuullut kommentteja, että "osta kunnon haitari, vaikka bugari". Minun mielestäni nyt näiden kokemuksien perusteella en kyllä merkin perusteella lähde vaihtamaan vaan pitää olla muutakin näyttöä kuin tunnettu nimi. Tähän mennessä ei vielä minun käyttöön parempilaatuista yksilöä ole sattunut.

Olisiko laatu kuitenkin yksilöllistä ja vähän soittajasta riippuen subjektiivista.

[Viljo]

Kun puhutaan soittimen laadusta, tulee itselle mieleen kolme seikkaa  mihin pitää kiinnittää huomiota teknisten ominaisuuksien lisäksi:

Äänten syttyminen
..
Soittimen tiiveys
..
Äänen sointi ja voimakkuus
..
Jos olet näihin tyytyväinen, soitin on sinulle sopivan laadukas.

Kaksi ensimmäistä ovat teknisiä ominaisuuksia. Äänten syttymiseen vaikuttaa hyvin paljon mm. kielen profiili ja intonointi. Soittimen tiiveys on mielestäni myös tekninen ominaisuus siinä mielessä, että jos jokin kohta on tehty huonosti, niin voi tulla vuoto. Siellä italian tehtaillakin paikkailtiin ihan uusia soittimia, kun vuosivat vääristä kohdista.. No sen siitä saa, kun jyrsimen terä menee millin vikaan...

Tuo 6-rivinen kouvolan peli on ilmeisesti Cassotto 6, joka on muistaakseni julkaistu siinä 1984 huitteilla... En muista tarkkaan, vaikka juuri vähän aikaan sitten sen tiedon etsin.

Tuosta humppahanuristin pitkästä kirjoituksesta tuli mieleen, että olisi aivan älyttömän hieno asia, jos riittäisi voimavarat harmonikkojen testaamiseen ja luokitteluun. Vähän niin kuin jossain Tekniikan Maailmassa testataan autoja. Pitäisi miettiä testikriteereitä ja testata soittimia kun ne ovat uusia ja kun ne ovat olleet käytössä esim. vuoden. tai 1000 tuntia. Sitten pitäisi testaajien olla oikeastaan soiton ammattilaisia ja mukana henkilö, joka ymmärtää tekniikan päälle.

Laatu ei ole subjektiivinen asia. On hyvää, on huonoa, on älyttömän hyvää ja jotain ihan muuta. Harmonikan tekniset asiat ovat ei-subjektiivinen asia, sillä jokainen ammattilainen ymmärtää jos on jokin valmistusvirhe tai jokin selvästi huono ratkaisu (tai ainakin pitäisi tietää). Näkökulmat tulevat siinä kohtaan, missä asiakas päättää, että hänelle riittää tämänlainen soitin tai vaihtoehtoisesti asiakas päättää, että viritetäänkö soitinta vai ei.

[humppahanuristi]

Laatu ei ole subjektiivinen asia. On hyvää, on huonoa, on älyttömän hyvää ja jotain ihan muuta. Harmonikan tekniset asiat ovat ei-subjektiivinen asia, sillä jokainen ammattilainen ymmärtää jos on jokin valmistusvirhe tai jokin selvästi huono ratkaisu (tai ainakin pitäisi tietää). Näkökulmat tulevat siinä kohtaan, missä asiakas päättää, että hänelle riittää tämänlainen soitin tai vaihtoehtoisesti asiakas päättää, että viritetäänkö soitinta vai ei.

Niin no joo, piti tarkoittaa lähelle tuota. Tekninen laatu ei ole subjektiivista, tai sen ei pitäisi olla.
Monesti siitä vaan tulee, kun ihminen jostain syystä on laumaeläin ja joku sanoo "totuuden" niin muut sitä seuraa.
Tulee juurikin mieleen nämä tietyt merkkijutut ja niiden nimeen vannominen. Silloin ei teknisillä laatuseikoilla ole juuri merkitystä.

Mutta joo, samoilla linjoilla kuitenkin ollaan.

[olli]

Mielikuvathan ne jylläävät!  Markkinajohtaja on "aina se paras" vaikka ei olisikaan.  Luonnollisesti oikea tekninen laatu on kaikkein tärkein; eli on tehty viimeisen päälle laadukasta työtä.  Monen hanuristin laatumielikuva kuitenkin ratkaisee tulevan "soittajanalun" hanurimerkin valinnan.  Jospa "Viljo Accordion" tuo markkinoille laadukkaan pelin!

[Viljo]

Mielikuvathan ne jylläävät!  Markkinajohtaja on "aina se paras" vaikka ei olisikaan.  Luonnollisesti oikea tekninen laatu on kaikkein tärkein; eli on tehty viimeisen päälle laadukasta työtä.  Monen hanuristin laatumielikuva kuitenkin ratkaisee tulevan "soittajanalun" hanurimerkin valinnan.  Jospa "Viljo Accordion" tuo markkinoille laadukkaan pelin!

Haudoin tuota Viljo Accordion(s) sanaa muuten pari vuotta. Kuukautta ennen lomakkeiden täyttöä päädyin tähän Harmonikan huolto ja restaurointi -nimeen.

Kannattaa muuten lukea ensi keskiviikon Turun Sanomat. Siinä on Treffi-liite, jossa on miltei aukeaman juttu minusta. Kansikuvakin otettiin... Siinä on vähän sellaisia uutisia, mitä on noteerattu seuraavassa Hanuri-lehdessä sekä vähän laajemmin käsittelen seuraavassa blogitekstissä... Laatu saa uuden merkityksen tulevaisuudessa   

Jatkan vielä vähäsen...

Olen ottanut Vapaalehdykässä hyvin puolueettoman linjan, mitä tulee harmonikan valintaan. (ks. http://www.vapaalehdykka.net/?k=musiikkikoulu/soittimen_k%C3%A4ytt%C3%B6&sivu=l%C3%B6yd%C3%A4_soittimesi) Ehdottoman ensisijainen asia on unohtaa merkit ja mallinimitykset äänikertojen määrä ja hinta. Soitin kannattaa ostaa siten, että asettaa sen tekniset ominaisuudet, koon, painon, hinnan ja tuon tuollaiset asiat omien tarpeiden mukaiseksi. Laatu vaan pruukaa maksaa. Täytyy olla tarkka varsinkin jokamiehen markkinoilla, joissa kesivertosoittimenkin hinta saattaa olla hyvin yläkanttiin.

[olli]

Tuli mieleen termi "hyvä hinta-laatusuhde".  Se jos mikään on subjektiivinen käsite.  Mikä on se hyvä suhde hinnan ja laadun yhteydessä?  Sitä ei voi mitenkään absoluuttisesti määritellä.  Entisenä markkinoinnin ammattilaisena ja yrityskouluttajana tähän termiin törmäsi jatkuvasti.  Tämä suhde on täysin arvijoidasta itsesä kiinni.  Joku hinta/laatu on toiselle toinen kuin toiselle.  Kun ei ole määritelty kriteerejä, on suhde mielikuvista kiinni.

[JLS]

Kirjoitan lyhuesti mitä sana "laatu" tarkoittaan laatukriteeristössä siis esim laatujärjestelmissä.
Laatu on tuotteen tai palvelun kyky vastata asiakkaan vaatimuksiin.
Siis ts. jos menette vaikkapa halpahalliin ja haluatte ostaa jotain tuotetta edullisesti ja jälkeenpäin moititte sitä laaduttomaksi niin tuon laatukriteeristön mukaan näin asia ei ole.
Tässä tapauksessa hinta oli se laadun mittari ja jos tuote oli edullinen niin se on laadukas!
Näissä soittimissa on ihan sama asia kuin missä tahansa tuotteessa, laatua mitataan juuri sillä mittarilla jonka asiakas asettaa tuotteelle.
Edullinen on laadukas jos se on edullinen. Jos tuote vastaa teknisesti sitä mitä asiakas on sille asettanut niin siltä kannalta se on myös laadukas jne.
On eri asia puhua tuotteen ominaisuuksista kuin laadusta, laadusta puhuttaessa pitää aina muistaa mitä krtiteerejä tai mittareita sille on asiakas laittanut ja vastaako ne sitä. Jos mittareita tai vaatimuksia ei ole ollut niin sitten saa vain ominaisuuksiltaan eritasoisia juttuja tai tuotteita muttei laaduttomia. Laatu on sitä mitä me vaadimme!
Tämän vuoksi ei ole ihan sama asia puhua soittimien laadusta samaan aikaan kun verrataan niiden ominaisuuksia, sillä kaikile ominaisuuksille on olemassa oma vaatimuksensa ja pitäisi näin ollen tarkastella vastaako nuo ominaisuudet niille asetettuja vaatimuksia.