Vapaalehdykkä-foorumi The Free Reed Forum
19-05-2012, 15:54:09 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: 2.5.12 - Ylläpito lomailee kesän ensimmäisen "satsin" 9.-17.6. välisenä aikana. Tällöin olen kaikkien(!) tiedotusvälineiden ulkopuolella. Laita soitin kesäkuntoon siis toukokuussa. Muut loma-ajat koko kesän osalta löytyvät www.harmonikanrestaurointi.net -osoitteesta.
 
   Etusivu  Vapaalehdykka.netBlog Ohjeet Haku Kalenteri Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 2 [3]   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Ei tää niin helppoa oo  (Luettu 1363 kertaa)
Dukextra
Jr. Member
**

Karma: 2
Viestejä: 63



Profiili
« Vastaus #30 : 20-09-2011, 21:55:04 »

Hauskaa kuulla että joku lähestyy 2-rivisen soittoa teoriapohjalta Hymyilee

Tunnen useita kymmeniä 2-rivisen soittajia mutta niistä ehkä muutama osaa luetella mitä bassoja haitarista löytyy ja neki on oppinu lähinnä sen takia ku on pitänyt soittaa muun rytmiryhmän kanssa. Enkä itsekään tiedä millä palkeen suunnalla se g tai c tulikaan. Viritellyt olen jonku verran joten näkömuistilla tiedän jotain.

Oma soittoasenne 2-riviseen on juuri se että kappale opetellaan korvakuulolla tai sitten apunumeroilla takaraivoon ja sinne lyödään sitten basso sekaan. Toki basso pitää opetella myös, mutta mitään teoriaa ei tarvita kun bassoja on vain 4 per suunta.
tallennettu
htoyryla
Hero Member
*****

Karma: 8
Viestejä: 788



Profiili
« Vastaus #31 : 20-09-2011, 22:19:49 »

Hauskaa kuulla että joku lähestyy 2-rivisen soittoa teoriapohjalta Hymyilee

Tunnen useita kymmeniä 2-rivisen soittajia mutta niistä ehkä muutama osaa luetella mitä bassoja haitarista löytyy ja neki on oppinu lähinnä sen takia ku on pitänyt soittaa muun rytmiryhmän kanssa. Enkä itsekään tiedä millä palkeen suunnalla se g tai c tulikaan. Viritellyt olen jonku verran joten näkömuistilla tiedän jotain.


Joo, mun musiikkiharrastukseen kuuluu kitaraa, pianoa ja puupuhaltimia, ja nyt parisen vuotta näitä haitareita. Ja soittelun lisäksi väsään moniraitaäänityksiä itsekseni ja joskus soitan akustista bassokitaraakin niihin. Siinä tulee väkisinkin ajateltua kappaletta sointukulkuna, laulumelodiana ja mitä koristeita siihen sitten lisääkin. Ja pitää miettiä että miten helppo tai vaikea sävellaji on vaikka klarinetille tai fonille, niin ja laulaa.

Kun kappaleen hahmottaminen sointukulkuna on mulle niin keskeinen, niin toki se tuntuu tässä kaksirivisessäkin.

Mutta oikeasti, kun mulla on tuo peli sylissä, niin en minäkään ajattele missä ne sävelet siellä riveillä on. Siinä mielessä tuo kaksirivinen on poikkeuksellinen kokemus mulle. Katselin hieman näppäinkaaviota kun olin tuonut tuon pelin kotiin, mutta enimmäkseen olen ne sävelet sieltä hakenut tuntumalla. Diskantin korkeimmat sävelet ovat vielä vähän hämäriä, tuntuvat menevät vähän sekaisin siellä. Haen niitä sitä mukaa kun tulee tarve.

Sitten, mä en varsinaisesti ajattele niiden sävelten nimiä, vaan että missä kohtaa skaalaa mennään ja missä soinnussa. Siksi mä pystyn katsomaan g-mollinuottia ja soittamaan e-mollissa. Kun en ajattele niitä g-mollin säveliä geenä ja deenä, vaan perussävelenä ja niin edelleen.

Se teoria tulee sitten siitä kun näistä yrittää keskustella. Enhän mä päässä ajattele että "skaalan 2. aste" vaan ne vain on päässä jollain lailla.

Lainaus
Oma soittoasenne 2-riviseen on juuri se että kappale opetellaan korvakuulolla tai sitten apunumeroilla takaraivoon ja sinne lyödään sitten basso sekaan. Toki basso pitää opetella myös, mutta mitään teoriaa ei tarvita kun bassoja on vain 4 per suunta.

Mulla kun on se tausta että melodian säestykseen tarvitsee yleensä ne kolme sointua, niin siinä on se ongelma että tuolla pystyisi soittamaan melodioita (kuten c-duurissa ja a-mollissa) mutta niihin ei löydy kaikkia tarvittavia sointuja. Tämmöistä ongelmaahan ei ole jos soittaa kaksiriviselle tehtyjä kappaleita tai siis kappaleita joita toiset soittavat kaksirivisellä. Mutta kun minä yritän soitella tuolla kaikenlaista, tavallaan siis teen omat "kaksirivissovitukset" ja haluan että minulla on siinä käytössä kolme sointua per sävellaji.

No, pitää korjata että toki on paljon kappaleita jotka menee ihan hyvin kahdella soinnulla, joten pitäisi tuolla minun pelillä onnistua aika monta c-duurikappalettakin.
« Viimeksi muokattu: 21-09-2011, 10:00:10 kirjoittanut htoyryla » tallennettu

mie pellaan niinko tykkään, enkä niinko neuvothaan, ja tällä kertaa näin
htoyryla
Hero Member
*****

Karma: 8
Viestejä: 788



Profiili
« Vastaus #32 : 20-09-2011, 22:43:22 »

Täytyy lisätä vielä yksi juttu joka oikeastaan tuntuu jotenkin hassulta, liittyy tähän kysymykseen että onko nuotit hyvästä vai pahasta. Mulla on kyllä aika paljon musiikkia päässäkin valmiina, ja tietynlaiset kappaleet pystyn oppimaan korvakuulolta. Mutta jos haluan kokeilla soittaa pelimannimusiikkia, niin mulla ei ole oikeastaan muuta mahdollisuutta kuin nuoteista. Toki olen väistämättä kuullut pelimannimusiikkia mutta on se kuitenkin mulla varsin vierasta eikä päässä ole valmiuksia hahmottaa sitä.

Siinä nuoteista kokeillessa tulee sitten jänniä kokemuksia. Ai tämä onkin tämmöinen, tämä kuulostaa tältä. Ai näin voi soittaa ja siitä tulee tämmöinen. Hei mähän pystyn soittamaan tämmöisen. Minusta ihan nautinnollisia kokemuksia.




tallennettu

mie pellaan niinko tykkään, enkä niinko neuvothaan, ja tällä kertaa näin
htoyryla
Hero Member
*****

Karma: 8
Viestejä: 788



Profiili
« Vastaus #33 : 21-09-2011, 09:13:36 »

Oma soittoasenne 2-riviseen on juuri se että kappale opetellaan korvakuulolla tai sitten apunumeroilla takaraivoon ja sinne lyödään sitten basso sekaan. Toki basso pitää opetella myös, mutta mitään teoriaa ei tarvita kun bassoja on vain 4 per suunta.

Tuli vielä mieleen, että monesti saman melodianpätkän voi soittaa sekä työntö- että vetopalkeella. Niinkuin nyt tuo Pienen Syntisen välisoitto. Kun sen aloittaa vetopalkeella, siihen saa sen a-mollin jos soittaa e-mollissa. Jos aloittaakin työntöpalkeella, voi kokeilla etsiä sopivaa sointua, mutta ei siitä samankuuloista saa ilman a-mollisointua (IV aste, subdominantti).

Arvelisin, että tottunut pelimanni, vaikkei ajattelekaan sointuja eikä teoriaa, valitsee vaistomaisesti palkeen suunnan sille melodialle niin että soinnut menevät oikein. Tai sitten soittaa ristibassoa Hymyilee Siitähän kuitenkin on kysymys miltä mikäkin sointu kuulostaa yhdessä melodian kanssa. Teoria on vain nimiä näille jutuille.
« Viimeksi muokattu: 21-09-2011, 09:37:43 kirjoittanut htoyryla » tallennettu

mie pellaan niinko tykkään, enkä niinko neuvothaan, ja tällä kertaa näin
htoyryla
Hero Member
*****

Karma: 8
Viestejä: 788



Profiili
« Vastaus #34 : 21-09-2011, 22:00:54 »

Yks näkökulma lisää korvakuulosoittoon. Löysin youtubesta kivan valssin ja tekisi mieli soittaa se. Tuntuu vain että jotta voisin yrittää soittaa sitä korvakuulolta, pitäisi se ensin oppia ulkoa luotettavasti. Jos vain kuuntelen pätkän siitä ja yritän soittaa sitä, unohdan miten se menee ja alan soittaa omiani. Ja taas oppiakseni sen ulkoa sitä pitäisi kuunnella niin monta kertaa että kyllästyn siihen enkä enää halua soittaa sitä. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta.
tallennettu

mie pellaan niinko tykkään, enkä niinko neuvothaan, ja tällä kertaa näin
Dukextra
Jr. Member
**

Karma: 2
Viestejä: 63



Profiili
« Vastaus #35 : 22-09-2011, 05:45:32 »

Monesti opetellessani uutta kappaletta, jää melodia päähäni ja viheltelen sitä työmatkat yms. Ja aina hirveän kova into päästä yrittämään sitä haitarilla Hymyilee
tallennettu
htoyryla
Hero Member
*****

Karma: 8
Viestejä: 788



Profiili
« Vastaus #36 : 22-09-2011, 08:47:19 »

Monesti opetellessani uutta kappaletta, jää melodia päähäni ja viheltelen sitä työmatkat yms. Ja aina hirveän kova into päästä yrittämään sitä haitarilla Hymyilee

Mulla alkaa kappale soimaan päässä kyllä kun olen sitä vähän aikaa soitellut nuoteista. Mutta jos yritän kuunnella outoa kappaletta Youtubesta opettelumielessä niin ei se niin tartu päähän. Siksi nuoteista menee nopeammin opetella.

Yksi konsti olisi varmaan se Armandon monesti suosittelema hyräily. Katsoisi Youtubesta kappaletta ja tartuttaisi sen mieleen hyräilemällä ja sitten opettelisi soittamaan sen muistista. Minulta vain ei oikein onnistu.  

Laulut on helpompia tarttumaan päähän pelkästään kuuntelemalla. Moniosaiset instrumentaalikappaleet niitä vaikeimpia, varsinkin jos sävelkulussa on kaikenlaisia mutkia, mutta kyllä nekin nuotista soittamalla tarttuvat päähän.
« Viimeksi muokattu: 22-09-2011, 08:54:18 kirjoittanut htoyryla » tallennettu

mie pellaan niinko tykkään, enkä niinko neuvothaan, ja tällä kertaa näin
Vsku
Newbie
*

Karma: 0
Viestejä: 26


Profiili
« Vastaus #37 : 22-09-2011, 21:48:38 »

Tuo hyräily on kyllä loistava tapa alkaa opettelemaan uutta kappaletta. Itse kuuntelen kaikki matkat musiikkia jota olisi tarkoitus opetella, jää melodia helposti päähän. Toisen neuvoi haitariopettajani, melodian soitossa hae sointukuvioita melodiapuolelta jos se on mahdollista. Helpottuu sormitus ja muistaa ulkoa paremmin kun hahmottuu joku tuttu sormitus.
tallennettu
htoyryla
Hero Member
*****

Karma: 8
Viestejä: 788



Profiili
« Vastaus #38 : 22-09-2011, 21:59:27 »

Tuo hyräily on kyllä loistava tapa alkaa opettelemaan uutta kappaletta. Itse kuuntelen kaikki matkat musiikkia jota olisi tarkoitus opetella, jää melodia helposti päähän.

Mulla on iän myötä tullut jotenkin semmoinen, etten jaksa kovin paljon kuunnella musiikkia. Se jotenkin häiritsee. Soittelen kyllä mielelläni itse ja välillä kuuntelenkin, mutta aika vähän ja silloin pitää sitten keskittyä siihen kuuntelemiseen. Jos pitää vähänkään keskittyä johonkin muuhun niin sitten en juuri kuuntele musiikkia. Ja kävellessä, autoa ajaessa, bussilla tai junalla liikkuessakin musiikki enimmäkseen häiritsee, olen mieluummin hiljaa omien ajatusten kanssa.  

Mutta hyräilystä. Olen kyllä välillä onnistuneesti löytänyt melodian kulun yrittämällä hyräillä sitä. Siinä tuntuu, että kyky hyräillä nuotilleen on taas iän mukana kehittynyt.
« Viimeksi muokattu: 22-09-2011, 22:08:12 kirjoittanut htoyryla » tallennettu

mie pellaan niinko tykkään, enkä niinko neuvothaan, ja tällä kertaa näin
htoyryla
Hero Member
*****

Karma: 8
Viestejä: 788



Profiili
« Vastaus #39 : 29-09-2011, 13:56:46 »

PS2. Eri juttu tietenkin, jos päässä ei ole valmista "kirjastoa"  ja haluaa opetella akateemisesti yhtä maailman helpoimmista soittimista. Kysyisin vaan miksi, koska kyseessä ei ole kuitenkaan ns. orkesterisoitin - moniriviset sitten erikseen.

Vaikkapa siksi että haluaa oppia jotain uutta. Uudenlainen soitin, uudenlaista musiikkia, uusia sävelmiä eikä niitä samoja jotka jo osaa. Mutta tuota sanaa "akateeminen" en silti allekirjoita, mitä lie piruilua meitä nuoteistakatsojia kohtaan Hymyilee
tallennettu

mie pellaan niinko tykkään, enkä niinko neuvothaan, ja tällä kertaa näin
kolmirivi
Newbie
*

Karma: 1
Viestejä: 21


Profiili
« Vastaus #40 : 29-09-2011, 22:01:37 »

Minä olen valmis kannustamaan kaikkia nuoteista soitteluun. Itse opettelen korvakuulolta/muistinvaraisesti useimmat biisit ja laiskuudesta siinä viime kädessä on kyse. Sovitus on oma eli helpoin mahdollinen, joten ei tarvitse nähdä vaivaa uusien rytmitysten, tekniikoiden yms säntilliseen opetteluun. Riittää kun on vähän sinnepäin. Soittotaidot tuppaavat kehittymään hyvin hitaasti.
tallennettu
kolmirivi
Newbie
*

Karma: 1
Viestejä: 21


Profiili
« Vastaus #41 : 29-09-2011, 22:51:54 »

Edellinen oma tilitys sai itseni sen verta synnin tuntoon, että kävin samantien opettelemassa nuottien mukaiset vaihtobassot kappaleeseen jota aiemmin soitin enempi häpeilemättä tasabassoilla, kun se oli helpompaa. Tulipa ahkeroinnista tyytyväisen hurskas olo  Hymyilee
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3]   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.16 | SMF © 2006-2008, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!