Beguine-rytmi

[olli]

Työn alla on Paul Norrbackin "Onnen päivät".  B-osa on beguine-rytmissä.  Nuottikirjoitus on: ta tii ti ta ti ta ti.  (ta on perus ja ti sointubasso).  Eli toinen, sointubasso tii on kirjoitettu pitkänä muut lyhyinä.  Opettelenko kirjoitetun mukaan vai voisiko soittaa myös näin: taa ti ti taa ti taa ti eli perusbassot pitempänä?

[risto]

Vaikea sanoa kun ei tiedä,  mutta miksi et etsi äänitettä ja tsekkaa siitä, että beguine-rytmi (josta kuulen nyt 1. kerran) säilyy?

[olli]

On mulla kaksikin äänitettä, Norrback soittaa Ensio Kostan orkesterin säestyksellä.  Siinä B-osa on viuluvoittoinen ja orkesteritaustainen, joten hanurin beguinea ei ole levyllä Ahvenaisen tulkinnassa taas kuuluu vienosti beguine hanurilla   Olen kuullut, että rytmin voi soittaa kysymälläni kahdella tavalla.  Siispä toivon kommentteja.

[Viljo]

Minulle on opettu ensimmäisenä – silloin aikoinaan – tuo ta tii ti ta ti ta ti. Sointubasso pitkänä. Tuosta jälkimmäisestä en oikein saanut kiinni :S  Tai jos sen oikein ymmärsin, niin en ole itse noin vissiin soittanut :S Mutta hey - se on sovitusta se.

[Kaifun]

Toi Ollin jälkimmäinen malli ei toimi rytmillisesti sellaisen letkeän kepeänä, miksi pikini on tarkoitettu. Sille toimiva variaatio olisi taa-ti-ti-ta-ti-ta-ti.

Peruskompiksi on syytä opetella Ollin ensimmäinen ja käytettäväksi vaihtoehdoksi esittämäni versio. Silloin, jos koko kappale on pikini, voisi esim. A- ja B-osan soittaa vuorotellen rytmiikkaa ja siten saada soittoon monipuolisuutta ja elävyyttä, joka lattarirytmeissä on oleellista.

edit: Mielenkiintoinen toimiva yhdistelmä on, kun soittaa joka toisen tahdin toisella ja joka toisen tahdin toisella variaatiolla. Siis vuorotellen.
Ei muuta ku kehittämään rytmistä jakomiälitautija.

[olli]

Ei toimikaan.  Pyrin omanlaiseeni, kunhan tuo diskantti (nelisoinnut) on riittävän hyvin sormissa.  Kuuntelin antaumuksella tuota Ahvenaisen sovitusta (pelkkä hanurisoololevy v. 1993).  Kuulosti, että Veikko soitti eka (perus)basson hiukan pitkänä, sitten loput tulivat lyhyinä.  Niinpä aloitan opettelun kirjoitettujen nuottien mukaan.  Toivon, että beguine "loksahtaa" ennenpitkää kohdalleen.

PS. Onnen päivien Cadenza ja A-osa alkaa olla teoreettisesti hallussa, vaatii vaan jatkuvaa harjoittelua.  B-osan "yksiääninen" diskantti on myös kohtuullisen helppo.  Nyt on tapetilla tuo "neliääninen" osuus, nimen omaan ne neliäänisoinnut sormitusharjoituksineen!

[Viljo]

Sitten jos haluaa matkia rumpujen tekemää beguinea, niin sitten vois kokeilla esim. Ta (ti ti) ti ti ta ti ta ti. Muut ovat kahdeksasosia ja sulkujen sisällä olevat ti ti on 18-osanuotteja. Sormitus menee 4-3-2-3-2-4-3-4-3. Sointubassossa vuorotellaan tuossa nopeassa kohdassa kolmos- ja kakkossormea. Mielestäni kuvio menee hankalaksi, jos käyttää vain yhtä sormea sointubassolla. Tämä on Olli sitten perusrytmiä hieman vaikeampi ja sotilaallisempi. Ei sovi kaikkiin mahdollisiin beguine-juttuihin, mutta kiva lisämauste.

[olli]

Kiitän mielenkiintoisista kommenteista.  Nyt vaan pitäis saada se beguine "loksahtamaan"!  Kyllä se varmaan siitä ennen pitkää, jos ei tänään, eikä huomenna niin sitten lähipäivinä! Kuten huomaatte, optimismia riittääpi.

[sirmakka]

Sitten jos haluaa matkia rumpujen tekemää beguinea, niin sitten vois kokeilla esim. Ta (ti ti) ti ti ta ti ta ti.

Toimii hyvin ainakin hitaalla kompilla. Olisko Viljolla hyviä ideoita myös samban bassoiksi?
Enimmäkseen tulee sambat soitettua vain humpan tapaan vuorotellen perus- ja vaihtobassoja, tietenkin samban tyyliin korostaen. Johtuu varmaan siitä, että etenkin ennen vanhaan sambat tanssittiinkin humppana, hirmuisella tempolla alkuperäisrytmiin verrattuna.

[Viljo]

Jaa'a. Harvemmin on tullut sambaa soitettua. Täytyy miettiä. Muistaakseni esim. Kohtalokkaassa sambassa on aika tasainen rytmi.

Mulla on jossain vissiin vähän nuotteja voisin niistä kattella. Perusrytmiksi voisin heittää vaikka taa titi taa taa, jossa titi on kaksi peräkkäistä sointubassoa. Esim. C-c7c7-E-G (e eturiviltä). Tai sitten C-cmC-Es-G (es pikkurillillä).

Mut nyt heitin ton hatusta. Kattellaan myöhemmin. Täytyy lähtee soittaa teatteriin. Tänään on ensi-ilta. Näyttäisi pilvetkin vähenevän   

[olli]

En ole vielä sambaa ottanut opiskeluohjelmaani, ehkä Säkkijärven jälkeen (sehän täytyy jokaisen hanuristin osata, ite en vielä osaa).  Todella samba on samba ja humppa on humppa.  Tansseissahan väki vetää lähes kaikki nopeat humppana. Yleisimmät lava- ja muut tanssit menevät tyyliin: valssi, tangokävely, humppa (joskus tulee jenkkakin).  Sambaa harvat osaavat tanssia.  Soittajan tulisi kuitenkin osata soittaa sambakin sambana!   Palaan asiaan, kun tulee mielenkiintoinen samba ohjelmaani.

[risto]

Täytyy lukea tämä ketju uudestaan joskus vuoden kahden perästä.   Itse kun en ikinä ole harrastanut tanssimusiikkia tai tanssiakaan (siis humppaa, tangoa etc) ei synny mitään mielikuvia näistä jutuista. Täytyy joskus kuitenkin perehtyä ja ehkä ruveta ottamaan tanssitunteja sitten, että tietäisi mitä on yleensä tekemässä.  

[Viljo]

Tuo rytmi menee niin kuin muistin. Ohessa kuva molli- ja septimisointujen kanssa, mutta duuri käyttäytyy perusbassojen osalta septimisointuversion tapaan. Duurilla ja septimillä siis perusbassot tekevät duurikuvion kolmen näppäimen kanssa ja mollissa sitten tulee se molli sieltä pikku rillillä. Ei tämä sen kummallisempi juttu ole. Sitten kun sambaan tulee tempoa lisää, niin homma vaikeutuu hieman. On siis syytä sisäistää koko rytmin ideologia, eikä vain opetella rytmiä.

[Dragspel]

ehkä Säkkijärven jälkeen (sehän täytyy jokaisen hanuristin osata, ite en vielä osaa).

Taitaa mennä jo vähän OT:ksi, mutta kirjoittelen nyt kuitenkin. On oikeastaan aika mielenkiintoista pohtia tuota kappaleen osaamista ja sitä, mikä on osaamista. Suomessa ja maailmalla on monta arvostettua ja todella taitavaa harmonikkataiteilijaa, joiden osaamista kukaan ei liene kyseenalaista.
Itse en ole erityisen taitava enkä osaava soittaja, en tiedä basson soitosta enkä diskanttipuolen sointujutuista kovinkaan paljon, saatikka että osaisin soveltaa niitä oikeaoppisesti soittooni. Olen kuitenkin saanut olla mukana jo reilut 30 vuotta erinäisissä enemmän tai vähemmän arvokkaissa tilaisuuksissa, joskus ihan päätähtenäkin, joskus taas sivuosassa, aina kuitenkin harmonikka on ollut mukana kuvioissa. Huonoa palautetta en ole tähän päivään mennessä saanut. Tästä vetäisin mielelläni sellaisen johtopäätöksen, että yleisö on ollut tyytyväinen kuulemaansa. Eikö se ole osaamista?
Palataanpa vielä tuohon "Säkkijärveen", se on kappale, josta on tehty sovituksia jos jonkinmoisia, kaikki kunnia niille. On olemassa laulu-/nuottikirja "Reino Helismaan lauluja". Siinäkin on yksi versio Säkkijärven polkasta. Voitanee kai todeta, että jos vähänkin osaa lukea nuotteja ja soveltaa lukemaansa harmonikan näppäimistöille, tämän sovituksen oppii melko helposti tällainen "pers'soittajakin" soittamaan. Eikö nyt ole niin, että kun tämän osaa, niin osaa soittaa Säkkijärven polkan? Ei toki niin upeasti kuin Vesterinen tai monet muut huippusoittajat, mutta kuitenkin.

[sirmakka]

Kiitos, tämä on juuri sellainen bassokuvio, mitä olen hakenutkin. Sitä pystyy soittamaan bändin kanssa keikoillakin, ilman suurempaa tuskaa. Oikeastaan olen joskus näin soittanutkin, mutta ilman tuota sointubassoa. Joskus olen soittanut myös niin, että sointubasso soi pitkänä koko ajan, mutta silloin oli hanuri hieman erikoinen (urkusoundit kytkettynä ja hanuribassot pois käytöstä).
Oleellista tämän rytmin kanssa on aksenttien käyttö, kappaleen luonteen mukaisesti.