Uuden kappaleen opettelu

[htoyryla]

Muutama kappale on "pyhitetty" tai aikojen saatossa saanut sen leiman, että se soitetaan AINA säveltäjän tarkoittamassa tai muuten vakiintuneessa sävellajissa.  Eräs tällainen on Onni Laihasen "Rantakoivun alla", joka aina soitetaan E-mollissa.  Toinen on Lasse Pihlajamaan "Nuoruusmuistoja", joka soitetaan Fis-mollissa.  Trad. Metsäkukat soitetaan aina G-mollissa.  Oli joku neljäskin, mutta en nyt muista.

Vai niin... meidän diatonisten(kin) soittajien pitää kai hankkia lisää pelejä että saa nuo kaikki soitettua Noilla minun harmoskoilla saisi sentään soittaa Nuoruusmuistoja. Näistä direktiiveistä tietämättömänä olen tosin soitellut sitä viisirivisellä d-mollista niinkuin se Kultaisessa laulukirjassa on kirjoitettu. Mutta Metsäkukat taas on mennyt luonnostaan oikein, ehkä siksi että tuo g-molli tuntuu olevan minun sormieni kotisävellaji

[humppahanuristi]

Tänään opettelin rantakoivun alla valssia ihan uudesta sävellajista,mutta kuitenkin kolmelta keskiriviltä kuten vanhakin versio.sormitus meni aivan uusiksi,mielenkiintoista.

Muutama kappale on "pyhitetty" tai aikojen saatossa saanut sen leiman, että se soitetaan AINA säveltäjän tarkoittamassa tai muuten vakiintuneessa sävellajissa.  Eräs tällainen on Onni Laihasen "Rantakoivun alla", joka aina soitetaan E-mollissa.  Toinen on Lasse Pihlajamaan "Nuoruusmuistoja", joka soitetaan Fis-mollissa.  Trad. Metsäkukat soitetaan aina G-mollissa.  Oli joku neljäskin, mutta en nyt muista.

Jaa, ihan on mennyt mehtään tämä soittelu sitten.
Rantakoivut on lähtenyt aina d-mollista ja nuoruusmuistoja samaten d-mollista. Metsäkukatkin c- tai d-mollista (riippuen vähän onko laulajaa vai ei jne.).
Yölintuhan soitetaan aina muuten c-mollista 

Yksi on melko hankala: Yö kerran unhoa annoit. En tiedä onko sille sitä "määrättyä" sävellajia mutta kun itse kolmen eri solistin kanssa keikkailee, niin tuota joutuu joskus soittamaan ja sävellaji on gm eikun em eikun fm vai oliko se kuitenkin f#m.

[olli]

Mainitsemani kappaleet tulivat noilla leireillä esille. Kun jammailuvaiheessa porukat kyseli: "Mikä sävellaji?"  Silloin joku veteraani toi noi mainitsemani kappaleet esiin!   Luonnollisesti tanssikeikoilla on otettava laulajan mahdollisuudet ja soitettava sitten hänelle sopivassa sävellajissa.

[C Griff]

Palautuupa mieleeni joitakin kertoja aikoinaan, kun joku yleisöstä on pyytänyt jotain tiettyä kappaletta joko solistin esittää tai joissain tilaisuuksissa pyytää itse saada laulaa ja sitten minä tyhmänä hanuristina siinä äkkiä vain olen sanonut mistä soitetaan huomioimatta yhtään laulajaa - aika karmea lopputulos. Soittajahan voi aina vapaalla säestyksellä hoitaa hommat ja onhan se parempi lopputulos kunhan laulajalla äänivarat riittävät - kun kaikki ei ole vilho vartiaisia, jotka kykenee laulamaan vaikka nuoruusmuistoja Fis-mollista puhtaasti.

[Dragspel]

Tulipa mieleeni tuollainenkin seikka, että monestakohan kappaleesta meillä on olemassa se "alkuperäinen", säveltäjän tekemä versio, kun on noita sovittajiakin monen moisia? Joskus taitaa käydä niinkin, että sovittaminen tapahtuu kappaletta esitettäessä, ainakin itselleni käy niin. Onko tämä sitten ns. väärin soitettu, jos kuitenkin pysytään oikeassa sävellajissa ja soinnussa, mitä mieltä olette?

[C Griff]

Vetele vaan menemään - hyvältähän se tuntuu. Persoonallisuutta esiin. Ota yleisö haltuun!

[olli]

Virtuooseille sallittakoon!   Uudet sovitukset ovat tervetulleita.  Joitakin nuotteja todella löytyy, joissa nuoteissa on alkuperäisen säveltäjän oma sovitus.  Vanhoilta levyiltä voi sitten verrata nuottia ja soittoa. 

[PaRisto]

Siiten kun alkaa kipale menee ilman et kokoajan tarvii kurkkia sormia ja nuotteja niin kokeilaa soittaa täysin pimeässä....    meinaan tulee mukaan ainakin sitä omanlaista soitamista, on muuten ihan veikee kokemus eteenkin kun veltelee useempaa kipaletta ja soitta välillä jostain muusta kohtaa mistä yleensä soittaa  t. PaRisto

[pillimees]

Nyt kun olen tätä sirmakkaa räpläillyt niin olen huomannut sen minkä jo oikeastaan tiesinkin et kyllä sen teeman aina soittaa mut se time se time! Aika arvossa pysyminen on perin juurin hankalaa! Ja piru vie kun vielä itse tietää tasan tarkkaan kuinka sen pitäis kulkea! Hyvä et mehtä kukkia pysyttelee jotenkin tempossa. Arvelisin tämän johtuvan, pitkälti siitä et tuo basson käyttö on vähän hakusessa ja näin ollen rytmitys ontuu! Mut en anna periksi!

[olli]

Arvelisin tämän johtuvan, pitkälti siitä et tuo basson käyttö on vähän hakusessa ja näin ollen rytmitys ontuu! Mut en anna periksi!

Älä annakkaa periksi!   Sulla on soittohomma hallussa, mutta haitari vaatii opettelua, siis sinnikkäästi vaan!   Useimmat "aloittelijahanuristit" kiihdyttävät kappaleen loppua kohti, lieneekin aika yleinen "vika".  Itse olen nyt saanut reilun vuoden "yksityisopetusta", joten tulee kiinnitettyä yksityiskohtiin huomiota.

[pillimees]

Joo en anna periks! Illalla olin kerhon harkoissa, komppikitaraa soittamassa ja siellä tuli kanssa ilmi tuo tempossa pysyminen.Se on jännä juttu kun on tuttu kipale niin näyttää olevan sitä kiireempi saaha se loppuun. Vissiin on niin et tutussa biisissä kontrolli pettää ja vedetään osittain fiilis pohjalta! Jos taas kappale on vieraampi niin siinä joutuu olemaan tarkkaavaisempi, mm tempon suhteen? Kitaran kanssa olin sen vuoksi kun on yks esiintyminen tässä kohta puoliin ja sinne meen rumpujen hoitajaksi! Joten keskityn toistaiseksi tuohon rytmi puoleen! Kapmest tyrkkäsi eilen tällaisen valssin läksyksi, on kuulema sen verran helppo et sen oppii rumpalikin! Ilikiästi ruoja sano mut tietty leikillään. DRÖMMEN OM ELIN ei nyt ensi näkemältä näytä kovin pahalta mutt tietty mulle on siinä tekemistä! Ja eiku reenaamaan!

[pillimees]

Tänään opettelin rantakoivun alla valssia ihan uudesta sävellajista,mutta kuitenkin kolmelta keskiriviltä kuten vanhakin versio.sormitus meni aivan uusiksi,mielenkiintoista.

Muutama kappale on "pyhitetty" tai aikojen saatossa saanut sen leiman, että se soitetaan AINA säveltäjän tarkoittamassa tai muuten vakiintuneessa sävellajissa.  Eräs tällainen on Onni Laihasen "Rantakoivun alla", joka aina soitetaan E-mollissa.  Toinen on Lasse Pihlajamaan "Nuoruusmuistoja", joka soitetaan Fis-mollissa.  Trad. Metsäkukat soitetaan aina G-mollissa.  Oli joku neljäskin, mutta en nyt muista.

Jaa, ihan on mennyt mehtään tämä soittelu sitten.
Rantakoivut on lähtenyt aina d-mollista ja nuoruusmuistoja samaten d-mollista. Metsäkukatkin c- tai d-mollista (riippuen vähän onko laulajaa vai ei jne.).
Yölintuhan soitetaan aina muuten c-mollista 

Yksi on melko hankala: Yö kerran unhoa annoit. En tiedä onko sille sitä "määrättyä" sävellajia mutta kun itse kolmen eri solistin kanssa keikkailee, niin tuota joutuu joskus soittamaan ja sävellaji on gm eikun em eikun fm vai oliko se kuitenkin f#m.

Ai jaa et yöklintuko aina Cm? Me on kyllä vedetty sitä myös Hm ja kelvannut on! Mut jos solisti niin sitte tietty hänelle sopiva sävel! Sävel korkeudesta juohtui mieleen eräs tapaus vuosien takkaa. JOUDUTTIIN säestämään erästä sen ajan kuulua, nimiä mainitsematta, artistia joka lauloi ,jossan, jossain jne.No tähti asteli lavalle ja hanuristi/kosketin soittaja uskalsi kysyä et mikä mahtaa olla sävel-laji? Vastaus tuli aika kipaksti:Teidänhän se pitäisi tietää? No vittuillessaan sit vedettin mutu tuntumalta, menihän se miten meni! Stara olis vaan korkeimmissa kohdissa tarvinnut tikkaat! Et sellaista aikoinaan.