Virtuaaliset haitarisimulaattorit

[humppahanuristi]

Tuossa reilun viikon päästä onkin erään solistin kanssa duo-keikka ja eiköhän siinä vaan niin käynyt, että pitää raahata 4vuoden tauon jälkeen technicsit lavalle midi-menghinin kera. 

Keikkakin oli ja meni aikaa sitten, kuulemma kehujakin tuli.
On se vaan rankkaa äkkiseltään kompata haitarilla ja vetää vielä bassotkin suhtkoht järkevän oloisesti. Periaatteessa tuota bassopuolta ei tarvitsisi edes ajatella mutta kun on siinä lavalla pystysolistin kera ja pitäisi samalla hoitaa se soolojen soittelu ja komppaus tansittavaan musiikkiin niin ihan meinasi hiki tulla.
Ei siis ollut komppikoneet päällä ollenkaan vaan vetelin perusbassoilla bassolinjat ja sointubasson alla oli vähän (jazz)kitaran tapaista pohjakomppia. Diskanttipuolelta sitten aitoa ja alkuperäistä haitarisoundia.

Jos vähän treenaisi ja tuon sointubasson jättäisi kuvioista ulos (eli solisti osaisi itse kompata vaikka kitaralla) niin eiköhän tuosta jotain kehittelisi.
Ehkäpä se tässä laman edetessä voisi tuohonkin suuntaan pahimmillaan kehittyä.

[risto]

Hannun laatuhaitaria ( Bugariko se oli?) pääsin vkloppuna kokeilemaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kokeiln 5-rivistä akustista, ja kyllä se oli ihan eri peli kuin tämä virtuaalinen haitarisimulaattorini Roland FR-1B. Tosin oli laatuhaitarin hintakin yli kolminkertainen.

Ensimmäinen havainto oli se, että bassopuolella näppäimiä on enemmän ja C-nappi sijaitsee ylempänä, FR-1:ssä C on hieman bassorivistön keskivälin alapuolella. Myös napin tunnistusmerkintä oli erilainen. Pieniä juttuja, mutta vaikutti heti sen, että suoraan ei tuosta vaan pysty sujuvasti soittamaan, bassopuolella eksyy niin kuin alussa kun aloitteli 5-rivisellä.  Bassonapit painuvat alas pehmeämmin ja miellyttävämmin kuin FR-1:ssä.

Diskanttipuolella näppäimet ovat suurempia kuin FR-1:ssä ja luultavasti nappien etäisyys  siksi myös suurempi. Nappien painamisen tuntuma oli kuin 2-rivisessäni - jämptimpi. FR-1:ssä tuntuma on hieman tahmea ja jotenkin määrittelemättömämpi johtuen erilaisesta mekaniikasta. Kuitenkin toivoisin hieman lyhyempää napin liikematkaa akustiseen, mutta tämä ilmeisesti on sitten vain oma subjektiivinen toiveeni.

Äänen volyymin säätöä palkeilla ei FR-1:llä opi siten kuin akustisella haitarilla (FR-1:llä oppii kuitenkin kiertämään volyymipotikkaa:) ) ja ääntähän laatuhaitarista irtoaa.

Lopputoteamuksena voisi sanoa, että Rolandin FR-1:llä oppii kyllä soittamaan haitaria, mutta siirtyminen akustiseen tulee vaatimaan oman aikansa, ehkä vain päiviä ehkä viikkoja, mutta jotakin kuitenkin.

[htoyryla]

Hannun laatuhaitaria ( Bugariko se oli?) pääsin vkloppuna kokeilemaan.

Juu, Juniorfisa.

Ensimmäinen havainto oli se, että bassopuolella näppäimiä on enemmän ja C-nappi sijaitsee ylempänä, FR-1:ssä C on hieman bassorivistön keskivälin alapuolella.

Tsekkasin juuri ja c on välittömästi keskivälin alapuolella. Mutta kun soitin on suurempi ja bassoja enemmän, niin onhan se alhaalta katsoen ylempänä.

Kuitenkin toivoisin hieman lyhyempää napin liikematkaa akustiseen, mutta tämä ilmeisesti on sitten vain oma subjektiivinen toiveeni.

Tuota itsekin kommentoin kauppiaalle kun olin tuota ostamassa. Muistaakseni hän sanoi jotain siitä että läpän täytyy nousta tarpeeksi.

Äänen volyymin säätöä palkeilla ei FR-1:llä opi siten kuin akustisella haitarilla (FR-1:llä oppii kuitenkin kiertämään volyymipotikkaa:) ) ja ääntähän laatuhaitarista irtoaa.

Tämä tuli huomattua. Mietin ensin että lähteekö noin kova ääni silloinkin kun itse soitan. Mutta kyllä minulla on palkeenkäyttö erilaista. Olohuonevolyymillä se palje ei paljon edes liiku. Digihaitarilla kai sitten voi käydä niin että volyymi on pienellä ja käyttää paljetta reippaasti.

[olli]

Diskanttinäppäimistöä voi säätää.  Vaarin Colmodellassa oli tosi pitkä matka napilla, joten mun sormet menivät näppäimien väliin useasti.  Ammattitaitoinen artesaani teki tarvittavat muutokset (70 euroa) ja Colmodellalla on mukava soitella!

[risto]

... Digihaitarilla kai sitten voi käydä niin että volyymi on pienellä ja käyttää paljetta reippaasti.

Joo, se on sellaista epäsystemaattista hakemista napilla sekä palkeilla. Pitäisi melkein liimata nappi yhteen kohtaan   ja sitten säätää vain palkeilla. Toisaalta uskon kyllä, että se säätö palkeilla onnistuu sitten pian kun hankkii akustisen, onhan minulla kuitenkin kokemusta tuosta 2-rivisestä.

[htoyryla]

Diskanttinäppäimistöä voi säätää.  Vaarin Colmodellassa oli tosi pitkä matka napilla, joten mun sormet menivät näppäimien väliin useasti.  Ammattitaitoinen artesaani teki tarvittavat muutokset (70 euroa) ja Colmodellalla on mukava soitella!

Itse en ole kyllä kaivannut tuossa Bugarissa nappien matkan säätämistä pienemmäksi. Ensivaikutelma oli että korkea, mutta sen jälkeen en ole asiaa edes ajatellut. Väittäisin että tässä kohtaa on tottumiskysymys digitaalinäppäimistöstä tultaessa.

[olli]

Tottumiskysymys, luonnollisesti.  Itse ihmettelin aikoinani ns. Kravatin uusverision koesoitossa, että bassot olivat liian likellä.  No se olikin se ns. uuseversio.  Aidossa kravatissa ei tätäkään ongelmaa ole.

Itse tykkään lyhyestä diskanttinappulan liikkeestä.

[htoyryla]

Itse tykkään lyhyestä diskanttinappulan liikkeestä.

Kuinka lyhyt on tuo sinun lyhyt? Digihaitarissa taitaa kuitenkin olla ihan olematon. Liikkuukos se oikeastaan ollenkaan?

Lisäys: viitisen milliä näyttää sitä liikettä olevan tuossa minun Bugarissani. Onko se sitten paljon vai vähän?

[risto]

... Digihaitarissa taitaa kuitenkin olla ihan olematon. Liikkuukos se oikeastaan ollenkaan?

Lisäys: viitisen milliä näyttää sitä liikettä olevan tuossa minun Bugarissani. Onko se sitten paljon vai vähän?

FR-1B:ssä matka on karvan alle 4 mm ja aika mukava. Kaksiriviseni olen säätänyt hieman tätäkin lyhyemmäksi ja se oli alunperin lähelle tuota viittä milliä.

[htoyryla]

FR-1B:ssä matka on karvan alle 4 mm ja aika mukava. Kaksiriviseni olen säätänyt hieman tätäkin lyhyemmäksi ja se oli alunperin lähelle tuota viittä milliä.

Tästä olisi kiinnostavaa kuulla enemmän soittaneilta, millainen mitta teillä on ja mikä teistä on optimi. Olli? Viljo?

Kielisoittimissa olen itse tarkka kielen etäisyydestä otelaudasta. Haitarissa se ei ole häirinnyt. Koskettimissa ennen olin tottunut keyboardeihin, ja piano tuntui hankalalta. Digipianon hankittuani totuin siihen aika vaivattomasti.

Puhaltimissa sitten? Foneissa näppäimen liikettä on vaikka kuinka paljon ainakin. Klarinetissa huomaa että jos sormea ei nosta tarpeeksi aukolta, vire on alempi, ääni tuhnuisempi ja vaatii enemmän painetta pitää se soimassa.

[Viljo]

Tästä olisi kiinnostavaa kuulla enemmän soittaneilta, millainen mitta teillä on ja mikä teistä on optimi. Olli? Viljo?

3,5 mm on optimi Jotkut sanovat 4 mm. Jos kosketus kasvaa tuosta, niin se vaikuttaa soitto tekniikkan kehittymiseen ja pitkälle viemiseen. Niin ikään, jos se tuosta määrästä menee pienemmäksi, niin tulee tunne, että ei tullut kunnon painallusta. Joissain Bugareissa on tarkoituksella pidennetty näppäinväli kirkkaamman äänen saamiseksi – soittotekniikan kustannuksella. Niin ikään monissa halpispeleissä tuo iskuväli on 6-8 mm... Ne ovat aika kauheita...

[olli]

Kun meni millimetripeliksi, niin mittasin.  Giulietin väli on 3,5 ja "Vanhan Kravatin" 5 milliä.  Kravatissa on se nappulan alushuopa jo aika kulunut, Giulietissa vielä kohtuu paksu.  Molemmissa on kantikkaat nappulat, lieneekö silläkin joku vaikutus tuntumaan.  Tykkään molemmista, ei siinä mitään.

[htoyryla]

Kun meni millimetripeliksi, niin mittasin.  Giulietin väli on 3,5 ja "Vanhan Kravatin" 5 milliä.  Kravatissa on se nappulan alushuopa jo aika kulunut, Giulietissa vielä kohtuu paksu.  Molemmissa on kantikkaat nappulat, lieneekö silläkin joku vaikutus tuntumaan.  Tykkään molemmista, ei siinä mitään.

No, täytyy sitten uskoa että tuossa Bugarissa on hiukan yläkanttiin tuo näppäinliike, keskimäärin 5 milliä uudella huovalla. Pikaisesti katsoen tuntui, että matalammissa oli yli tuon, ylempänä alle. En ole kyllä osannut kaivata pienempää.

[olli]

Lienee sitten makuasia ja toisaalta tottumuskysymys!

[Viljo]

Niin. Kait jonkin sortin keskilinja noille näppäimille on. Ihmiset ovat kaikki erilaisia, joten jollekin varmasti sopii paremmin vaikka se 4,5 mm ku sitten se 3,5 mm iskuvara... Tai voi se ero olla isompikin, luulisin.