Soittovinkkejä aloittelijoille

[risto]

Mnetin puolella kyselin bassopuolen soittamisesta, mutta vielä pyytäisin valaistusta samaan kysymykseen eli miten navigoitte bassopuolella oikeisiin riveihin ja nappeihin?

Vesterisen kirjassa olen oppitunnissa 15., ensimmäisissä bassoharjoituksissa, mutta mitään vinkkejä tai niksejä ei kerrota. Muistan joskus jostakin lukeneeni tai kuulleeni, että eräs tapa on seurata nappularivien välejä, ei itse nappularivejä. On tuo totta vai harhaa? Tällä hetkellä tuntuisi toimivalta ratkaisulta liuttaa keskisormea pitkin perusbassoriviä ja samalla laskea nappeja merkitystä C napista oikean viistorivin löytymiseksi.

[Viljo]

Harmonikkanuoteissa käytetään sormitusapuina lukuja yhdestä viiteen. Kummassakin kädessä numero yksi tarkoittaa peukaloa, kaksi etusormea ja niin edelleen. Standardbasson komppisoitossa on opetettu käyttämään keskisormea (3. sormi) perusbassoilla ja ottamaan etusormella (2. sormi) kaikki sointubassot. Nykyisin on yleistynyt myös opetustapa, jossa opetetaan käyttämään nimetöntä (4. sormi) perusbassoilla ja keskisormea duuripystyrivillä ja etusormea molli-, 7- ja dim-sointuriveillä. Vapaalehdykkä

Bassoissahan on yleensä merkitty äänet As-C-E-Gis alhaalta päin lueteltuna toisella perusbassorivillä. Siinä basson logiikan löytämisessä auttaa paljon nuo pitkien hyppyjen harjoittelu. Esimerkiksi C-duuri-komppaamisesta hyppäät vaikka E- tai H-ääneen eri sointuvariaatioin. Hyppyjä täytyy harjoittaa ylös ja alaspäin alottavasta äänestä. Tällä tavalla tuo näppäimistö tulee tutuksi ja "pienemmäksi". Ennen hyppyharjoituksia kannattaa treenata sormien liikuttamista lähiäänille. Sormien liu'uttaminen näppäimillä varsinaisen soiton aikana jää pois, koska se on hidasta ja kömpelöä. Esimerkiksi vanhoja soittimia soitellessa tulee sormilla kopeloitua tuota bassopäätä tuon tuosta, kun näppäimiä on harvemmin merkattu.

[risto]

Nykyisin on yleistynyt myös opetustapa, jossa opetetaan käyttämään nimetöntä (4. sormi) perusbassoilla ja keskisormea duuripystyrivillä ja etusormea molli-, 7- ja dim-sointuriveillä.

Tämähän oli hyvä tieto, alussa tein vaistomaisesti noin, tässä vaiheessa Vesterinen kuitenkin opettaa vain 3. ja 2. sormea käytettäväksi.

Esimerkiksi C-duuri-komppaamisesta hyppäät vaikka E- tai H-ääneen eri sointuvariaatioin. Hyppyjä täytyy harjoittaa ylös ja alaspäin alottavasta äänestä.

Tuossa hyppäämisessä juuri on se ongelma. (Napit osaan tietysti jo ulkoa kvinttiympyrästä.) Muistatko miten itse treenasit nappien välisen välimatkan tunnistamista? Kai oma opettajasi antoi joitakin vinkkejä? Kyllä mä uskon, että se siitä lähtee menemään, mutta jos on jotakin tunnettuja keinoja olisi kiva kuulla.

Tässä tulee myös vastaan haitarin asento ja bassopuolen hihnan kireys. Jos muistan oikein, opetti Mika Väyrynen pitämään haitaria palkeesta tuettuna vasemmalla polvella lepäämässä. Vasemman hihnan voi silloin kai jättää aika löysäksi, että käsi pääsee helposti liikkumaan ylös alas?

(Toivottavasti saat nuo sivut pian toimimaan Explorerilla, ei jaksa kahdella selaimella).

[Viljo]

Tuossa hyppäämisessä juuri on se ongelma. (Napit osaan tietysti jo ulkoa kvinttiympyrästä.) Muistatko miten itse treenasit nappien välisen välimatkan tunnistamista? Kai oma opettajasi antoi joitakin vinkkejä? Kyllä mä uskon, että se siitä lähtee menemään, mutta jos on jotakin tunnettuja keinoja olisi kiva kuulla.

Kertoisin jos muistaisin. Kun olen ensimmäisen kerran soittanut Säkkijärven polkan 1998, jolloin olin 12 vuotias... Joten olen tuon oppinut vissiin jokus 9 - 10-vanhana. Eli aika pitkän aikaa sitte. Opettajani kanssa käytettiin Veikko Ahvenaisen harmonikkakoulua. Voiskohan tämän kirjasarjan ykkös- tai kakkososassa olla aiheeseen liittyen harjoituksia?

Hyppyharjoitukset on kuitenkin sellasia, että niitä treenataan, treentaan ja treenataan kunnes ne on siellä selkäytimessä. Sormien liikkeistä ja näppäimien löytämisestä tulee automaatio. Niin kauan kun mietit, että missäs kohtaa se olikaan se näppäin, niin on vielä opetteluvaiheessa. Harjoittelu ottaa aikansa, mutta eikös se ole todettu, että määrätietoinen harjoitteleminen on harrastuksen suola?

Tässä tulee myös vastaan haitarin asento ja bassopuolen hihnan kireys. Jos muistan oikein, opetti Mika Väyrynen pitämään haitaria palkeesta tuettuna vasemmalla polvella lepäämässä. Vasemman hihnan voi silloin kai jättää aika löysäksi, että käsi pääsee helposti liikkumaan ylös alas?

Oon ilkeä ja laitan linkin  http://www.vapaalehdykka.net/index.php?k=musiikkikoulu/soittimen_k%C3%A4ytt%C3%B6&sivu=soittoasento

[risto]

Oon ilkeä ja laitan linkin  http://www.vapaalehdykka.net/index.php?k=musiikkikoulu/soittimen_k%C3%A4ytt%C3%B6&sivu=soittoasento

Joo, kiitos. Kerran jo luinkin tuon, mutta täytyy näköjään käydä aina välillä kurkkimassa uudestaan.

[TAA]

Nykyisin on yleistynyt myös opetustapa, jossa opetetaan käyttämään nimetöntä (4. sormi) perusbassoilla ja keskisormea duuripystyrivillä ja etusormea molli-, 7- ja dim-sointuriveillä.

Tämähän oli hyvä tieto, alussa tein vaistomaisesti noin, tässä vaiheessa Vesterinen kuitenkin opettaa vain 3. ja 2. sormea käytettäväksi.

Ehdottaisin kumminkin, että opettelet käyttämään (pääsääntöisesti) keskisormea perusbassoriveillä ja sointubassot soitat etusormella.
t. TAA

[TAA]

Tällä hetkellä tuntuisi toimivalta ratkaisulta liuttaa keskisormea pitkin perusbassoriviä ja samalla laskea nappeja merkitystä C napista oikean viistorivin löytymiseksi.

Varmaan noin. – Vielä yksi keino helpottaa soittamista (ja miksei nappuloiden löytämistä) on soittaa aluksi vähän aikaa seiskasointu duurisointuna. Kun nappulat alkavat löytymään, palauttaa seiskasoinnut paikoilleen.

Kolmas varma keino on soittaa riittävän paljon kappaleita ensin C-duurissa, sitten F-duurissa, G-duurissa (jos nyt duurisävellajeista puhutaan) jne.

Neljäntenä voisi vielä mainita soittoasennon; se ei saa olla "makaava", vaan yritä pitää soitin mahdollisimman pystyssä…
t. TAA

[risto]

Joo, kiitos TAA, kaikki neuvot auttavat.

[KurttuPaavo]

Hei, Könösen Esko neuvoi mulle jo 60- luvulla duurikomppaamisen niin että esim. C- duurissa nimetön soittaa sen C: n perusbassoäänen, keskisormi duurisoinnun ja etusormi sen G- vaihtobasson. Tilaa tulee kuulemma enemmän noin. Molli taas nimetön C- perusbasso, etusormi sointubasso ja keskisormi sen G- vaihtobasson.
Noin teen siis edelleen, kai se on jokseenkin sama noitten duuribassojen kanssa miten sen tekee, siis miten alunperin sen oppii.
Todellakin on näin että mystisesti ne harjoittelemalla lähenevät toisiaan nuo bassonappulat.

[risto]

... C- duurissa nimetön soittaa sen C: n perusbassoäänen, keskisormi duurisoinnun ja etusormi sen G- vaihtobasson.

... Molli taas nimetön C- perusbasso, etusormi sointubasso ja keskisormi sen G- vaihtobasson.

Nuo kaksi kyllä toimisivat mulle aika melkein heti, vasurina kun kitaraakin näppäilen vasemman käden sormilla. Etusormen venyttäminen 3./2. menetelmällä on selvästi vaikeampaa ja etusormi on aika ihmeellisessä koukussa jos esim. dimiin sillä kurkottaa, varsinkin kun tuppaa keskisormi jäämään sinne perusbassonapille odottelemaan...

[Viljo]

C- duurissa nimetön soittaa sen C: n perusbassoäänen, keskisormi duurisoinnun ja etusormi sen G- vaihtobasson. Tilaa tulee kuulemma enemmän noin. Molli taas nimetön C- perusbasso, etusormi sointubasso ja keskisormi sen G- vaihtobasson.

Tuo kuulostaa kauhean vaikealta. Kun vaan mietin sitä, että kun bassoa käytetään muutenkin kuin tuolla peruskomppitavalla. Opeteltu näppäilemisen perusasento ja perussormitukset täytyy olla hanskassa, jotta sormitustekniikkaa ja uusia komppeja on miellyttävä opetella. (Ota nyt sitten meidän mielipideneuvoista Risto selvää ) Jonkin sambakompin perussormitus tuolla pohjalla on mielestäni aika hankala - voin olla väärässäkin, kun en ole kokeillut. Haluaisin kovasti antaa tarkan esimerkin, mutta kun soitin ei ole tässä koneen vieressä, niin saattaa tulla pahoja sormituserheitä.

Nimettömän jättäisin kuitenkin peruskompin perusbassosta vähemmälle, koska jos keskisormi on esim. merkatulla C-äänellä, etusormi hoitaa sointupuolen, jolloin nimetön voi hoitaa nopeat ja laajat bassokuvion alut. Tulee mieleen just joku samban mollikäännöt / 6-soinnut perusbassonäppäimistöllä alaspäin ja duurissa / 7 käännöt eturivin kautta. Toinen on sitten tuo, että aika paljon ainakin itse olen käyttänyt nopeissa kohdissa sointubassossa peräkkäisiä sormituksia sormilla 2-3 (jälleen vaikka se samba).

Lisäksi, mikä on tärkeää, sormituksissa tulisi välttää mahdollisimman paljon toisen sormen ylimenemistä. Pätee bassossa ja diskantissa. Diskantissa siis c-ääni 3-sormella ja cis-ääni 2-sormella.. Ei hyvä. Peukalokin menee yleensä kämmenen sisäpuolen kautta näppäimistölle jatkamaan sointukuviota.

Sormituksen parhautta mietittäessä on pari järkeenkäyvää ehtoa:

• sormitus on kädenasennon kannalta mahdollisimman luonnollinen (ei jännitystiloja),
• sormitus on toistuvissa kuvioissa mahdollisimman looginen ja symmetrinen ylös ja alaspäin mentäessä.

Aiheesta on muuten se Juvosen Gradu, mikä sun Risto kannattais lukea. Katso lähdeluettelo (onnistuu IE:llä).

[risto]

No joo, mä pidän mielessä molemmat tavat ja meen toistaiseksi eteenpäin Vesterisen kirjan mukaan. Aloittelijanhan on mahdotonta ottaa kantaa.

[KurttuPaavo]

Ei tuo mun homma mitään jumalansanaa ole.  Jossakin sambakompissa duurissa voiskin mennä niin että perusääni ensin ( vaikka nyt C) keskarilla sitten se sointuduuri etusormella ja se terssi E sisäriviltä nimettömällä. Kai, heh.

[TAA]

... C- duurissa nimetön soittaa sen C: n perusbassoäänen, keskisormi duurisoinnun ja etusormi sen G- vaihtobasson.

... Molli taas nimetön C- perusbasso, etusormi sointubasso ja keskisormi sen G- vaihtobasson.

Nuo kaksi kyllä toimisivat mulle aika melkein heti, vasurina kun kitaraakin näppäilen vasemman käden sormilla. Etusormen venyttäminen 3./2. menetelmällä on selvästi vaikeampaa ja etusormi on aika ihmeellisessä koukussa jos esim. dimiin sillä kurkottaa, varsinkin kun tuppaa keskisormi jäämään sinne perusbassonapille odottelemaan...

Miten sen ottaa; se on mielestäni harjoittelukysymys.  Keskisormen käytöllä on monia etuja kun soitetaan myös bassosooloja: sormet ovat valmiina paikoillaan, niitä ei tarvitse sen kummemmin miettiä.

Sananen vähennetystä nelisoinnusta: Esimerkiksi vähennetyn nelisoinnun D°:n yhteydessä tulevat kysymykseen perubassovaihtoehtoina mm. soinnun sävelet D, F, As ja H (siis teoreettisesti: D, F, As ja Ces).

Itse, kun edustan ns. perusbasson keskisormella soittavaa koulukuntaa, soitan D°-soinnun perusbassot seuraavilla sormilla: D-perusbasson keskisormella, F:n pikkusormella, H:n nimettömällä sormella palkeenpuoleiselta riviltä ja As:n eli Gis:n myös palkeenpuoleiselta riviltä, mutta keskisormella.

Viimeksi mainittu perusbasso on aika yleinen. Tässä pieni esimerkki tutusta valssista, jossa se esiintyy:

(3/4) | G G G | G# D° D° | A D D | H H7 H7 | E A7 A7 | A H C# | D D A7 | D …
ja sormet:
| 3 2 2 | 3 2 2 | 3 2 2 | 3 2 2 | 3 2 2 | 2 4 2 | 3 2 2 | 3 …
(huomaa: perusbassot merkitty punaisella)

Mutta, mutta tarpeen tullen käytetään toisenlaisia sormituksia, esim.  tässä katkelma kansansävelmäteeman bassosta:

(4/4) C B | Eb Eb B Eb | Eb Eb F G | B B F B | B B H G7 | C Cm G Cm | …
ja sormitus:
 2 3 | 4 3 2 3 | 4 3 2 4 | 3 2 3 2 | 3 2 3 2 | 3 2 3 2 | …

Eli mielestäni hyvin toimivaa. – On vain aina katsottava mistä tullaan ja mihin mennään kun valitaan sormitusmetodia…

[risto]

Kiitos TAA, tämä laajentaa kokonaiskäsitystä asiasta.