Sormet Diskantti puolella? Siellä vai täällä?

[htoyryla]

Sopivaa ratkaisua pitäisi etsiä määrittelemällä ensin kaikki halutut kiinteät vaatimukset sekä toiveet, kunnollisten tuotekehitysprojektien tapaan.

Sitten tarvittaisiin aivoriihi, joka saa vapaasti ilman arvostelua ideoida kaikki mahdolliset tai melkein mahdolliset ideat ja kaikki kirjataan ylös.

Seuraavaksi ruvetaan analysoimaan ja jatkokehittelemään ideoita, tekemään testejä ja kokeiluja lupaaville ajatuksille. Tätä kautta voisi löytyä jotakin.

Äkkiä tästä ketjusta listaisi nuo asiat, ei tämä mitenkään sekavaksi vielä mennyt. Mielipidekysymyksiä sitten mitä kukin pitää vaatimuksina ja mitä toiveina. Kun tässä ei ole mitään ulkoa asetettua projektia tavoitteineen, niin voi ajatella että aloitetaan aivoriihellä ja kaikki ideat ovat samalla lähtöviivalla. On tässä toki tullut pientä "arvostelua", mutta sitä ei tarvitse tulkita arvosteluksi, vaan keskusteluksi jolla varmistuu että toisen idea on oikein ymmärretty.

Itse viehätyin siihen jos rekisterit (mitä kieliä soi yhtaikaa) saisi määriteltyä softalla, ja jos vielä millä voimakkuudella ne soivat, niin siinä olisi ihan uusia soundillisia mahdollisuuksia.

[Viljo]

Tuossa ilmeisesti ainakin menetetään se mahdollisuus että äänen voimakkuuteen voisi vaikuttaa. Olin alkanut innostua siitä, erityisesti siinä mielessä että se mahdollistaisi soundin säätämisen niin että eri äänikerrat soisivat eri voimakkuuksilla.

Soundia ei kannata säätää venttiileillä. Mieluummin sitten läpän alla olevan aukon kanssa. Tässä on kuitenkin monia ongelmia.

1) Paine vaikuttaa huomattavasti viritykseen kunkin kielen kohdalla, joten läpän aukon muuttaminen vaikuttaa viritystasoon.
2) Viritystasoon vaikuttaa huomattavasti myös venttiilin aukeama ja äänensävyyn venttiilin laatu sekä liimausala. Ventiilin on parempi pysyä on-off-tyylisenä ratkaisuna, ei äänenväriin liittyvänä ratkaisuna.
3) Samalla kun muutetaan aukkoa tai venttiilin etäisyyttä kielilaatasta, vaikutetaan äänen väriin eikä vain äänenvoimakkuuteen

Lähtökohtaisesti äänien pitäisi pysyä mahdollisimman samanlaisina äänen väriltään koko skaalan läpi. Vrt. pianokoskettimisto.

Jos äänenvoimakkuutta voisi kielikohtaisesti säätää, niin miten se toimisi sitten käytännössä?

[risto]

Tuossa hieman demoa siitä miltä kvinttiäänikerta sähköurkusimulla kuulostaa http://www.youtube.com/watch?v=3ia08HDW0pw . Nuo äänikerrat menevät tuossa siis 16, 5 1/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 16), 8, 4, 2 2/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 8 ).

Olisihan tuon voinut arvatakin. Kvinttiäänikerralla tulee vähän klarinetinomaista sävyä. Klarinetillehan on tyypillistä, että parilliset harmooniset puuttuvat. Eli perusäänen jälkeen seuraava ylä-ääni on oktaavin ja kvintin korkeammalla.

Tuo oli mielenkiintoista. Pitää vielä vähän miettiä että saan sisäistettyä tuon kvinttiäänikerran periaatteen itselleni.

[htoyryla]

Yhdessä kielessä on kaksi lehdykkää, kumpaankin virtaussuuntaan oma. Jos kumpikin lehdykkä  olisi itsenäisesti ohjelmoitavissa, saisi harmonikan ohjelmoitua soimaan kuin 2-rivinen, eli toiseen palkeen suuntaan toinen ääni.

Hyvä lisäys idealistaan.

Ei kai tuo edes välttämättä tarkoita että venttiilin tarvitsee olla lehdykkäkohtainen. Hoituu sitenkin, että ohjain tunnistaa palkeen suunnan ja sen perusteella vaihtaa mikä kieli soi. Siis vaikka sulkee e-aukon ja avaa d-aukon. Eri asia sitten toimiiko tarpeeksi nopeasti. Ja tarvitseeko edes olla supernopea, huomaako sitä jos soivat hetken päällekkäin.

Olisi hyvä jos hardisratkaisu olisi sen verran geneerinen että ohjaimen ja sen softan avulla pääsisi kehittelemään erilaisia juttuja.

[htoyryla]

Tuossa hieman demoa siitä miltä kvinttiäänikerta sähköurkusimulla kuulostaa http://www.youtube.com/watch?v=3ia08HDW0pw . Nuo äänikerrat menevät tuossa siis 16, 5 1/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 16), 8, 4, 2 2/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 8 ).

Olisihan tuon voinut arvatakin. Kvinttiäänikerralla tulee vähän klarinetinomaista sävyä. Klarinetillehan on tyypillistä, että parilliset harmooniset puuttuvat. Eli perusäänen jälkeen seuraava ylä-ääni on oktaavin ja kvintin korkeammalla.

Tuo oli mielenkiintoista. Pitää vielä vähän miettiä että saan sisäistettyä tuon kvinttiäänikerran periaatteen itselleni.

Oikeastaan on parempi ajatella että se on duodesiimiäänikerta, eli sillä saa lisättyä ääneen sen kolmatta harmoonista. Perusääni ja sen kvintti ei ole kovin luonnollinen yhdistelmä, vaikka sekin tuolla urkusimulla kuulostaa ihan käyttökelpoiselta. Perusääni ja sen duodesiimi (oktaavi+kvintti) sen sijaan on ihan tavallinen yhdistelmä akustisissa soittimissa.

[htoyryla]

Tuossa ilmeisesti ainakin menetetään se mahdollisuus että äänen voimakkuuteen voisi vaikuttaa. Olin alkanut innostua siitä, erityisesti siinä mielessä että se mahdollistaisi soundin säätämisen niin että eri äänikerrat soisivat eri voimakkuuksilla.

Soundia ei kannata säätää venttiileillä. Mieluummin sitten läpän alla olevan aukon kanssa.

Tätähän minäkin mielestäni sanoin. Eli että siirtyminen aukon ohjauksesta nahkojen ohjaukseen karsii pois tuon mahdollisuuden.

Riston kanssa oli eilen paljonkin keskustelua tässä siitä pystyykö aukon koon avauksella vaikuttamaan äänen voimakkuuteen. Olin ensin skeptinen, kokeilinkin karmoskanromulla eikä toiminut, mutta Risto sai minut uskomaan että saattaisi hyvillä kielillä toimia.

Tässä on kuitenkin monia ongelmia.

1) Paine vaikuttaa huomattavasti viritykseen kunkin kielen kohdalla, joten läpän aukon muuttaminen vaikuttaa viritystasoon.
2) Viritystasoon vaikuttaa huomattavasti myös venttiilin aukeama ja äänensävyyn venttiilin laatu sekä liimausala. Ventiilin on parempi pysyä on-off-tyylisenä ratkaisuna, ei äänenväriin liittyvänä ratkaisuna.
3) Samalla kun muutetaan aukkoa tai venttiilin etäisyyttä kielilaatasta, vaikutetaan äänen väriin eikä vain äänenvoimakkuuteen

Lähtökohtaisesti äänien pitäisi pysyä mahdollisimman samanlaisina äänen väriltään koko skaalan läpi. Vrt. pianokoskettimisto.

Jos äänenvoimakkuutta voisi kielikohtaisesti säätää, niin miten se toimisi sitten käytännössä?

Ristolla oli kai ajatus, että näppäimen painamisen voimakkuus vaikuttaisi aukon kokoon.

Minulla taas, että voisi säätää millä voimakkuudella eri äänikerrat soivat, sähköurkujen tapaan.
Tässä ei välttämättä haittaa jos äänivärikin vaihtuu voimakkuden mukana, kun siinä ollaan hakemassakin sitä että äänenväriin voi vaikuttaa. Ehkä vireenmuutoskaan ei haittaa? Vasta kokeilemalla tietäisi.

[risto]

Tätähän minäkin mielestäni sanoin. Eli että siirtyminen aukon ohjauksesta nahkojen ohjaukseen karsii pois tuon mahdollisuuden.

Ei välttämättä, voisihan se sulkijamekanismi silti toimia proportionaalisesti.

Tässä keskustelussa on selvästi nyt kaksi eri haaraa, jotka poikkeavat suuresti toisistaan:

A) Nykyiset läpät korvataan sähkömekaanisella ratkaisulla. Haitarin ratkaisut melkein kuin nykyisessä.

B) Sähkömekaaniset sulkijat viedään nahkaventtiilien paikalle. Esim. sopivasta suunnasta toimiva pieni kela ja kara, paljon vaihtoehtoja, vaatii miettimistä, mutta voisi johtaa poistaa melkein kaiken raudan. Tai miten olisi sähköllä muuttuvat materian ominaisuudet, onko sellaista, muistimetalli ? Olisi tosin varmasti liian hidas... Myös kielen runko voisi olla sallittua muuttaa...

[htoyryla]

Tätähän minäkin mielestäni sanoin. Eli että siirtyminen aukon ohjauksesta nahkojen ohjaukseen karsii pois tuon mahdollisuuden.

Ei välttämättä, voisihan se sulkijamekanismi silti toimia proportionaalisesti.

Aika villi ajatus    Se nahkahan on siinä kielen päällä. Jos rajoitat nahan liikettä, niin kielihän ottaa värähdellessään siihen kiinni. Säröhaitarikos siitä tulee, saadaan myytyä näitä hevibändeille.

[risto]

Tätähän minäkin mielestäni sanoin. Eli että siirtyminen aukon ohjauksesta nahkojen ohjaukseen karsii pois tuon mahdollisuuden.

Ei välttämättä, voisihan se sulkijamekanismi silti toimia proportionaalisesti.

Aika villi ajatus    Se nahkahan on siinä kielen päällä. Jos rajoitat nahan liikettä, niin kielihän ottaa värähdellessään siihen kiinni. Säröhaitarikos siitä tulee, saadaan myytyä näitä hevibändeille.

Ei o, nahka on siellä laatan toisella puolella.

[htoyryla]

Ei o, nahka on siellä laatan toisella puolella.

Niinpä tietenkin, mielikuva teki taas tepposet 

[olli]

Ei linkki onnistunut.

[htoyryla]

Ei linkki onnistunut.

Mikä linkki?

[olli]

http://www.youtube.com/watch?v=Nestg0iAGNQ&feature=related

Tässä vaan toi "romopiano"-spesialisti soittelee virtuoosin kappaletta.  Pietro Frosinihan kehitteli tämän pelin amerikan markkinoita varten.  On siis näppäimiä ja pianokoskettimia.

Ajattelin tähän "filosofiseen keskusteluun" heittää tämänkin näkökohdan! 

[htoyryla]

http://www.youtube.com/watch?v=Nestg0iAGNQ&feature=related

Tässä vaan toi "romopiano"-spesialisti soittelee virtuoosin kappaletta.  Pietro Frosinihan kehitteli tämän pelin amerikan markkinoita varten.  On siis näppäimiä ja pianokoskettimia.

Ajattelin tähän "filosofiseen keskusteluun" heittää tämänkin näkökohdan!  

Joo, onhan se romopianokin mielenkiintoinen peli. Mutta taisi siinä olla pääideana että kaukaa katsoen näyttää kuin pianopelillä soittaisi. En minä ainakaan semmoista kaipaa

Viisirivisen sormituksia olen vieläkin pähkäillyt. Tuntuu että varsinkin kromaattisissa kuvioissa, esim.  a - bb - a - gis - a  tai e - f - e - es - e (ja sama muilta sävelkorkeuksilta, ja muita vastaavia kuvioita) käy helposti niin että tuo gis tai es viimeistään on kämmenen kohdalla jos yrittää mennä rivikolmosella. Riippuu tietysti miten muuten sormittaa. Mutta jos sen sormituksen katsoo muuten sopivaksi melodiakulun kannalta, niin sitten noissa kromaattisissa kuvioissa voi vapaita sormia ollakin paremmin rivikolmosen ulkopuolella.  

LISÄYS: Mutta käykös tuo ollenkaan sen "pianon" puolella, vai soittaako pelkästään kolmelta riviltä?

[Johan]

LISÄYS: Mutta käykös tuo ollenkaan sen "pianon" puolella, vai soittaako pelkästään kolmelta riviltä?

Katselin useamman "Affen" videon, ja minusta siinä pelataan kolmella näppäirivillä ja tyylikkäästi näkyy homma käyvän. "Pianokoskettimet mielestäni liikkuvat, kuten apurivelllä viisirivisessä, mutta
en havainnut niitä varsinaisesti käytettävän soittamisessa.
Katselin noita hänen pelejäänkin ja tein sellaisen havainnon, että kun romopianosta löytyy sieltä mustien "pianokoskettimen" välistä aina se yksi valkoinen niin näissä pelisssä sitä välissä olevaa valkoista ei mielestäni ole.
Ei siis ihan normaali romopiano, jos olen tehnyt oikeanlaisia havaintoja.
Tyylikkäitä pelejä ja tyylikästä pelinkäsittelyä!