Soimaton kieli

[Dukextra]

Harrastelen vähäsen soiton lisäksi vanhojen haitareiden kunnostusta. Kieliin en ole hirveesti syventyny joten nyt kyselisin apuja yhteen merkittävään ongelmaan.

Eli minulla on vanha Trasthini Superior italialainen haitari (Google ei löydä mitään tähän liittyvää).
Haitarissa on muutamia kieliä jotka eivät soi ollenkaan. Tutkin lähemmin yhtä kieltä joka ei soi. Kieli oli ihan keskellä reikää ja pääsi vapaasti liikkumaan. Kun yritän kieltä soimaan niin keli ns. menee kiinni ja ilma ei kulje, vaikka kielen pitäisi lähteä soimaan. Viereinen kieli toimii ihan hyvin. Ainoa asia mitä en huomannut katsoa oli se että voisiko kieli olla "venynyt" ja olla niin lähellä alumiinista runkoa että se sulkee aukon täysin, mutta kuitenkin niin että ei kosketa penkkiä. Täytyykö siis kielen pään ja alumiinisen rungon välissä olla hiuksen ohut rako? Voiko olla jokin muu syy miksi kielet ei lähde soimaan? Nahat on kunnossa.

[Viljo]

Millainen on kielen taivutus?

[Dukextra]

En muista (en ole nyt haitarin ääressä) mutta sen katsoin että kielen kärki on hiukan alumiinisen laatan yläpuolella, ei siis tasan laatan kanssa.

Saan kyllä vaikka makrokuvan kielestä illalla.

[ftamt]

Pikkukielissä kielen kärki on melkein laatan tasalla ja koon kasvaessa mataliin ääniin
kielen kärki nousee yhä enemmän ylöspäin. Joskus tapaa kieliä, jotka joku kovakou-
rainen virittäjä on painanut viilalla tyvestä alas ja vaikka kärki on sopivasti ylhäällä.
Se ei lähde soimaan. Silloin täytyy mennä ohuen rakotulkin kanssa kielen alle tyveen
saakka ja varovasti taivuttaa koko kieli ylös ja sen jälkeen taivuttaa kärki sopivaan
korkeuteen. Tämä kyllä edellyttää koko laatan irroittamista penkistä, että pystyy
näkemään kielen asennon laatan pinnasta.
Toivo

[Dukextra]

Vastaavia soimattomia kieliä on siis useita, ihmettelenkin että mikä ne saa soimattomaksi? Tiedän että haitari on seissyt kauan soittamatta, mutta ei sekään fyysisiä ihmeitä tee kielille?

Venyykö kieletä käytössä ja voisi aiheuttaa tätä? Saako esim. lämpötilavaihtelut jotain pahaa aikaiseksi? Voiko kielen "jännitys" kadota?

Jotenki tuntuisi väärältä lähteä taittelemaan kieltä johon ei ole ulkoista voimaa kohdistunut, lukuunottamatta luonnonvoimat.

[Dukextra]

Tässä kuva yhdestä kielestä joka ei soi.

http://markohuhta.nettigalleria.fi/main.php?g2_view=core.DownloadItem&g2_itemId=1549

[ftamt]

Nämä näyttävätkin vähän viilatuilta, joten vika ei ole ainakaan virittäjän jäljiltä. Ei teräs ainakaan soittamattomana mihinkään muutu. Lika kielilaatan alapuolella vaikuttaa jotakin. Eniten epäilen
vanhaksi menneitä kielinahkoja, jotka eivät toimi enää odotetulla tavalla. Nämä nykyajan ohuet
kielinahat kuivuvat ja kovettuvat muutamassa kymmenessä vuodessa. Niiitä pitäisi "kouluttaa"
pyörittämällä nahka rullalle molemmin päin ja sitten oikaista. Tällä tavalla nahka pehmenee ja
toimii jonkun aikaa. Parempi tietysti vaihtaa uusiin. Kokeen voisi tehdä yhdellä kielilaatalla
ensin. Jos on likainen niin sen voi pestä esimerkiksi asetonilla ja sitten katsoa nahkahommia.
Kielilaattaa voi katsoa valoa vasten, jos kielen välissä on likaa tai roska. Kokeilematta asia
ei korjaannu. Tuo kuvan kieli näyttää olevan kyllä notkolla keskeltä reikään päin. Sekin selviää,
jos katsoo irroitettua ja pudistettua laattaa ilman nahkoja valoa vasten.
Toivo

[Viljo]

Vaha näyttäisi olevan myös iäkkäämästä päästä, vaikka kamera, valaistusolosuhteet ja oma näyttö vaikuttavat siihen, mitä nään...

Nahkoista puheen ollen. Korjasin tuossa yhden bandoneonin. Piti välipohjat vaihtaa uusiin (Periskoopin vanha bandoneon vuodelta nakki ja papu). Siinä oli kielinahkat viilelty niskapuolelta mokkaan asti. Eli viillot oli tehty ei pituussuunnassa, vaan juurikin sitä vasten ei kuitenkaan ihan 90-asteen kulmassa. Olivat pysyneet tosi hyvin suorana ja herkkänä. No - kielissä oli niin paljon laittamista, että oli järkevää vaihtaa kaikki venttiilit uusiin. Näihin en kuitenkaan tehnyt viiltoja. Mietin, että siinä pitäisi olla joko tosi tarkka tai vaihtoehtoisesti olla jokin laite, että viillosta ei tule liian syvää.

[Dukextra]

Eli siis kielilaatat irti penkistä ja nahkat irti, putsaus asetonilla ja tarkistus että ei ole moskaa kielen ja laatan välissä. Uusi nahka tilalle ja testaus.

Sain muutaman kielen korjattua kun putsasin kielien kyljestä moskaa pois. Ilmeisesti jotain pientä tahmaa tai ruostetta oli kertyny kielen kylkeen ja esti puhtaan soimisen.

Haitarin valkoiset napit ovat ihan ruskeita, en keksiny muuta selitystä kuin tupakan terva, ehkä sitä on vähän haitarin sisälläkin 

[ftamt]

Viljolle viilloista kielinahkojen selkiin. Olen itsekin nähnyt niitä ja pidän sitä hyvänä keksintönä.
Nahan pintapuolihan enemmän kuivuu ja nahan kärki nousee ylös ja alkaa pärisemään. Viilloila-
kin voi antaa nahalle ensiavun. Tämä tietenkin tarkoittaa paksumpia nahkoja, joita voi kirur-
ginveitsellä viiltää. Olen kokeillut itsekin hyvällä menestyksellä. Kun kielet irroitetaan vahasta
ja puhdistaan liimoista ja ruosteista, niin kaikki asiathan siinä tulee sitten korjatuksi ja on
valmiina virityksen tarkistusta varten.
Toivo

[Johan]

Olen bongannut myös tuon viiltokonstin äskettäin hankkimassani 1937 ilmiesesti Saksalaisessa Matelli merkkisessä harmonikassa.
Asiaa tutkittuani oivalsin kyllä, että siinä oli herkistetty nahkoja ja näytti siltä, että viillot oli tehty käsivaraisesti, mutta huolella, yhtään palaa ei niistä ollut poissa.