Vähärivisten basson soitto

[htoyryla]

Huh huh. Lueskelin tätäkin ketjua, kun kaksirivisen hankinta on alkanut tosissaan kiinnostaa. Mutta taas nousi karvat pystyyn noista Armandon kommenteista nuoteista.

Tottakai sellaista musiiikkia, jota on lapsesta asti kuullut kaiken aikaa, oppii parhaiten korvakuulolta.

Mutta itse olen tässä viime aikoina tutkiskellut kotimaisia kaksiriviskappaleita nuoteista, pieni viisirivinen sylissä. Kokemus tästä on että moni asia on alkanut hieman aueta. Musiikki, joka on tähän asti kuulostanut sekavalta nuottien vilinältä alkaa hahmottua. Ja huomaa että kun soittaa tämmöisen kuvion, niin se kuulostaa tältä. Oppii ikäänkuin niitä rakennuspalikoita joista kappaleet rakentuvat.

Sama kokemus on aikaisemmaltakin ajalta, kun opettelin samaten nuottien avulla hahmottamaan klezmeriä.

Onhan toki niitäkin, jotka suvereenisti pystyvät tajuamaan minkä tahansa kappaleen ja soittamaan sen perässä. Mutta eiköhän enimmät korvakuulosoittajat kuitenkin ole jotenkin ensin oppineet ne oman musiikkityylin rakennuspalikat. Ei nuoteista tietenkään, vaan sitä kautta että ovat kasvaneet siihen musiikkiin pienestä pitäen.

Ja sitten tämmöisten kuin minä... eihän tässä ole muuta mahdollisuutta kuin nuottien kautta hakea ensin sitä perustaa että se musiikki ja mistä se koostuu alkaa hahmottua. Sittenhän sitä voi soittaa omalla fiiliksellä ja improvisoidakin. Toinen vaihtoehto olisi laittaa pelit myyntiin. Eikä ainakaan ostaa vielä yhtä soittopeliä lisää.

Lisäys: Armandon kanssa olen kuitenkin, jos nyt oikein ymmärrän, samaa mieltä siitä että tulkintaa, fiilistä ei voi oppia nuoteista. Ja minua oikein erityisesti ärsyttääkin semmoiset nuotit jotka pyrkivät olemaan tarkka transkriptio. Niistä onkin jo vaikea hahmottaa niitä pohjalla olevia peruskuvioita jotka itse haluan oppia.
  

[Armando Bugari]

Huh huh. Lueskelin tätäkin ketjua, kun kaksirivisen hankinta on alkanut tosissaan kiinnostaa. Mutta taas nousi karvat pystyyn noista Armandon kommenteista nuoteista.

Tottakai sellaista musiiikkia, jota on lapsesta asti kuullut kaiken aikaa, oppii parhaiten korvakuulolta.

Pitkästä aikaa. Kun tuo korvakuulolla soittaminen mielestäni on ihan omasta ilosta soittamista. Ei sitä niin hyvä taitaja tarvitse olla - kun ei kilpailumielellä ole liikkeellä, tai kauhean hyvä olla - muille. Jotain pieniä uusia kikkoja kun aina välillä oppii - ihan omaksi ilokseen - niin hyvä tulee tunne. Nyt on 2-rivisen soitto jäänyt vähemmäksi - sillä kun ei oikein irrota hirveästi - oli nyt sitten nuotitkaan avussa. Mummut noin kerran kuukaudessa naputtaa jalkoja ja taputtaa käsiä. Fiilingistä on kyse 70-90  -vuotiaillakin.
- 2-rivistä jo melkein 5 vuotta - katotaas kauanko nyt uusia pillejä seuraavat vuodet ilman nuotteja?

 

[htoyryla]

Pitkästä aikaa. Kun tuo korvakuulolla soittaminen mielestäni on ihan omasta ilosta soittamista. Ei sitä niin hyvä taitaja tarvitse olla - kun ei kilpailumielellä ole liikkeellä, tai kauhean hyvä olla - muille. Jotain pieniä uusia kikkoja kun aina välillä oppii - ihan omaksi ilokseen - niin hyvä tulee tunne.

Mulla kyllä ne kikkojen löytämiset menee enimmäkseen siten että kokeilen jotain pätkää nuoteista ja hoksaan että hei, täähän kuulostaa tämmöseltä, ai tämmönen soitetaan näin. Semmosia juttuja joita ei olisi tullut välttämättä mieleenkään muuten. Ei siinä taituruudesta ole mitenkään kysymys, vaan enemmänkin repertuaarin laajuudesta. Repertuaari kannattaa tässä ymmärtää tyylien, fraasien yms. kokoelmana ehkä enemmänkin kuin piisien määränä. Siitä että löytää koko ajan uutta ja nuoteista saa vähän vinkkiä alkuun. Sormet sitten löytää loput.

Tuota mä en todellakaan ymmärrä miten nuotit liittyisivät taituruuteen. En mitenkään.

[Dukextra]

fiilistä ei voi oppia nuoteista. Ja minua oikein erityisesti ärsyttääkin semmoiset nuotit jotka pyrkivät olemaan tarkka transkriptio. Niistä onkin jo vaikea hahmottaa niitä pohjalla olevia peruskuvioita jotka itse haluan oppia.

2-riviselle on olemassa numeronuotteja. Moni, kuten esim. Hautamäen Airi opettaa 2-rivisen soittoa näistä numeronuoteista, eli haitarin napit numeroidaan ja nuotissa on numeroina mitä painetaan missäkin järjestyksessä ja miten menee tahdit bassojen kanssa jne. Nämä numeronuotit nimenomaan kertoo soittajalle mitä pitää painaa missäkin järjestyksessä, mutta ei sitä miten kappale soitetaan. Tämä ylläpitää 2-rivisen soittajan laajaa kappalevarastoa mutta pakottaa soittajan tekemään oma "tulkinta" kappaleelle.

Parikin kansiollista nuotteja löytyy (n. 200-300) Eli näin on saatu vanhaa ja nimenomaan eteläpohjalaista kansanmusiikkia tallelle. Löytyy multa tosin numeronuotit 2-riviselle 5-rivisenki kappaleista kuten esim. metsäkukkia, rantakoivun alla ja sekä säkkijärven polkasta.

Tässä kurssikaveri soittaa säkkijärven polkan 2-rivisellä. Menisi hetki jos tämän korvakuulolta opettelisi http://www.youtube.com/watch?v=lrVo9Z7HnJs
Arttu voitti muuten hopeisen harmonikan 2-rivisellä 8-vuotiaana

[htoyryla]

2-riviselle on olemassa numeronuotteja. Moni, kuten esim. Hautamäen Airi opettaa 2-rivisen soittoa näistä numeronuoteista, eli haitarin napit numeroidaan ja nuotissa on numeroina mitä painetaan missäkin järjestyksessä ja miten menee tahdit bassojen kanssa jne. Nämä numeronuotit nimenomaan kertoo soittajalle mitä pitää painaa missäkin järjestyksessä, mutta ei sitä miten kappale soitetaan. Tämä ylläpitää 2-rivisen soittajan laajaa kappalevarastoa mutta pakottaa soittajan tekemään oma "tulkinta" kappaleelle.

Ymmärrän idean ja siinä on tolkkua --numeroista löytää tarvittaessa oikeat sävelet mutta kappale on oltava valmiina päässä myös. Mutta itseäni ei huvita alkaa numeroiden perusteella soittamaan. Nuotit on sen verran hyvin päässä --myös jo lapsena opittu taito jotenkuten transponoida omalle soittimelle helpoimpaan sävellajiin. En soita nuoteista konemaisesti, vaan katson niistä suuntaa. Klarinettiopettajalta sain moitettakin siitä että miksen soittanut niinkuin nuoteissa luki.

No, nyt kun olen soitellut näitä hamboja ja sottiiseja, joita en ole koskaan ennen kuullutkaan, niin olen kyllä joutunut katsomaan myös miten se rytmi on nuoteissa kirjoitettu. Mutta ei se musiikin svengi ole kuitenkaan koskaan nuoteissa. Ei myöskään se soiton taituruus minkä Armando veti mukaan tähän, vaikken tiedä miksi. Taituruus ei synny nuoteista, enkä minä ainakaan ole taituri, Armandosta en tiedä kun en ole hänen soittoaan koskaan kuullut.

[Dukextra]

Näyttäis muidenki foorumilaisten soittoja olla youtubessa niin lisätään nyt minunki soittoa.
Videon otosta (7.2011) soittoakokemusta takana reipas vuosi.
http://www.youtube.com/watch?v=yvZQGT0o8_8
http://www.youtube.com/watch?v=wJfOUeAvtzc&feature=related

Aihe muuten käsittelee basson soittoa... Jalasjärven polkassa soitan 2-rivisen vaihtobassoa, sitä käytetään jonkuverran myös

[Armando Bugari]

2-riviselle on olemassa numeronuotteja. Moni, kuten esim. Hautamäen Airi opettaa 2-rivisen soittoa näistä numeronuoteista, eli haitarin napit numeroidaan ja nuotissa on numeroina mitä painetaan missäkin järjestyksessä ja miten menee tahdit bassojen kanssa jne. Nämä numeronuotit nimenomaan kertoo soittajalle mitä pitää painaa missäkin järjestyksessä, mutta ei sitä miten kappale soitetaan. Tämä ylläpitää 2-rivisen soittajan laajaa kappalevarastoa mutta pakottaa soittajan tekemään oma "tulkinta" kappaleelle.

Ymmärrän idean ja siinä on tolkkua --numeroista löytää tarvittaessa oikeat sävelet mutta kappale on oltava valmiina päässä myös. Mutta itseäni ei huvita alkaa numeroiden perusteella soittamaan. Nuotit on sen verran hyvin päässä --myös jo lapsena opittu taito jotenkuten transponoida omalle soittimelle helpoimpaan sävellajiin. En soita nuoteista konemaisesti, vaan katson niistä suuntaa. Klarinettiopettajalta sain moitettakin siitä että miksen soittanut niinkuin nuoteissa luki.

Armandosta en tiedä kun en ole hänen soittoaan koskaan kuullut.

Minähän mikään taituri olen. Hauskuutan itseäni ja toivottavasti joskus muitakin ihmisiä:-D

[htoyryla]

ja miten menee tahdit bassojen kanssa jne.

Olen muuten huomannut, että sittenkin kun kappaleen diskanttipuoli alkaa jo olla hallinnassa ja muistissa, niin jos nuotit laittaa pois niin jossain kohtaa sekoaa sointujen kanssa. Taitaa olla vähän samanlainen juttu kuin että laulua äänittäessä sanat yhtäkkiä unohtuvat vaikka olisivat kuinka tutut.

Omiakin kappaleita äänitellessä pidän yleensä sointulappua esillä ---nuotteja mulla ei niistä yleensä olekaan. Sointulappu auttaa soittamaan koko kappaleen alusta loppuun oikein, ettei jää vahingossa mitään pois.

[htoyryla]

Jos joku ihmettelee miksi näin reagoin noihin Armandon saarnoihin korvakuulosoitosta... varsinkin kun ovat jo keränneet pölyä täällä pitkään.

Pidän Armandon näennäisesti kaunista ja mielekästä ajatusta kansanmusiikin rajaamista korvakuulosoittoon pohjimmiltaan elitistisenä. Elitistisenä siinä mielessä että se rajaa soittamisen sellaisille jotka osaavat sen jotenkin luonnostaan. Elitistisenä siinä mielessä että se kieltää soittamisen arvon sellaisilta kuin itse olen. Kasvanut perheessä, jossa ei harrastettu musiikkia ja jossa kiinnostustani musiikkiin ei ymmärretty ja jota pidettiin pikaisesti ohimenevänä hairahduksena. Musiikkiharrastukseen sain tukea kansakoulunopettajalta ja myöhemmin naapurilta joka oli myös opettaja, muusikko ja kansanmuusikko. Mutta soittokavereita tai bändiä minulla ei ole koskaan ollut. Nuottien avulla olen pystynyt kehittämään osaamistani ja sitä kautta myös sävelkorva ja laulutaito ovat kehittyneet. Tie on ollut h-tin pitkä. Mutta alan myös tajuta että Armandolle on turha yrittää selittää että soittamiseen on monta tietä. Mutta niitä on monta, jokainen kulkee oman tiensä. Toisille musiikki aukeaa kuin itsestään, toisille se vaatii työtä ja kunkin työ ja tie on erilainen. Ja jokainen, kun heitetään yhtäkkiä uuteen musiikkikulttuuriin, on yhtä sormi suussa. H-ti, olen loppujen lopuksi aivan tyytyväinen omaan tieheni. Armandolla on omansa, mutta ei se ole mitään musiikkijumalansanaa.

[htoyryla]

Pieni huomio vielä, nyt kun olen päässyt käytännössä kokeilemaan kaksirivistä. Tässä on sanottu kaksirivisellä ei voikaan soittaa vaikeita kappaleita, ja että siksikin kaksirivisellä voi hyvin soittaa pelkästään korvakuulolta.

Tässä menee sekaisin kaksi asiaa. Kaksirivisellä on rajoituksensa, mutta sillä pystyy aika kätevästi soittamaan kansantansseja joissa mennään tilitalitittan kuudestoistaosanuotteja. Soittaminen ei ole vaikeata, mutta ei se välttämättä tarkoita että kappale olisi oudokseltaan helppo hahmottaa kuultuna. Tai edes että se olisi helppo soittaa jollain muulla soittimella.

Oma korvani on alkujaan parhaiten tottunut hahmottamaan kansanlaulunomaisia lauluja. Nopeita sävelkulkuja on vaikea hahmottaa, muistiin tarttumisesta ja korvakuulolta soittamisesta puhumattakaan. Nuoteista pystyn niitä hahmottamaan, soitan nuoteista ja huomaan että tämähän kuulostaa tämmöiseltä. Siitä se oppiminen sitten voi lähteä.  

[Dukextra]

Tässä on sanottu kaksirivisellä ei voikaan soittaa vaikeita kappaleita, ja että siksikin kaksirivisellä voi hyvin soittaa pelkästään korvakuulolta.

Niin, on vaikea määritellä vaikea kappale.
Tässä Usko Välimäki soittaa Väärän vitosen 2-rivisellä ristibassolla, jota käytännössä ei voi soittaa tasabassolla (voi soittaa mutta menee aika paljo paljeistukseen, eikä kaikkia ääniä tasabassossa saa kaikille bassoille). Näkemättä videota, ei voisi äkkiä päätellä että kyseessä on 2-rivinen, tietysti syynä on myös M.Luukisen haitarin mahtavat äänet.
http://www.youtube.com/watch?v=yUEfI3PP7GE

[htoyryla]

Tässä on sanottu kaksirivisellä ei voikaan soittaa vaikeita kappaleita, ja että siksikin kaksirivisellä voi hyvin soittaa pelkästään korvakuulolta.

Niin, on vaikea määritellä vaikea kappale.
Tässä Usko Välimäki soittaa Väärän vitosen 2-rivisellä ristibassolla, jota käytännössä ei voi soittaa tasabassolla (voi soittaa mutta menee aika paljo paljeistukseen, eikä kaikkia ääniä tasabassossa saa kaikille bassoille). Näkemättä videota, ei voisi äkkiä päätellä että kyseessä on 2-rivinen, tietysti syynä on myös M.Luukisen haitarin mahtavat äänet.
http://www.youtube.com/watch?v=yUEfI3PP7GE

Olipas menoa! Olisihan tuommoinen ristibassokin voinut olla poikaa. Mutta kun mulla on nuo viisiriviset ja karmoskat, niin taisin nyt olla hakemassakin sekä soittamisen että soundin kannalta niille vaihtelua. Ja mun pienempi viisirivinen ei taida olla paljon tuon videon kaksirivistä isompi?

Ja kyllä oma viehätyksensä on siinä että sointu vaihtuu palkeella. On siinä jotain hienoa.

[Dukextra]

Joo en tiedä varmaksi mutta luulen että videon haitarissa on 5-äänikertainen basso ja 3- tai 4-äänikertainen diskantti. Mahtava ääni. Viritykseksi epäilen jotain E/A koska mielestäni C/F tai G/C tuo ei ole.

[htoyryla]

Parikin kansiollista nuotteja löytyy (n. 200-300) Eli näin on saatu vanhaa ja nimenomaan eteläpohjalaista kansanmusiikkia tallelle.

Oli jäänyt tämä huomaamatta, tässä on hyvä pointti myös. Itse olen huvikseni yrittänyt opetella kappaleita joita en ole koskaan kuullutkaan eikä välttämättä ole mitenkään selvää mistä niitä saisi kuunnella. Tietysti on hyvä myös kerätä äänitallenteita. Kummasta sitten kappaleen opettelee on aika pitkälle kiinni sekä siitä kumpi on saatavilla, nuotti vai äänite, ja sitten siitä että kummasta se on helpompi opetella. Sanoisin että helpoin on jos molemmat on käytettävissä.

[htoyryla]

Jos jotenkin pitäisi kiteyttää oma kanta nuotteihin, niin se on se että nuoteista "lunttaamisessa" ei ole mitään hävettävää, se ei ole tippaakaan sen kummempaa eikä akateemisempaa kuin että kaveri vieressä neuvoisi tai näyttäisi. Pääasia on että soitto kehittyy eikä vain jää jauhamaan samoja juttuja jotka jo osaa.