Venäläiset harmonikat

[C Griff]

Näin youtubessa muutaman videon pätkän, missä Pietarissa pidetyssä konsertissa soitti venäläinen Timbre Russian Accordion harmonikkakvartetti. En ole aiemmin nähnyt moisia soittimia kuin heillä oli. Isokokoisen harmonikan basso ja palkeet olivat vain puolet harmonikan korkeudesta ja yläosassa basson päällä oli joku "laatikko" ja jossain mallissa ei ollut bassoa ollenkaan. Kuka osaa kertoa mistä harmonikoista on oikein kysymys.

Laittaisin kuvan, mutten pääse koneeltani youtubeen. Varmaan löytyy hakusanalla "Timbre russian accordion". On muuten katsomisen arvoinen esitys.

Siinäpä olisi Viljolle erikoisia soittimia Galleriaan, jos vain sais kuvia jostain ja tietäisi valmistajan.

[htoyryla]

http://www.youtube.com/watch?v=LLHPBo0FmhU esimerkiksi. Enpäs ollut tuommoisiin vielä törmännyt. Mielenkiintoisia.

Tuossa google-kääntäjän läpi vähän tietoa yhtyeestä http://translate.googleusercontent.com/translate_c?hl=fi&ie=UTF-8&sl=ru&tl=en&u=http://www.goldaccordion.com/ensembles/576-ansambl-russkij-tembr.html&prev=_t&rurl=translate.google.com&twu=1&usg=ALkJrhjxNRlfGuuRUvfxG9ikvYtWUiEVAA

Näitä soittimia ei sitten ilmeisesti ole muilla kuin tällä yhtyeellä? Soittimen nimikin (тембр) on sama kuin yhtyeellä. Jutun mukaan kyseessä on soitinrakentaja Nikolai Kosurukovin keksintö.

Ja tuossa tosiaan puhutaan kokeellisista yhden käden tembr-bajaneista, jos oikein ymmärrän.

Kun yrittän googlata tuosta lisätietoa, huomaan että тембровые баяны sinänsä venäjässä tarkoittaa että haitarista saadaa erilaisia ääniä rekisterien avulla. Siitäköhän tuossa olisi kysymys, siis että äänikertoja on tavallista enemmän.

[C Griff]

Hei Thanks, sieltähän löytyi tietoa yhtyeensä. Ja se olikin kvintetti eikä kvartetti, kuten väärin muistin. Soittimet ovatkin Bajan harmonikoista edelleen kehitettyjä yksilöitä. Aivan mahtava ryhmä.

[htoyryla]

Tässä vielä mainitaan nuo Kosurukovin tembr-bajanit: http://translate.google.com/translate?js=n&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&sl=ru&tl=en&u=http%3A%2F%2Fwww.accordion-nt.spb.ru%2Faccordion_1-4.html

Mutta asian sivusta, kun hakee tuolla тембровые баяны löytyy mm. tämmöinen sivu http://www.znaytovar.ru/new2159.html jossa kuvataan haitarin soundien lisäämistä rekistereillä. Perässä linkit GOST-standardeihin, täytyypä tsekata. Muistuu mieleen 80-luvulta Moskovasta, kun kauppojen saamisen kunniaksi juotiin sikäläistä kuohuviiniä, niin niissä etiketeissä oli GOST-standardin numero. Tuli mieleen laittaa firman tietopalvelu hankkimaan venäläisen kuohuviinin standardi.

[htoyryla]

No nyt katsoin tuota videota uudestaan. Siinä on yhdellä kaverilla tavallinen haitari, muilla näitä Tembr-pelejä. Ja Tembr-peleissä ei ole haitarin bassoa ollenkaan. Yksi Tembr-peli taitaa sitten olla varsinainen bassohaitari, se jossa on täysimittainen palje? Siinä on varsinkin aika vähän nappuloita, muutenkaan noissa ei ole kovin paljon. Ei siis ole haettu sitä että yhdellä soittimella pystyisi tekemään kaiken, vaan että soittimen soundikirjo on laaja, arvelisin.

[olli]

Mielenkiintoinen juttu. Kaikkea ne venäläiset keksivätkin.  Hienosti soivat yhteen. C Griffille karma!   Myös Hannulle karma, suuresta venäjänmaan haitarituntemuksesta.

[Viljo]

Huomenta vaan,

En eilen kirjoitellut mitään kun oli kaksi huonosti nukuttua yötä. Ei olisi tekstistä tullut mitään järkevää... Nyt kuitenkin levänneet aivot  

Ensimmäiseksi tuli mieleen, että hei, bassohaitareita. Yksi noista on varmasti bassohaitari - se ihan oikeassa laidassa, kun on pieni äänialue näppäimistön perusteella. Ainoastaan haitarinnäköisen soittimen soundi vastaa haitarinsoundia. Muissa soittimissa äänenmuodostustapa lienee erilainen. Tuli mieleen, että kyseessä voisi olla jonkinlainen klarinettien ruokolehdykän tapainen äänenmuodostus. En tiedä, onko se mahdollista (eli tarvitaanko siinä suuta säätämään ruoko, että se ylipäätään soi?).

Toiseksi tuli mieleen, että äänenmuodostus voi olla ehkä lähempänä urkuja: huuliäänikerta. Eli soittimessa olisi ikään kuin monta pientä urun pilliä tai nokkahuilua. Sen takia tuossa basson yläpuolella olisi tarvetta laatikolle, koska matalat äänet vaativat isomman pillin niin pituudeltaan kuin halkaisijaltaankin. Liitteenä kuva erään kirkon uruista, mitä olen käynyt katsomassa sisältä päin. Eli kyseessä voisi olla "urkupillihaitari".

[htoyryla]

Joo, se laitimmainen on basso, se jossa on täysimittainen palje, kuten tuossa jo itsekin totesin. Muutenkin tuossa on selvästi luovuttu ajatuksesta että haitari soi yksinään kuin orkesteri, ja sen sijaan kehitelty pelejä jotka yhdessä soivat kuin orkesteri.

Klarinetti (kuten myös foni) vaativat huulten puristuksen soidakseen oikein ja vireessä. Ja soiva sävelkorkeus määräytyy ilmapatsaan pituuden mukaan, lehti pysyy samana. Samaten soundi syntyy enemmän putken ominaisuuksien kuin lehdykän perusteella (klarinetin ontto soundi siitä että putki on tasapaksu ja toisesta päästä ummessa, foni taas on kartiomainen). Vireeseen pystyy vaikuttamaan jonkun verran huulilla. Kehittelin kerran vst-instrumentin joka mallinsi klarinettia. Huulten puristusta mallinsin vaimennuksena, tuntui toimivan aika hyvin.

Toki myös suukappale ja lehdykkä vaikuttavat soundiin, siksihän oboe kuulostaa erilaiselta. Mutta kokonaisuus ratkaisee, lehdykkä ei värähtele yksinään, vaan siinä vaikuttaa puhallus, huulten demppaus ja putken toisesta päästä palaavat heijastukset.

No, joka tapauksessä tässä ollaan aika lähellä Viljon ajatusta urkupilleistä, eli että soundi tulisi pilleistä. Kuinkahan noihin mahtuu tarpeeksi pitkät pillit? Ainakaan tuohon bassovärkkiin.

Kokeilin puhaltaa klaraan (oikeastaan eräänlaiseen proto-klaraan joka sattui olemaan käsillä, vähän niinkuin nokkahuilu klaran suukappaleella) puristamatta huulilla, kimeä vinkaus siitä lähti. Eli huulilla pitää dempata, että värähtely pysyy kurissa.

Lisäys: vielä tuosta klarasta ilman huulien puristusta. Siinä kun yrittää soittaa, niin sormituksilla pystyy kyllä vaihtamaan säveltä, mutta soitin saattaa vaihtaa "oktaavia" holtittomasti. Systeemi ei sii sole stabiilissa tilassa ilman huulten vaimennusta.

[Viljo]

Eli huulipillityylinen ratkaisu olisi ehkä lähinnä - siellä ei soi kieliä.

Matalissa äänissä noita pillejä saa pienemmäksi halkaisijaa suurentamalla, mutta myös parilla mulla tavalla.  Nyt sitten mennään muistinvaraiseen tietoon, joten virheitä voi olla - ei ole minun bravuurialue.

Putkea voi taivuttaa. Metrin putkeen tehdään vaikka 180 asteen käännös. Pituus näennäisesti puolittuu ja ääni pysyy samana. Niin ikään jos kaksi sylinterimäistä putkea laitetaan sisäkkäin, niin se madaltaa ääntä mutta samalla se muuttaa yläsävelsarjaa siten, että äänestä tulee hieman tunkkaisempi kuin jos putken kokoa olisi kasvatettu (eli yläsävelsarja supistuu ja/tai vaimenee). Päälimmäinen putki pitäisi olla tässä kohtaa päättyvä, toisesta päästä avoin "tynnyri". Kaksi sisäkkäistä putkea siis pidentää äänen kulkemaa matkaa.

[htoyryla]

Eli huulipillityylinen ratkaisu olisi ehkä lähinnä - siellä ei soi kieliä.

Matalissa äänissä noita pillejä saa pienemmäksi halkaisijaa suurentamalla, mutta myös parilla mulla tavalla.  Nyt sitten mennään muistinvaraiseen tietoon, joten virheitä voi olla - ei ole minun bravuurialue.

Putkea voi taivuttaa. Metrin putkeen tehdään vaikka 180 asteen käännös. Pituus näennäisesti puolittuu ja ääni pysyy samana. Niin ikään jos kaksi sylinterimäistä putkea laitetaan sisäkkäin, niin se madaltaa ääntä mutta samalla se muuttaa yläsävelsarjaa siten, että äänestä tulee hieman tunkkaisempi kuin jos putken kokoa olisi kasvatettu (eli yläsävelsarja supistuu ja/tai vaimenee). Päälimmäinen putki pitäisi olla tässä kohtaa päättyvä, toisesta päästä avoin "tynnyri". Kaksi sisäkkäistä putkea siis pidentää äänen kulkemaa matkaa.

Jep, paksuntaminen ei paljon vaikuta, mutta nuo oikeat pidentämistemput kyllä. Ja jos putki on toisesta päästään suljettu, riittää että sen pituus on neljännes aallonpituudesta.

Sitten tulee mieleen, että onkohan noissa ollenkaan äänikertoja/rekistereitä per soitin, vai onko lähdetty siitä että kukin soitin on rakennettu valmiiksi tietylle soundille.

[Viljo]

http://www.youtube.com/watch?v=9L3_L9j765I&feature=related

Tuossa käy hyvin selville, että paljetremolotkin onnistuvat. Bassohaitari on ainoa, joka ei voi soittaa videoista päätellen muuta kuin vetopalkeella. Pillit vissiin vie sen verran paljon tilaa. Tosin olisi kiva nähdä tuollaisen soittimen sisälle - miten nuo äänet on saatu toimimaan kumpaankin ilmanpaineen suuntaan oikein. Uruthan toimivat vain yhdensuuntaisella paineella...

[htoyryla]

http://www.youtube.com/watch?v=9L3_L9j765I&feature=related

Tuossa käy hyvin selville, että paljetremolotkin onnistuvat. Bassohaitari on ainoa, joka ei voi soittaa videoista päätellen muuta kuin vetopalkeella. Pillit vissiin vie sen verran paljon tilaa. Tosin olisi kiva nähdä tuollaisen soittimen sisälle - miten nuo äänet on saatu toimimaan kumpaankin ilmanpaineen suuntaan oikein. Uruthan toimivat vain yhdensuuntaisella paineella...

Voisikos siellä olla jokin systeemi mikä antaakin pilleille (jos siellä tosiaan on niitä) yhdensuuntaista painetta, niin että palje toimiikin jonkinlaisena pumppuna. Mikähän se mötikkä siinä palkeen päälläkin on?

[Viljo]

Olisko Hannu siitä liikaa vaivaa, jos löytyisi bändin sähköpostiosoite ja laittaisit sinne sähköpostia?? Olet ainoa täällä (tiettävästi) joka osaa vjenäjää. Luulisi heidän olevan immarreltuja kun kysymme tällaista asiaa. Yrittänyttä ei laiteta, kuten sanonta sanoo.

[htoyryla]

Olisko Hannu siitä liikaa vaivaa, jos löytyisi bändin sähköpostiosoite ja laittaisit sinne sähköpostia?? Olet ainoa täällä (tiettävästi) joka osaa vjenäjää. Luulisi heidän olevan immarreltuja kun kysymme tällaista asiaa. Yrittänyttä ei laiteta, kuten sanonta sanoo.

Ei se, että välillä saan auttavasti selvää kun käytän kaikki apukeinot, riitä tuohon. Olisi ollut omaakin käyttöä. Mutta ehkä noita voi lähestyä englanniksikin?

[Viljo]

Voihan sitä laittaa englanniksi ja vaikka varmuuden vuoksi hienon hieno google translaterin käännös perään venäjäksi.