6-rivinen

[Pelle Jollasbo]

Katselin ja kuuntelin Y-tuubissa videopätkää jossa soittaja soittaa 6-rivisellä harmonikalla todella nopeata biisiä. Pianoharmonikan soittajana tuli mieleen kysymys näppäinrivien lukumäärän merkityksestä. Miksi 6-rivinen soitin? Tietysti on muodustunut meikäläisellekin melko hyvä mielikuva siitä perinteisestä 5-rivisestä pelistä ajan saatossa mutta mitä hyötyä teille näppäinharmonikan soittajilla on lisätä apurivien lukumäärää? Helpottuuko sormitus niin paljon nopeissa kappaleissa jos apuriviä lisätään? ? Muistan jostain lukeneeni myös 7-rivisestä versiosta – vai pätkiikö muisti? Haittapuolella ainakin on kahvan koon ja siten painon lisäys. Mikä on sävelten järjestys eri rivissä 6- ja 7-rivisissä peleissä? Ymmärrän että eri näppäinjärjestelmien välillä on eroja (viedopätkässä on ilmeisesti kyseessä B-järjestelmä?).

http://www.youtube.com/watch?v=yCJaU-Gqmhs

t. pelle jollasbo

[olli]

Eräs kuusrivisen soittaja kertoi, että soinnut ovat helpompia ottaa!

[Pelle Jollasbo]

Soinnut tuntuvat pianohaitarilla joskus olevan vaikeita – ainakin meikäläiselle. Pitäisiköhän teettää pianoharmonikka jossa olisi toinen diskanttirivi hieman siirrettynä toiseen nähden

t. pelle jollasbo

[Viljo]

Soinnut tuntuvat pianohaitarilla joskus olevan vaikeita – ainakin meikäläiselle. Pitäisiköhän teettää pianoharmonikka jossa olisi toinen diskanttirivi hieman siirrettynä toiseen nähden

t. pelle jollasbo

Tällaisia soittimia on tehty 1900-luvun alussa. Hieman epäselväksi minulle on jäänyt, miten se mekaniikka siellä rakkineen sisässä menee, mutta jos olen ymmärtänyt oikein, niin yksi näppäimistö on ollut yksi äänikerta tai äänikertayhdistelmä. Sitten kun halusi eri ääniä, niin sormet eri riville...

[Markku]

Ohessa kuva Kouvolan kuusirivisestä vuodelta 1983. Kuusirivisellä voi ymmärtääkseni soittaa kaikssa sävellajeissa samalla sormituksella, viisirivisellä se ei ihan onnistu.

[Pelle Jollasbo]

Tällaisia soittimia on tehty 1900-luvun alussa. Hieman epäselväksi minulle on jäänyt, miten se mekaniikka siellä rakkineen sisässä menee, mutta jos olen ymmärtänyt oikein, niin yksi näppäimistö on ollut yksi äänikerta tai äänikertayhdistelmä. Sitten kun halusi eri ääniä, niin sormet eri riville...

Onko moisesta pelistä jossakin kuvia?

t. pelle jollasbo

[Viljo]

http://rete.comuni-italiani.it/blog/wp-content/uploads/2008/10/strumento-a-doppia-tastiera-della-coop-larmonica-di-stradella.jpg

http://rete.comuni-italiani.it/blog/wp-content/uploads/2008/10/arnesi-armonicisti.jpg

[ftamt]

Tuli mieleen sellainenkin kysymys, kun en ole itse päässyt tutkimaan soitinta, että onko
myös näppäinharmonikkoihin tehty lisäriveille pianoharmonikan järjestelmä? Esimerkiksi
Dallapé ja Cooperativa ovat tehneet tällaisia "näppäinpianoharmonikkoja" kuten tässä
kuvassa. Onko siis sisimmäisillä näppäinriveillä pianoharmonikan järjestelmä vai mikä
se on? Kuvassa olevasta mallista puuttuu bassokoneisto, mutta on näitä tehty normaa-
leilla bassoillakin.
Toivo

[Johan]

Tämä lipsuu hieman otsikon aiheesta, mutta Toivon viestiä lukiesani tuli mieleen taas minua pitkään vaivannut kysymys joka liittyy romopianoihin ja noihin pianokoskettimiin cromattissa peleissä.
Olen koittanut selvittää itselleni ns. romopianoina esiteltävein pelien eroavaisuuksia.
Viimeisimpien löytöjeni mukaan olen sillä kanalla, että ko pelejä on tehty useammalla erilaisella tavalla.
Suomalaiset on rakenettu siten, että "pianokoskettimet toimivat kuin kromaattisen pelin yksi lisärivi, kun taas esim. Raggi Spesialeissa näyttäisi olevan kolmen kromaattisen rivin lisänä selkeästi erillainen rivi "pianokoskettimia", niissä tuo apurivi on tehty juuri kuten painokoskettimet.
Lisäksi olen löytänyt ns. "frosini style cromatic paino" pelin, joissa on C-systeemi ja parin cromaattisen rivin rinalla pianokoskettimiston näköinen apurivi ja oletan, että se toimii kuten kolmas kromaattinen rivi.

Onko jollain tarkempaa tietoa k. aiheesta? Yritän pistää esille pari linkkiä, joissa em. kaltaisia pelejä on esillä.

WWW.barosund.com/finadragspel.html

WWW.alexmusical.com/museum2.html
 

[Viljo]

Tuo Toivon laittaman kuvan soitintyyppi on minuakin ihmetyttänyt. Näin ensimmäistä kertaa silloin 2008 kun olin Italiassa.

[Pelle Jollasbo]

http://rete.comuni-italiani.it/blog/wp-content/uploads/2008/10/arnesi-armonicisti.jpg

Kiitos Viljo kuvista. Mielenkiintoista. Tämän toisen kuvan pelissä taitaa olla jopa kolme näppäimistöä. Muistuttaa jo urkuja

t. pelle jollasbo

[C Griff]

Tuo 1900 luvun alku lienee ollut vielä aikaa, kun harmonikka haki muotoansa ja monenlaista kokeilua on ollut. Liitteenä kuva minun kait aika harvinaisesta 7-rivisestä Cav. M. Dallapé & Figlio soittimesta, missä sisällä diskanttirungossa on lyijykynällä tehty merkintä: A. Persson, den 8-1-1917, lienee ensimmäisen omistajan merkintä?, joten soitin lienee valmistettu v. 1916. Niin tai onko 1. elokuuta vai 8. tammikuuta?
Tv, Hannu S

[Kaifun]

Takavuasina oli Pihlajamaan nuattijen ohessa painettuna laajat mallistot Pihlajamaan  haitareista. Niissä oli isot kuvat Lassesta ja Rantasesta 6-rivinen sylissään.

[ftamt]

Dallapé oli Euroopassa melkoinen harmonikan kehittäjä ja kokeilija. Erkki Ala-Könni omisti
1920-luvun alussa tehdyn puukuorisen Dallapén, joka oli täysi casotto. Ólen nähnyt myös
7- ja 8-rivisellä bassolla varustettuja puukuorisia Dallapé-harmonikkoja. Itselläni on leuka-
koplarilla varustettu vuoden 1931 Dallapé, jossa on soivia ääniä yli 5 oktaavia. Koska se
oli yksi suurimpia tehtaita, niin sillä oli resursseja kokeilla kaikenlaista.
Toivo

[PaRisto]

Ohessa kuva Kouvolan kuusirivisestä vuodelta 1983. Kuusirivisellä voi ymmärtääkseni soittaa kaikssa sävellajeissa samalla sormituksella, viisirivisellä se ei ihan onnistu.

Pakko laittaa kommenttia tuohon sormitukseen.. Ainakin itse osaan soittaa viisirivilessä kappaleet samalla sormituksella sävellajista riippumatta! Opettelee käyttämään kolmea riviä ja siirtää vain lähtökohtaa näppäimistöllä.
t. PaRisto