Garmoshkat eli venäläiset vähäriviset

[htoyryla]

Nyt on sitten italialaisetkin keksineet Venäjän markkinat: http://www.fantiniaccordions.com/en/fantini-prodotti-dett.asp?idcat=6910

[Viljo]

Nyt on sitten italialaisetkin keksineet Venäjän markkinat: http://www.fantiniaccordions.com/en/fantini-prodotti-dett.asp?idcat=6910

Kappas. Runko kuitenkin on sitä samaa mitä ne muutkin ainakin näin nopeasti vilkaistuna.

[olli]

Kuvia tuli, mutta ei aukea mun koneella nuo videot, mikä sitten lienee?

[htoyryla]

Kuvia tuli, mutta ei aukea mun koneella nuo videot, mikä sitten lienee?

Pitäisi olla ihan normaaleja youtube-videoita nuo. Löytyvät minun youtube-sivultanikin http://youtube.com/htoyryla .

Mutta tuolla venäläisten sivuilla on paljon sikäläisiä garmoshkavideoita myös.

[htoyryla]

Rupesin tässä taas ihmettelemään miten garmoshkalla sujuu kappaleet missä samaa aksidentaalia (yleensä mollin korotettu kvartti ja septimi) tarvitaan kahdessa oktaavissa. Nuo kun löytyvät vain yhdestä oktaavista kukin, korotettu septimi alimmasta ja kvartti toisesta. Katselin youtubesta kun yksi venäläinen veteli La Cumparsitaa garmoshkalla http://www.youtube.com/watch?v=KsDMbz3sKR8&feature=player_embedded , itselläni tyssäsi heti noihin aksidentaaleihin.

Löysin illalla tuolta russian-garmon -saitilta La Cumparsitan sovituksen garmoshkalle (http://russian-garmon.ru/news/la-cumparsita-1.html ---nuottikuvan latautuminen tuntuu kestävän). Nuotit menivät niinkuin pitääkin, mutta sovitukseen merkityistä näppäinnumeroista päättelin, että tietyt aksidentaalit soitetaankin väärästä oktaavista. Tuntuu se toimivan, ainakin kun pitää ne lyhyinä.

Silti vaikuttaa, että tuo videon kaveri ei tee ihan noin, vaan vaihtaa tarvittaessa oktaavia noin niinkuin sopivassa kohtaa, että yksi fraasi menee aina samassa oktaavissa. Onhan toki mahdollista että kaverin soittimessa olisi vaihtoääniset aksidentaalit, mutta sellaisia en ole garmoshkassa tavannut muuten kuin Viljon näppäinkaaviossa.

 

[Armando Bugari]

Väsäsin juutubevideon tuosta kromaattisten aksidentaalien soittamisesta eri oktaaveissa http://www.youtube.com/watch?v=kCei3ez1YcY . Video on informatiivinen, ei taiteellinen, soitto on siis mitä on.

On se jännää, kun eräät pystyy vain muutaman kuukauden "sisäänajolla" perehtymään uuteen instrumenttiinsa noin hyvin. "Pushpull" diatonisellahan minä fuskaan noita puuttuvia puolikkaita  lyhyillä "vajailla soinnuilla" diskanttipuolelta. Luulisin sen käyvän myös karmoskalla - ja nimenomaan bassopuolelta apua hakien? Vai olenko ihan väärässä?
- Tarkoitan siis pitkälle improvisoitua esitystä jostain koverista.

[olli]

Kun en tunne kaikkia musiikkitermejä, aloin ihmettelemään tuota "aksidentaalia".  No sekin googlettamalla selvisi: tilapäinen korotus eli tuttu juttu sinänsä.

[htoyryla]

Kun en tunne kaikkia musiikkitermejä, aloin ihmettelemään tuota "aksidentaalia".  No sekin googlettamalla selvisi: tilapäinen korotus eli tuttu juttu sinänsä.

Korotus ja alennus, joo.

Joo, ihan hyvä muistutus. Sen verran kuitenkin noista sävelistä, että musiikinlajista riippuen ne eivät välttämättä ole kovinkaan tilapäisiä vaan enemmänkin säännönmukaisia, siis melodia kulkee muulla kuin puhtaalla duuri- tai molliskaalalla. Mulla on klezmernuotteja, joissa viivaston alussa on etumerkkeinä sekä kaksi alennusmerkkiä (bb ja es) että yksi ylennysmerkki (fis). Mutta klezmerissä on yleensä sen verran kromaattisuutta (johtuen usein siitä että käytetty moodi/skaala vaihtelee kappaleen aikana) että harvan kappaleen pystyy soittamaan garmoshkalla alusta loppuun.

[Armando Bugari]

Kun en tunne kaikkia musiikkitermejä, aloin ihmettelemään tuota "aksidentaalia".  No sekin googlettamalla selvisi: tilapäinen korotus eli tuttu juttu sinänsä.

Nuo termit on aina vähän hankalia; niillekun voi keksiä esim. googlettamalla mitä mielenkiintoisimpia merkityksiä ja sitten kinastella loputtomiin. Wikipedia suomennoskin ko. termille ei ole ihan nykypäivän kattavin. Tällä palstalla nykypäivää on kuitenkin se, että "accidental" - aksidentaali on meidän vähärivisten terminologiaa ja tarkoittaa näppäintä, jota painamalla aikaansaadaan nuotti/ääni, joka ei kuulu ko. instrumentin (yleensä diatonisen) - mahdollisestiä hyvinkin rajoitettuun äänimaailmaan ja näin mahdollistaa rajallista pokkeamista muissakin äänilajeissa.

Esimerkkinä perussuomalainen G-viritteinen vähis, joka minullakin: G-duurin skaalassakun on yksi "musta kosketin", eli korotusmerkki (Fis), niin aksidentaaleja minulta löytyy oikean olkapään juuresta Cis ja Dis  - saman nappulan "alta" - toinen työnnöllä ja toinen vedolla.

Tämä nyt mahdollisimman epätieteistä - mielestäni kuitenkin aksidentaaleja voisi kutsua suomeksi "apunäppäimiksi".
PS. Melodeon.netissä paljonkin aiheesta, jos jaksaa kaluta luuta.

[risto]

PC:llä ohjatut venttiilit:) Siinä pitäisi tietysti olla interfacen niin, voisi soitella netin yli kaverin haitaria:)

[risto]

Mutta joo, että mekanismi olisikin että nappulat ja venttiilit erikseen.

Tuota juuri tarkoitin.

Joskus kun olen näitä haitarin mekanismeja mielessäni ihmetellyt, niin väkisin on tullut mieleen, että nappuloiden mekaaniset vipuvarsiventtiilit ja ilman suuntaa ohjaavat suuntaventtiilit - siis ne  nahka/muovi "läpyskät" - kielen päällä pitäisi yhdistää yhdeksi sähköohjatuksi venttiiliksi. Jos löytyisi erittäin vähän voimaa vaativa ratkaisu, voisi käyttää pieniä ja keveitä solenoideja tai vastaavaa pienitehoista "rele"-mekanismia. Ainakin periaatteessahan toimisi ratkaisu jossa releen kara perusasennossaan estäisi läpyskää nousemasta ja menisi sitten sivuun kun ilman pitäisi päästä kulkemaan ...  

PS. Tuloksenahan olisi täysin akustisesti soiva haitari, jonka nappulat voisi rakentaa optimaalisiksi sormivoimille. Kielien määrä voisi vähentää, koska välissä olevalla softalla voisi määritellä aukeavat ventiilit, bassoja voisi ohjelmoida ihan miten vain. Venttiilit voisivat myös sijaita vähän missä vaan... paljon etuja.

PPS. Haittoina pattereiden tarve ja mahdollisesti releen viive (joka kuitenkin saadaan aika pieneksi käyttämällä hakkuroitua korkeampaa jännitettä)

[htoyryla]

-

[risto]

Jeps, mahdollisuuksia on vaikka miten, ja niinkuin nykyisissäkin haitareissa, sitä yhtä ja ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole olemassakaan. 

[Armando Bugari]

Äänitin nyt tuon "On kaipuu tänne aina pohjaton", mukana soi karmoshka, http://htoyryla.dyndns.org/music/kaipuutanne.mp3 . Jännä juttu tuon laulun kanssa. Ensi kuulemalta pidin sitä turhanpäiväisenä renkutuksena. Jossain vaiheessa se alkoi kiinnostaa. Nyt koin jotenkin, että siinä on samanlaista elämänkulun pohtimista kuin Suhmuran Santrassa josta äskettäin myös työstin oman versioni.

Sinullahan alkaa "tyyli hahmottua". Vähän korvissani helähtää "pelastusarmeija" - rytmiikka. Sopii laulun melankoliaan hyvin.

[Armando Bugari]

Sinullahan alkaa "tyyli hahmottua". Vähän korvissani helähtää "pelastusarmeija" - rytmiikka. Sopii laulun melankoliaan hyvin.

Tämä on, kumminkin, tyylistä vähän poiketen, duurikappale. Hitaus sitten tuonee esille sitä sanojen sisältämää melankoliaa. Voi olla niinkin, että alunperin vierastin kappaleen reippautta suhteessa siihen sisältöön?

Kokeilin eilen muuten soittaa tätä tinapillillä, onnistuu hyvin vaikka c-pillillä f-duurista. Mutta garmoshkan kanssa pitäisi soittaa a:sta, pitänee hankkia e-pilli. Kai semmoisiakin on?

E-pillin löytäminen saattaakin olla työn takana. En ole törmännyt e-pillikeskusteluihin
http://forums.chiffandfipple.com/
-palstallakaan muistaakseni - en toki aikoihin käynyt.

- Eb - pillihän on sitten jonkinverran yleinen irkkulipitin?

Vielä: Nämät "varastotavarana" saatavathan taitavat olla: D, Bb, G ja C - noin yleisyysjärjestyksessä. Nuo minulla onkin, paitsi Ceen onnistuin rikkomaan melkein soittokelvottomaksi, kun yritin viritellä sitä. Sen verran vielä haitareista poiketen; Bb on upea pilli - yksinsoittoon ja vaikkapa muiden vast.vir. puhallinten kaveriksi.