tremolo

[karppis]

                            Varisevat lehdet.
  Vaimoni sanoi,että jos soitat varisevat lehdet oikein ja puhtaasti niin ostan sinulle uuden haitarin. Mutta hän ostikin sen etukäteen ,Ja vaatimus oli .että 50 .vuotisjuhlisa soittaisin kyseisen kappaleen. Muuten se menee. mutta paljetromolo. Osaan paljetromolon jos ei tarvitse käyttää bassoa. Eli voiko bassonäppäimiä painaa kokoajan pohjassa tremolon aikana. Minulle aikanaan opetettiin, että pitää soittaa basso lyhyesti ja terävästi.

[pietrodeiro]

Terve,

Kyllä  tuo kyseisen soittotyylin  tekniikka on opittavissa  mutta vaatii  tietenkin jonkun verran mm määrätietoista harjoittelua . En nyt tarkkaan muista kyseisen kappaleeen fraseerausta tai muita esitystyyliin liittyviä tarkkoja nyansseja koska lopetin soitot jo kymmeniä vuosia sitten.  Opettelin kuitenkin  poikasena näitäkin ihan tarpeeksi  (vähintään siis 6 tuntia päivässä).  Tässä muutamia ”vinkkejä” jotka ovat jääneet aikoinaan mieleen liittyen  ko aiheeseen.

Bassot pitää soittaa mieluummin lyhyinä, paitsi tietenkin alussa tai lopussa soitettavissa bassosoolossa täysiarvoisina. Paljetremolon treenaus kannattaisikin ehkä aloittaa vaikkapa bassosooloista siten että harjoittelee  ensin diskantin ja bassopuolen  erikseen ja sitten yhdistää soiton siten että aika-arvot  sopivat kyseisen kappaleen valssi (tai muuhun) rytmiin  hyvin.  Alussa kannattaa  harjoitella hitaammalla tempolla.

Paljetremolossa hanurin paikka sylissä  kannattaa miettiä tarkkaan itselle, vasemmalle kädelle ja kyseiselle hanurille sopivaksi. Tukevamman otteen/tuntuman bassopuoleen saa  myös  kun kääntää rannetta hiukan vinoon,  tukee kyynäspään kylkeen  ja kiristää paljehihnaa siten että käsi reagoi heti palkeen liikkeeseen. Tremoloa soitettaessa palje pitää pitää alhaalta kiinni (harjoitellessa vaikka sulkijalla) ja  avata ylhäältä vain muutamia senttejä.

Sitten on vielä huomioitava kyseisen harmonikan palkeen jäykkyyden ja kielien herkkyyden vaikutus ko tekniikkaan. Uusissa vehkeissä on monesti liian jäykkä palje joka vaatii aika kovan treenauksen ennen kuin taipuu mieleiseksi. Sitten jos pelissä on herkät (tai superherkät) kielet niin nämä tarvitsevat vähemmän ilmaa (syttyvät herkemmin)  ja palkeen käyttö  tremoloissa ja muissakin korukuvioissa on helpompaa. 

Aiheesta on kyllä kirjoitettu useita erilaisia opuksia (Amerikkalaisia , Saksalaisia ja Venäläisiä) ja taitaapa löytyä  joku tutkielma tai väitöskirjakin joten tietoa kyllä löytyy mutta eri asia on sitten miten kukin saa sen käytäntöön - tai jaksaa harjoitella tarpeeksi. Tärkein mielikuva mikä noita opuksia lueskellessa  ja aikoinaan treenatessa jäi mieleen oli  vasemman käden pakeen liikuttamiseen tarvittavien lihasten voiman oikea/luonnollinen kohdentaminen. Tunnettuahan on että harmonikan sielu (ja vaikein hallittava)  on nimenomaan palkeen käyttö jonka herkkä ja oikea käsittely määrittää suuren osan koko kappaleen tulkinnasta.
 
PS. Sitten kun alkaa olla nahkat  vasemman käden ranteesta rikki niin kannatta ehkä pitää taukoa.
 
pietrodeiro

[karppis]

                           Terve.

 Ja kiitos näistä ohjeista. Olen samaa mieltä .että tämä kyllä vaatii paneutumista ja harjoittelua.mutta haastetta pitää olla. Se on sitten helppoa kun sen osaa. En epäile ettenkö sen oppisi jos vain jaksaa harjoitella.
                    Terv. Kari

[pietrodeiro]

Tuosta  harjoittelun määrästä ja erilaisten tekniikoiden kehittämisestä niin  kannatta kuitenkin pitää mielessä kohtuus ja tarkoituksenmukaisuus.  Mikäli  esim. olkapää  (tai ranne ) pääsee  ”ylikuntoon”  vaikkapa rasituksen tai  väärin suunnattujen lihasharjoitusten vuoksi niin  on nimittäin aika v-mäinen olo  jos ei pysty pariin vuoteen laittamaan paitaa housuun -  saatikka nukkumaan kunnolla.

Sormiharjoitusten ja soittotekniikoiden kehittämisestä on olemassa paljon ns perinnetietoa ja jotkut niistä ovat ihan testatusti käyttökelpoisia ja osa vaikkapa hupimielessä kokeiltua sorminäppäryyttä. Itse kokeilin aikoinani kaikenlaista kuulemaani (10-20 ikävuoden välillä) ja kyllähän tuossa iässä motoriikka ja lihasten hallinta kehittyy  jos vain jaksaa harjoitella tarpeeksi.

Tässä joitain mieleen jääneitä asioita  liittyen mm sormiharjoituksiin, kosketukseen ja soittimen äänellisten mahdollisuksien hallintaan.  Nämä  ” vinkit” ovat  pääsääntöisesti pianon ja viulun soittoon erikoistuneilta  jolloin kosketuksella  ja ranteella on erittäin suuri merkitys , samoin kuin pedalin ja jousen käytölläkin (harmonikassa palkeen käyttö ).  Asioita voi kuitenkin mielestäni soveltaa myös harmonikkaan koska  yleisestä sormien hallinnasta  harvoin  on haittaa minkään soittimen soitossa.

Hyvän kosketuksen omaava piano on sikäli hyvä harjoistusvehje myös hanuristille koska se vaatii huomattavasti enemmän voimaa molempien käsien sormista ja ranteen käytön harjoittelua. Sormissa on tunnetusti  (yleensä) hyvä puristusvoima mutta harvoin tulee ajatelleeksi että kadenssien , trillien ja  muiden nopeasti soitettavien juoksutusten tai  korukuvioiden ”staccato” ja ”portamento” soittoon tarvitaan myös hyvää ja erottelukykyistä voimaa sormien oikaisuun. Monen nopean sävelen soitoon kuluva aika on siis kunkin sävelen  sormen alas-ylös liikkeen summa . Yleensähän alas-liike sormessa onkin nopean mutta ylös-liike hidastaa kokonaisaikaa  helposti siten että juoksutusta vaativien kappaleiden soitto (esim polkat ja tangokadenssit) menee ”puuroksi” .

Sormia voi harjoittaa esim laittamalla sopivaa painoa kunkin harjoitettavan sormen päälle ja tekemällä tarpeeksi (nosto) toistoa. Sormia kannatta treenata myös siten että ne toimivat toisistaan riippumatta;  esim määrätty koordinoitu iltajumppa ennen nukkumaan menoa.  Korttipakka on myös hyvä sormien harjoitukseen soveltuva välinen siten että ottaa pakat molempiin käsiin ja opettelee sekoittamaan koko pakan  kummallakin kädellä erikseen. Samoin  muutkin taikurien tai jonglöörien käyttämät sormiharjoituskeinot ovat käyttökelpoisia. Ranteiden treenausta voi harjoitella vaikka opettelemalla sähkötyksen (kummallakin kädellä).  Sitten kun saa treenattua tason  n 120-130 merkkiin minutissa niin alkaa jo  tremolo tulla pelkällä ranteella  ilman paljettakin.

Muitakin ideoita varmaan löytyy mutta tässäpä nyt aluksi mietiskeltävää, mutta kuten sanoin niin treenausta (ainakin vanhemmiten) vain sen verran mikä tuntuu kohtuulliselta.

 pietrodeiro

[pietrodeiro]

Kommentoin vielä hiukan tätä ”Bellows Shake” tekniikkaa  ja sellainen Englannin kielen  käsite kuin ”hinge” kuvaa minusta hyvin ko. tekniikan salaisuutta. Paljetremolotekniikan harjoitteluun on tiedossani kaikkiaan kolme erilaista menetelmää. Ensimmäinen oli tuo edellä kuvattu - palje alhaalta (areunasta) kiinni ja ylhäältä vähän auki –  menetelmä  ja tämä on kaiketi yleisin menetelmä  mm istualtaan soittoon. 

Koska nykyään  pelit ovat aika (liian) isoja ja halutaan ehkä  soittaa seisaaltaan (tai  tulee vaikeuksia saada vasenta kättä tarpeeksi lähelle vartaloa) niin  toinen menetelmä on sellainen että pidetään palkeen etureuna kiinni  ja avataan paljetta  hiukan takaa. Tällöin vasen käsi tekee ”töitä” olkapäästä asti kun vispauspaine kohdistetaan ylös palkeen oikeaan etukulmaan.  Joku toinen menetelmä tai  tekniikka saatta sopia erilaisille soittajille tai erilaisten musiikkityylien tai lajien (3/4, 6/8, 2/4 jne) esitykseen paremmin kuin joku toinen tapa. Esim lattarit, jazz, tangot ja klassisen musiikin tulkinta

Yleisesti palkeen käytön kannalta esitettävä (harjoiteltava)  kappale kannattaa paloitella sopiviin osioihin säkeiden, säeparien,  tai mm kaarella jaoteltujen osien mittaisiin pätkiin joissa palkeen suunta  on aina sama. Tällöin esityksestä  tulee - sanotaan nyt  valmiimpaa ja miellyttävämpää kuunneltavaa - kuin sellaisesta missä paljetta vain vedellään edes takaisin ilman mitään kontrollia esitettävään  kappaleeseen.

Palataan tuohon kolmanteen (ja vaikeimpaan)  paljetremolotekniikkaan hiukan myöhemmin.

pietrodeiro

[olli]

Ikäihmisenä en ole ajatellut tremoloja treenailla.  Tuli mieleen, että Veikko Ahvenainenkin on julkaissut oppaan: "Bellows Shake Method".  En ole tutustunut, joten en voi suositella tai olla suosittelematta.

[pietrodeiro]

Jes!  ”Eteenpäin on mentävä”,  sanoi mummo lumessa. Taisi tuon opuksen tekijäkin olla  yli 60 kirjoittaessaan kyseisen opaskirjan ja taisipa jatkua konsertoinnitkin reilusti yli 70.

Ei kenestäkään ole tarkoitus tehdä virtuoosia (ainakaan näillä neuvoilla) vaan pikemminkin kiinnittää huomio esim. itseopiskelijoille palkeenkäytön vaikutukseen soittooon ja tulkintaan. Jo vaikkapa ”Metsäkukat” saavat uutta loistoa kun mieltää palkeenkäytön muuksikin kuin välttämättömäksi ”ilmaveiviksi”.  Swing foxit  saadaan  kuulostamaan ihan erilaiselta kun rytmittää synkooppinuotit palkeella. Samoin kannattaa kokeilla palkeen vaikutusta  esim jenkkojen pisteperänuotteihin  kuten vaikkapa  ” Rovaniemen markkinoilla” tai ” Sirkkojen tanssi”.

pietrodeiro

[pillimees]

Kunhan nyt opittais soittaan kipaleet edes melodisesti ja ajallisesti oikein niin sitte vois jutella paljetremoloista sun muista tiluliluista!

[olli]

Jep Kyllä palkeiden käytöllä on vinha merkitys tulkintaan, vaikkei sitä tremoloa opettelekaan.  Käännöt (siis palkeiden suunnanmuutokset - veto/työntö), voimakkuuden muutokset, sunmuut on opeteltava, jotta saa mieleisensä tulkinnan.  Nuottikirjoitus ei välttämättä tähän neuvo, joten on vain kuunneltava "mestareiden" soittoa esim. levyiltä ja koitettava ottaa opiksi!

[Johan]

Jes!  ”Eteenpäin on mentävä”,  sanoi mummo lumessa. Taisi tuon opuksen tekijäkin olla  yli 60 kirjoittaessaan kyseisen opaskirjan ja taisipa jatkua konsertoinnitkin reilusti yli 70.

Ei kenestäkään ole tarkoitus tehdä virtuoosia (ainakaan näillä neuvoilla) vaan pikemminkin kiinnittää huomio esim. itseopiskelijoille palkeenkäytön vaikutukseen soittooon ja tulkintaan. Jo vaikkapa ”Metsäkukat” saavat uutta loistoa kun mieltää palkeenkäytön muuksikin kuin välttämättömäksi ”ilmaveiviksi”.  Swing foxit  saadaan  kuulostamaan ihan erilaiselta kun rytmittää synkooppinuotit palkeella. Samoin kannattaa kokeilla palkeen vaikutusta  esim jenkkojen pisteperänuotteihin  kuten vaikkapa  ” Rovaniemen markkinoilla” tai ” Sirkkojen tanssi”.

pietrodeiro

Juuri näin,tasapaksu väritön tuhina muuttuu tulkinnaksi, kun paljetta käytetään em. tavalla.

[pietrodeiro]

Koska nämä erilaisiin soittotekniikoihin  liittyvät asiat ovat  sen verran mielenkiintoinen (ja soiton opiskelun kannalta tärkeä)  aihe niin tutkin hiukan nuottikaapeja ja löytyyhän niitä aika paljon mm palkeen käyttöön , bassopuoleen , soinnutukseen, sormiharjoituksiin ja lihasten hallintaan liityviä oppaita ja nuottiharjoituksia. Varhaisimmat  esimerkit  missä kyseisiin asioihin paneudutaan  niin löytyvät   tuolta 1900 luvun alkupuolelta  olevista Deiron oppaista  ja Frosinin nuottisovituksista.  Mikäli paljetremolotekniikan kehityshistoria kiinnostaa niin kannattaa lukaista jostain esim Pietro Frosinin elämänkertatietoja. Myöhemmin  1930-50 luvulla kirjoitettuja oppaita ja sovituksia ko. aiheesta löytyy jo moneltakin nimekkäältä soittajalta  kuten Galla Rini, Nunzio, Palmer, Art van Damme, Magnante sekä  myös monilta Euroopan taitureilta.

Koetan saanko liitteeksi  kuvaa  materiaalista joissa mm näitä aiheita käsitellään ja mikäli nämä  soittotekniikkaan liittyvät asiat kiinnostavat  enemmänkin niin voin yrittää jossain välissä scannailla PDF  joistain sopivista esimerkeistä  tai muista vastaavista tiedoista. 

pietrodeiro

[Johan]

Kyllä aiheesta erinäköistä materiaalia näyttää löytyvän kiitettävästi, mutta minun silmääni pisti erityisesti tuo kaunotar, josta osa näkyy kuvan oikeassa yläkylmassa.
Mistähän pelistä on kysysmys?

Johan

[Viljo]

Sormet ristissä arvaan: cooperativa.

Jotain tämän tyylistä ehkäpä: http://www.vapaalehdykka.net/index.php?spgmGal=Viisiriviset_harmonikat/Cooperativa_L_armonica&spgmPic=30&spgmFilters=&k=galleria&sivu=spgm#pic

[Johan]

Lonkalta olisin veikannut tuota samaa, yritin saada selvää onko siinä ruuvit ja kartioaluslevyt palkeen kiinnityksessä kuten oletan, mutta kuvan suurennos ei juuria auttanut.
Koristeltu kukkineen ja raitoineen sen sijaan on vahvempi vinkki siihen suuntaan.

[pietrodeiro]

Kyllä tuo kyseinen hanurimalli oli aika hyvin arvattu (tiedetty). Se on  sellainen art deco tyylinen Stradellan kukkamalli ja tämä yksilö on, sanoisinko että, konsertointikunnossa oleva soittopeli .

 Ei  ole myytävänä – ainakaan vielä. Tosin olisi ehkä  30-luvun tyyliin sopivammat soundit  jos laskisi viritystä hiukan ( nyt  n 442 Hz),  mutta koska tällä voi soittaa myös yhteissoittoa niin siksi vireys on tuollainen.  Nyt taitaa muuten  tämän otsikon alle tulevista kirjoitteluista karata mopo käsistä.

pietrodeiro