Soinnut

[olli]

Perussoinnut on hallussa eli kolmisoinnut ja septimit.  Rokuan leirillä olin kuunteluoppilaana, kun opettaja esitteli poikkeavia sointuja.  Kuulostivat hyviltä, mutta en saanut niitä "ylös".  Esillä olivat mm. + sointu, - sointu ja sus-sointu.  Voisiko esim. TAA esitellä nämä yksinkertaistettuna?

[Viljo]

Jos löytyy, niin voisi laittaa jonkun nuotin liitteenä... Selventää asiaa aika paljon...

[TAA]

Perussoinnut on hallussa eli kolmisoinnut ja septimit.  Rokuan leirillä olin kuunteluoppilaana, kun opettaja esitteli poikkeavia sointuja.  Kuulostivat hyviltä, mutta en saanut niitä "ylös".  Esillä olivat mm. + sointu, - sointu ja sus-sointu.  Voisiko esim. TAA esitellä nämä yksinkertaistettuna?

Muistaakseni sinulla on käytössäsi Viljo Vesterisen ja George de Godzinskyn Joka miehen harmonikkakoulu (Fazer 1957). – Mene kirjan sivulle 110. Koko sivu on täyttä asiaa, ja minusta aika selkeästi esitetty.

Mutta palataan!
t. TAA
P.S. ks. vielä sivulta 106 soinnut C^–5, C⁺,  C⁶ ja C⁷ sekä sivulta 108 soinnut Am^–5, Am⁶ ja Am⁷

[olli]

Täytyy tutkistella, nyt en ehdi.  Otin viestistäsi tulosteen.  Palataan!

[risto]

Joskus monta vuotta sitten tein maniskajuttuja varten pitkän listan soinnuista esitettynä kuinka ne muodostuvat ja kehittyvät peruskolmisoinnusta ja duuriskaalan äänistä. Tätä listaa olen nähnyt lainattavan (myös muokattuna) sen jälkeen eri puolilla nettiä, mm. muusikoiden netissä. Esitystapa ei ole perinteinen - terssipinoja käyttävä - vaan soinnut esitetään duuriskaalan äänistä muodostuvina, jolloin sointujen syntyminen aukeaa helpommin varsinkin sellaisten soitinten soittajille, joiden soittimissa terssipinot eivät ole yhtä sekeästi esillä kuin esim. pianon koskettimistossa. Amerikassa tätä tapaa suositaan paljon. Sointujen nimityksiin löytyy sitten erilaisia tapoja, tämä kannattaa pitää mielessä kun katselee listaa:

http://www.kolumbus.fi/slowsession/Soinnut.doc

(PS. Mielestäni olin ensimmäisiä - ellen peräti ensimmäinen - joka käytti tätä esitystapaa muusikoiden netissä teoriapalstalla. Sittemmin mnetissä usein viihtyvä Tohtori Toonikan kirjoittaja käytti myöhemmin tätä tapaa kirjassaan. Onko sattumaa vai ei - eipä väliä.)

PPS. alennukset 'b' ja ylennykset '#' on kirjoitettu numeron jälkeen, oikeastaan niiden pitäisi olla numeron etupuolella.

Vielä tiedoksi niille, jotka eivät ehkä tienneet:

9 = 2 perusääntä seuraavasta oktaavista ja samalla tavoin
11 = 4
13 = 6

EDIT: Kirjoitan soinnuista lisää myöhemmin, nyt täytyy mennä...

[olli]

Katselin tuon Code/Vili hanurioppaan loput sivut.  No siellähän ne ovat "täydelliset sointutaulukot" sekä sivu 110 teoriaa.  Eli tieto onkin kotona.  Soveltaminen onkin sitten eri asia.  Harvemmin hanurinuoteissa viljellään erikoisia sointuja.  Sain Taito Vainiolta vuonna 1995 käsinkirjoitetun hanurinuotin valssiin "Pienet kukkivat kummut". Kappale on kirjoitettu A-molliin.  Loppu D-osa on Bb-mollissa. Siinä Vainio viljelee aika paljon erikoisia sointuja.  Esimerkiksi seuraavia sointumerkintöjä esiintyy kappaleessa: Dm6, Dm6/9, D9, H7-5, Esus4, Ebm6/9.  Opetellessani aikoinaan kappaletta, en opiskellut niinkään sointuja.  Pyrin vain soittamaan, kuten merkitty oli.  Nyt sitten alkaa tuo sointujen teoriapuolikin hahmottumaan.

[TAA]

– – Esitystapa ei ole perinteinen - terssipinoja käyttävä - vaan soinnut esitetään duuriskaalan äänistä muodostuvina, jolloin sointujen syntyminen aukeaa helpommin varsinkin sellaisten soitinten soittajille, joiden soittimissa terssipinot eivät ole yhtä sekeästi esillä kuin esim. pianon koskettimistossa. – –

Hyvä, että on erilaisia tapoja esittää asioita – täytyypä tutustua. Toisaalta viisirivinen harmonikka on yksi parhaita sointujen opiskeluun, koska diskantti muodostuu juuri noista päällekkäisistä (pienistä) tersseistä. Tästä johtuen soinnut on helppo hahmottaa mielessä kuvioina.
    Apuna sointujen hahmottamiseen  voi käyttää myös ns. Nuottikarttaa, jossa nappulat on piirretty  nuottiviivastolle kokonuotteina samoille paikoille kuin ne diskantissakin ovat (rivejä kuvaamaan piirretään 3–5 pystyviivaa kulloisenkin tarpeen mukaan). Kartan voi piirtää luonnollisesti myös meodiabassosormiolle…

Mutta palaillaan!
t. Tapani

[risto]

... Toisaalta viisirivinen harmonikka on yksi parhaita sointujen opiskeluun, koska diskantti muodostuu juuri noista päällekkäisistä (pienistä) tersseistä. .

Näin tietysti on.


TEKSTI SIIRRETTY MUSIIKIN TEORIA OSIOON.

[KurttuPaavo]

Tämä oli jo hyvä selvitys soinnuista.
Esim " Delilah"- kappaleen alun pianokilkutuksessa on Emsus2- sointu

[risto]

Joo, tämän luulisi käyvän kaaliin jokaiselle. Täydennän vähitellen 13-sointuihin asti. Yhtä helppoa juttua, mahtuu yhdelle paperille koko homma.

Haitarillahan ei oikein voi soittaa sointuja joissa enemmän kuin 5 ääntä ellei ota mukaan ääniä perusbassoista.

[risto]

...Esim " Delilah"- kappaleen alun pianokilkutuksessa on Emsus2- sointu

Tarkemmin ajatellen jännä juttu tuo Emsus2, koska soinnussa ei ole 3. säveltä lainkaan - siis b3:a joka tekee siitä mollisoinnun - kun sus2 tarkoittaa että 3. on korvattu 2. äänellä. Ilmeisesti on niin, että biisin sävellaji ja tuo kohta kappaleessa edellyttää että siinä soi mollisointu, joten siksi nimenomaan Em?

[TAA]

...Esim " Delilah"- kappaleen alun pianokilkutuksessa on Emsus2- sointu

Tarkemmin ajatellen jännä juttu tuo Emsus2, koska soinnussa ei ole 3. säveltä lainkaan - siis b3:a joka tekee siitä mollisoinnun - kun sus2 tarkoittaa että 3. on korvattu 2. äänellä. Ilmeisesti on niin, että biisin sävellaji ja tuo kohta kappaleessa edellyttää että siinä soi mollisointu, joten siksi nimenomaan Em?

Luepa George de Godzinskyn selitys tästä "sus" -jutusta kohdasta Sointuihin lisätyt vieraat sävelet (Joka miehen harmonikkakoulu, sivu 110). Teksti lähtee kohdasta: – Harvoin käytetty lyhennys "sus"…

[risto]

Luepa George de Godzinskyn selitys tästä "sus" -jutusta kohdasta Sointuihin lisätyt vieraat sävelet (Joka miehen harmonikkakoulu, sivu 110). Teksti lähtee kohdasta: – Harvoin käytetty lyhennys "sus"… [/

Aivan oikein, sus merkintää käytetään vain duurisoinnussa. Siksi rupesinkin ihmettelemään tuota KurttuPaavon merkintää kun tarkemmin katsoin ja miettimään onko siihen olemassa jokin selitys. Kyllä nuoteissakin on virheitä.

[risto]

TIEDOKSI: Linkin Vesterisen kirjan skannaukseen zipattuna saa minulta pyytämällä yksityisviestillä.

[KurttuPaavo]

Joo, se Emsus2 onkin jännä juttu, kai lähes kaikki muistavat tuo kappaleen alun.( "Kaihdinta vasten näin varjojen liittyvän yhteen")Siinähän se melodia kulkee lähinnä H7- soinnun äänissä, että toisaalta se sointu voisikin olla vaikka H7 sus4/E, siis E bassossa.
Tuo kuitenkin lukee , siis Emsus2, siinä nuotissa josta tuon kappaleen olen oppinut.