Soinnut

[TAA]

Tiedoksi myös!
Jos haluaa tutustua jazzsointuihin, niin tässä melko uusi kirja:

Max Tabell:
Jazzmusiikin harmonia
Yliopistopaino
Helsinki University Press
(Helsinki 2004)

[olli]

Ristolle plussa ansiokkaasta sointukirjoituksesta.  Tulostin sen.  Tämä täydentää hienosti ja kansanomaisesti "Joka miehen hanurikoulun" sointuosiota.

[KurttuPaavo]

Luepa George de Godzinskyn selitys tästä "sus" -jutusta kohdasta Sointuihin lisätyt vieraat sävelet (Joka miehen harmonikkakoulu, sivu 110). Teksti lähtee kohdasta: – Harvoin käytetty lyhennys "sus"… [/

Aivan oikein, sus merkintää käytetään vain duurisoinnussa. Siksi rupesinkin ihmettelemään tuota KoskPaavon merkintää kun tarkemmin katsoin ja miettimään onko siihen olemassa jokin selitys. Kyllä nuoteissakin on virheitä.

Sorry, mä oon KurttuPaavo

[risto]

Sorry, mä oon KurttuPaavo

Autz ja sori, tietysti. Mistähän tuo KoskPaavo oikein tuli mieleen... Korjaan...

[KurttuPaavo]

Sorry, mä oon KurttuPaavo

Autz ja sori, tietysti. Mistähän tuo KoskPaavo oikein tuli mieleen... Korjaan...

Itse asiassa oon sen upporikas veli, joka on kaiken lisäksi ylioppilas ja kreivi.

[risto]

Itse asiassa oon sen upporikas veli, joka on kaiken lisäksi ylioppilas ja kreivi.

No hyvä, sittenhän kaikki on paremmin kuin kunnossa. 

[humppahanuristi]

  Soveltaminen onkin sitten eri asia.  Harvemmin hanurinuoteissa viljellään erikoisia sointuja.  Sain Taito Vainiolta vuonna 1995 käsinkirjoitetun hanurinuotin valssiin "Pienet kukkivat kummut". Kappale on kirjoitettu A-molliin.  Loppu D-osa on Bb-mollissa.

Riippuu ihan siitä mitä nuotteja käyttää.
Vilkaisepas vaikka Viljasen Matin sovituksia.
Periaatteessa aina pärjää näillä perussoinnuilla, duuri, molli ja seiska. Kuutonen on sitten jo sellainen kevyt jazz-sointu 
Mutta kyllähän sopivaan kohtaan laitettuna 9 ja m9, sus4 sekä dimit on hienoja.

[olli]

Valitettavasti en ole perehtynyt Viljasen (varmaankin hienoihin) sovituksiin.  Joku sanoi mielipiteenään, että myös Taito Vainio sovitti mielellään vähän erikoisesti.  Kun kuuntelee Taiton levytyksiä, vaikkapa tuiki tavallisista hanurikappaleista, sovituksen hienoudet kuulee.

[olli]

Askartelin päivällä Wordilla diskanttiin sointukuviot.  Esimerkkinä on
C-duuri ja C-molli.  Kuviossa on peruskolmisointu ja sen käänteiset soinnut.   Näppäinhanurin diskantti on siitä kiva, että kaikki soinnut otetaan samoilla kuvioilla.

[TAA]

Tässä olisi lisää sointukuvioita muistiin painettavaksi nappulakuvioina (diskantin neljä sisäriviä):

        X H (palkeenpuoleinen rivi)
   X E G B X 
  C X X A C
   D F X H D
    (huomaa: X on "musta" näppäin)

C muodostuu sävelistä C–E–G  (duurikolmisointu)
C^–5 muodostuu sävelistä C–E–G^b
C⁺ (tai C⁺⁵) muodostuu sävelistä C–E–G^# 
C⁶ muodostuu sävelistä C–E–G–A 
C⁷ muodostuu sävelistä C–E–G–B
C^maj7 muodostuu sävelistä C–E–G–H
C⁹ muodostuu sävelistä C–E–G–B–D
C^–9 muodostuu sävelistä C–E–G–B–D^b

[Viljo]

Plussa TAA:lle hyvästä kaaviosta!

[risto]

Ihan meinasin unohtaa keskeneräisen artikkelini. Jatkan pian kun saan muita asioita pois käsistä ja sitten mulle kanssa plussaa. 

[TAA]

Tässä olisi lisää sointukuvioita muistiin painettavaksi nappulakuvioina (diskantin kolme keskiriviä):

   X E G B X
  C X X A C
   D F X H D
     (huomaa: X on musta näppäin)

Cm muodostuu sävelistä C–E^b–G  (mollikolmisointu)
Cm^–5 muodostuu sävelistä C–E^b–G^b
Cm⁶ muodostuu sävelistä C–E^b–G–A 
Cm⁷ muodostuu sävelistä C–E^b–G–B
Cm^7–5 muodostuu sävelistä C–E^b–G^b–B
Cm^maj7 muodostuu sävelistä C–E^b–G–H
Cm⁹ muodostuu sävelistä C–E^b–G–B–D
Cm^–9 muodostuu sävelistä C–E^b–G–B–D^b

ja sitten vielä
C^o muodostuu sävelistä C–E^b–G^b–A (huomaa: tässä soinnussa A-sävel on teoreettisesti oikeastaan alennettu B eli H:n edessä kaksoisalennusmerkki)

t. TAA

[Melodix]

Heps

 Just näitä oon kaipaillu ja lisää oottelen jos vain ...