Pikakurssi sointuihin

[risto]

Seuraava esitys on lähellä sitä mistä sointujen nimitykset ovat alunperin lähtöisin ja siksi helppo ymmärtää. Tällä tietopaketilla selviää 95% sointujen syntymisestä ja niissä käytetyistä nimityksistä ja sitä voi itse soveltaa ja muodostaa sointuja missä tahansa sävellajissa pänttäämättä sointuja ulkoa eri sävellajeissa. Syvemmästä teoriasta kiinnostuneen on tästä helppo jatkaa, mutta vain soittamisesta kiinnostunut pärjää tällä hyvin pitkälle.

1) Länsimaisessa sointuteoriassa sointujen rakentaminen ja sointujen nimeäminen perustuu duuriskaalan ääniin ja niiden muunnoksiin ja muunnoksien nimityksiin. Duuriskaalan ääniä merkitään numeroin: 1,2,3,4,5,6,7 (8=1)

2) Perusduurikolmisointu muodostuu duuriskaalasta äänistä 1,3,5 (huom! joka toinen ääni skaalan alusta=terssipinoja)

3) Mollisoinnuiksi  kutsutaan sointuja, joissa 3. on alennettu eli 1,b3,5 (dim ainoa poikkeus). Sana 'Minor' siis viittaa alennettuun 3:teen säveleen. 3. ääni eli terssi on ääni, jonka perusteella sointu on tunnistettavissa duuriksi tai molliksi.

4) Sus soinnuissa 3. ääni on pidätetty (suspended),  mikä käytännössä tarkoittaa vain, että se on korvattu muulla äänellä. Esim. Csus4 tarkoittaa että 3. ääni korvattu skaalan 4. äänellä. sus4 sointua merkitään usein vain sus, mutta 3. ääni voidaan korvata myös 2. tai 6. äänellä ja merkintä tämän mukaan esim siis sus2 tai sus6.

5) Peruskolmisoinnun 1,3,5 tai 1,b3,5 kvinttiä voidaan myös "manipuloida" eli korottaa tai alentaa. Saadaan seuraavia duuripohjaisia tapauksia, suluissa käytännön esimerkki.  1,3,b5 (C-5) tai 1,3,#5 (C+5) ja mollipohjaisia 1,b3,b5 (Cmb5= Cdim)    tai 1,b3,#5. (Cm+5) Myös merkintöjen logiikan pitäisi aueta tuosta. Plus- ja miinusmerkin sijasta voidaan käytetään vaihtoehtoisesti myös alennus- tai korotusmerkkiä Cb5 tai C#5. Nk. voimasoinnussa (Power Chord)  1,5 terssi on jätetty pois. Tällaista sointua merkitään esim. C5.

6) Kuutossointuja ovat soinnut joissa peruskolmisointuun lisätään 6. ääni.  Perussointu voi taas olla duuri tai molli esim. A6 = 1,3,5,6 ja Am6 =  1,b3,5,6.

7a) Kun perusduuri- tai mollikolmisointuun poimitaan duuriasteikosta seuraava sävel, joka on (suuren) terssin päästä kvintistä (5), saadaan sävelet: 1,3,5,7. Tämän soinnun merkintä on maj7, esim. Cmaj7. Jos 3. sävel on alennettu eli kyseessä on molli, merkintä kertoo tietysti tämän eli esim. CmMaj7. "Tavallisemmassa" seiska- l. septimisoinnussa septimi on pieni eli puoli sävelaskelta alennettu: 1,3,5,b7 tai mollina 1,b3,5,b7 , merkinnät vastaavasti esim. C7 ja Cm7.

7b) Seiskasoinnun molli 1,b3,5,b7  on pohjana dim-soinnuille (diminished =vähennetty)  kun siitä on myös kvintti vähennetty eli 1,b3,b5,b7. Tämä sointu on nimeltään half-dim7, kaunis sointutyyppi, jota esiintyy paljon esim. säveltäjä Heitor Villa-Loboksen ( Etelä-Am.) sävellyksissä.
Varsinaisessa dim7 soinnussa myös septimi on vähennetty: 1,b3,b5,bb7 (huom! bb7 = 6), merkintä esim Cdim7. Merkinnöissä näkee sekavuutta, sillä usein vähennetyllä kvintillä 1,b3,b5 olevaa sointua esim. Cmb5 merkitään Cdim ja kun dim7 soinnusta jätetään välillä numero 7 pois, ei voi tietää - muusta kuin ehkä kontekstista - kumpaa sointua tarkoitetaan.

8 )  Kun terssipinoa kasvatetaan septimistä eteenpäin joudutaan menemään seuraavaan oktaaviin. Näitä ääniä merkitään kasvavilla numeroilla 1,2,3,4,5,6,7, 8,9,10,11,12,13....... Käytössä on kuitenkin vain numerot 9,11,13. (oktaavin päässä 8=1, 9=2, 11=4, 13=6.)

9) Ysisoinnut rakentuvat septimisoinnuista joko 1,3,5,7,9 tai 1,3,5,b7,9. Merkinnässä kerrotaan septimin laatu, joten tämän mukaan esim. Cmaj9 tai C9. Ysisoinnun pohjana voi myös olla molli maj7 1,b3,5,7,9 tai  molli ja pieni septimi 1,b3,5,b7,9. Merkinnässä kerrotaan sekä 3. laatu että septimin laatu, joten johdonmukaisesti merkinnät CmMaj9 tai Cm9. Ysisoinnuissa voi tietysti myös kvinttiä (5) ylentää tai alentaa ja sointumerkintä johdonmukaisesti kohdan 5. mukaisesti esim. C9+5, C9-5, jne. Samoin voi ysisoinnussa olla muitakin muunnoksia vaikkapa terssi (3.) pidätetty esim. C9sus4.

10) Kun sointuihin lisätään ääniä, jotka eivät tee siitä toista sointutyyppiä käytetään englannin kielistä merkintää Add, suomeksi 'lisää'.  Esimerkiksi peruskolmisointu 1,3,5 , johon on lisätty 9. ääni (nooni), ei vielä tee siitä esim C9 sointua koska siitä puuttuu 9-sointuun kuuluva septimi. Sointua merkitään silloin Cadd9.

11) 11-soinnut rakentuvat aivan samalla logiikalla kuin edellä. Nyt lisätään puolestaan 9-sointuun duuriskaalasta seuraava terssi, joka on 11. ääni (undesimi). Saadaan 1,3,5,b7,9,11 tai 1,3,5,7,9,11. Merkinnät vastaavasti septimin laadun mukaan esim. C11 tai Cmaj11. Sointu voi tietysti olla myös mollinen vaikkapa 1,b3,5,7,9,11 , merkintä asian mukaan esim. CmMaj11. Terssi voi myös olla pidätetty, kvinttiä (5) alennettu tai ylennetty jne.

12) ***

13) Edellä esiintyvää logiikkaa noudattaen rakentuvat myös 13-soinnut, paitsi että 13-perussoinnussa ei ole 11:tä. Saadaan 1,3,5,b7,9,13. Merkintä esim. C13. Nyt on varmaan jo helppo päätellä miten syntyy maj13: 1,3,5,7,9,13 sekä molli, siis pienellä terssillä  m13: 1,b3,5,b7,9,13 ja tästä sitten molli maj seiska eli m-maj7: 1,b3,5,7,9,13.

Pikakurssi on tältä osin tässä. Toivottavasti tästä on jollekin apua sointujen merkintöjen ymmärtämiseen ja omien sointujen rakentamiseen.

[Viljo]

Tässä vielä TAAn tekemä sointukartta toisesta ketjusta kopioituna. Selkiyttää.

Tässä olisi lisää sointukuvioita muistiin painettavaksi nappulakuvioina (diskantin neljä sisäriviä):

        X H (palkeenpuoleinen rivi)
   X E G B X 
  C X X A C
   D F X H D
    (huomaa: X on "musta" näppäin)

C muodostuu sävelistä C–E–G  (duurikolmisointu)
C^–5 muodostuu sävelistä C–E–G^b
C⁺ (tai C⁺⁵) muodostuu sävelistä C–E–G^# 
C⁶ muodostuu sävelistä C–E–G–A 
C⁷ muodostuu sävelistä C–E–G–B
C^maj7 muodostuu sävelistä C–E–G–H
C⁹ muodostuu sävelistä C–E–G–B–D
C^–9 muodostuu sävelistä C–E–G–B–D^b


Ja Ristolle plussa, kun kerran sitä ehdit jo kinuamaan 

[Melodix]

Tämä oli hieno juttu tällaiselle hanurinsoittoa aloittelevalle ikämiessarjan soittajalle.
Tätä tietoa olen juuri "metsästänyt" - onneksi löysin nämä sivut.
Tuonnempana varmaan tulee lisäkysymyksiä ko. aiheesta, esim Dm, Em, Gm jne, sointujen muodostuminen ja sointukuviot vaan taitavat selvitä tuostakin kun kunnolla paneudun asiaan.
Kiitos raakasti.

[olli]

Kommentti: Lindqvistin kaks-rivisoppaassa puhutaan perussoinnusta, leposoinnusta ja huippusoinnusta.  Onko tämä jotain sointujen kansanomaistamista?

[klezberg]

Kommentti: Lindqvistin kaks-rivisoppaassa puhutaan perussoinnusta, leposoinnusta ja huippusoinnusta.  Onko tämä jotain sointujen kansanomaistamista?

Lienee jotain tietyn aikakauden pyrkimystä luoda ja käyttää suomenkielisiä termejä. Tulee mieleen joskus koulussa opetetut sisätulennot ym. kielioppitermit joita ei sitten jatkossa kuitenkaan käytetty, vaan niitä vierasperäisiä. Sinänsähän nuo kyllä kuulostavat sanoina ihan hyviltä.

Edit: Siis tässähän lienee kysymys sävellajin sointuasteista: I, IV ja V, esim. C-duurissa C, F ja G(7).  Leposointua lukuunottamatta nuohan taitavat olla aika yleisessä käytössä edelleen, googlestakin päätellen.