Viestit

Testasin sitä päivitystä, niin tulee haasteita. Osalla selaimista toimii, osalla ei. Pitää päivittää muutakin samalla.

Tuota myyntilistausta ei varmaan enää laiteta kuntoon.

Muutamia satasia vuodessa taitaa mennä. Ei se rahanmäärä sinänsä, mutta sitten on näitä teknisiä juttuja, jota tuo päänsärkyä aina silloin tällöin.

Siis kyllähän mä tästä maksan, että palvelu on pystyssä 

Kyllähän niitä kieliä tehdään edelleen, jos tehtailta kysyy. Tosin jos eri kielivalmistajia vertaa, niin kullakin on omat huippukielensä. Jos bombeeratut kielet olisivat parhaita, niitähän myös mainostettaisiin parhaina. Näin ei ole.

Joka tapauksessa ne hyvät kielet: Massimo Piginihän siirtyi haitarinvalmistuksesta siihen kielien valmistamiseen Artigiana Voci -tehtaalle. Massimon poika hoitaa haitaripuolta. Artigianalla on se oma patentti siihen, että kielet niitataan väärinpäin kiinni kielilaattaan. Ideana on se, että se antaa kovemman äänen, kuten varmaan myös antaakin. Tosin, omasta kokemuksesta pienet kielet eivät toimi niin kivasti kuin isot kielet. Pienissä kielissä ilmaa ei pitäisi päästää läpi sieltä kielen profiilin ja laatan välsitä tällä tavalla. Urkuharmoneilla vähän vastaavasta onkin jo kokemuksia 1800-luvulta asti: Kielen taivuttamisella on vaikutus ensimmäiseen vääntömoodiin siten, että taivutetuissa kielissä tämä vääntömoodi on isompi kuin tasaisissa kielissä. Tämä puolestaan auttaa kielen vastenopeudessa (isoissa kielissä). Sen sijaan, miten taivutus muuttaa ääntä on asia erikseen. Urkuharmonien kielien valmistajat ovat sanoneet, että urkuharmoonien kielen kärjen taivuttaminen kaarelle tekee paremman vasteen ja että kielen äänenlaatu paranee.

Voci Armonichella puolestaan on tämä BlueStar, joka on jälkihehkutettu/jälkipäästetty kieli. Tällä tavalla saadaan jännitteitä pois ja dynaaminen alue isommaksi. Heillä on myös niittaustapa muuttunut osaan kielistä ja se laajenee vissiin kaikkiin kieliin. Uudella niittaustavalla äänen kirkkaus paranee + kielien tasalaatuisuus paranee niin ikään.

Mutta tuo edellisessä viestissä mainitsemani tekninen juttu on sellainen tiedejuttu, enkä tiedä mahtaako olla vielä viety käytäntöön kieliteollisuuteen. Kyse on siis siitä, että jokaisella kielellä (palkkivärähtelijä) on oma ominaistaajuus ilman, että kieli liikkuu mihinkään. Mikäli tämä ominaistaajuudet saadaan samaksi kuin kielen tuottama "soittotaajuus", vasteaika pienenee, koska kielellä on oma "heräte-energiansa/-taajuus". Näin sen voisi ehkä ilmaista kansankielellä.

Ensimmäinen ominaistaajuus on päävärähtely eli se värähtely, jolla kieli soi. Toisessa värähtelymoodissa kieli taipuu siten, että siihen tulee solmukohta (vrt. vaikka kitaran kieli, johon tulee solmukohtia sen huojuessa). Kolme ensimmäistä värähtelymuotoa ja ensimmäinen vääntövärähtelymuoto ovat havaittavissa harmonikan kielissä ja ne voidaan mitata laboratorio-olosuhteissa. Vaikka kielen liikettä hallitsee tyypillisesti ensimmäinen poikittainen moodi, ylemmät värähtelyt, erityisesti toinen poikittainen moodi ja ensimmäinen vääntövärähtely, esiintyvät vapaalehdykkäkielen vasteen muutoksessa täysimittaiseksi värähtelyksi. Taivutettu kieli voimistaa edellä mainittuja värähtelymoodeja ja tätä kautta auttaa kielen vastetta. Moodit saadaan esiin aikavälillä 0-0,05 sekuntia ja ne ovat laantuneet pois jo 0,15-0,2 sekuntia kohtaan tultaessa. Eli näitä kieliä suunnittelemalla moodien mukaan, voidaan siis parantaa vasteaika tuosta 0,2 sekunnista. Kuinka paljon, en tiedä.

Tätä suuremmassa roolissa on mun mielestä ilmavirran ohjaaminen kielipenkeissä! Omissa kokeissani ja kielipenkkisuunnittelussa olen saanut Fis5-äänen kohdalla perinteisellä kielipenkkisuunnitelulla vasteajaksi 0,08 sekuntia ja kunnollisella suunnittelulla 0,065 sekuntia. Se on melkein 20 % parannus vasteaikaan puuta muokkaamalla. Samalla myös ääni tuli kirkkaammaksi.

Että on tämä aika teknistä. Jos vaan joku vielä maksaisi, että tietää näitä juttuja

Joo, samasta jutusta kyse eli kielen pitkät sivut on hiottu matalammaksi kuin keskiosa. Ääni siinä hieman muuttuu. En ole näitä kyllä sillä korvalla kuunnellut, että osaisin kuvailla.

Toisijaisesti voi vaikuttaa kielen ensimmäisen akselinsuuntaisen kiertovärähtelymoodiin, joka puolestaan vaikuttaa ensimmäisten sekuntiin sadas- ja kymmenösosien aikana, ennen kuin kieli on aloittanut värähtelyn kunnolla. Myös ensimmäinen ja toinen vähätelymoodien taajuudet varmaankin muuttuu. Nämä moodit vaikuttavat jonkin verran kielen vasteaikaan ja jos kielien resonanssimoodit ovat suunniteltu kielen tuottaman taajuuden kanssa sopimaan keskenään, on lopputuloksena nopeampi vasteaika.

Mutta tuleeko tuollaista positiivista efektiä bombeerauksesta, en osaa sanoa.

Hei taas,

Foorumin php-versio on päivitetty uuteen. Mikäli huomaat vikoja, ota yhteyttä.

EK = erikoiskovalaatta, B = bomberatut kielet.

Taitaa olla sen verran vanha peli, että mitään kytkentkäkaavioita ei mistään suoraan löydy. Internetistä voisi ehkä googlailla jos jotain löytyisi. Muilla kielillä kuin suomella siis.

Tsekkasin Hohnerin valmistusluettelosta, niin tätä mallia on tehty vain vuonna 1987.

Viikonloppuna oli vihdoin ja viimein pari kertaa lykätty harmonikkaristeily. Koronan jälkimainingeiden takia laiva ei ollut täyteen buukattu, mutta kyllä täytyy sanoa, että esitykset olivat huimia ja tunnelma hyvä. Tai siis ne esitykset ainakin oli hyviä, joita pääsin itse seuraamaan. Ruotsista tuntui olevan hieman enemmän porukkaa mukana kuin aikaisempina vuosina. Kiva juttu. Sunnuntain päivästä voin sanoa lähinnä omasta työpisteestäni messukannella, koska siellä tuli viettyä käytännössä koko päivä. Jos vertaan aikaisempiin risteilyihin, niin paljon enemmän ryysistä kuin aikaisemmin! En oikein muuta keksi, kuin patoutuneen tarpeen. Mistä saa remmejä, mistä saa haitareita, nuotteja, palveluita...

Onneksi kesä on jo lähellä. 30.6.–3.7.2022 Ikaalisissa on kunnon juhlat tulossa. Olen siellä näillä näkymin pitämässä museota auki.

Hyytelömäistä kontaktiliimaa voi laittaa metalliin tasaisesti vähän ja sitten painaa huopa paikoilleen. Ei tosin päin, jotta huopa ei ime liikaa liimaa.

Pieni halkeama ei välttämättä haittaa, mutta se voi myös laajentua. Riippuu paikasta. Harmillisen homma näissä halkeamissa on, että sinne väliin menee likaa helposti. Ja sitä likaa ei aina saa pois, jos menee oikein syvälle selluloidin alle. Silloin pitäisi korjauksen yhteydessä poistaa isompi pala selluloidia hyvän lopputuloksen aikaan saamiseksi.

Selluloidi on herkästi syttyvää, joten jos käytät lämpöpuhallinta, todennäköisesti sytytät soittimen tuleen.

Halkeamia saa pois vain tekemällä selluloidikorjauksen. Joskus olen kokeillut asetonilla halkeaman sulattamista yhteen, mutta tämä taktiikka ei ole koskaan toiminut hyvin.

Voitto Nieminen on pitkään pitänyt tuota harmonikkaliikettä Jyväskylässä. Nyt loppuunmyynti (Haitari.fi-lehdessä ilmoitus)

Joo. Mielenkiintoinen asia todellakin. Tässähän on nimittäin mielenkiintoista yrittää ymmärtää mitä varsinaisesti tapahtuu soittimessa. Tai siis kuultavassa äänessä. Voi olla, että muutosta tapahtuu tai sitten muutos on subjektiivinen tuntemus. Tai voi olla kumpaakin!  Itse olen ajatellut, että mitään varsinaista muutosta ei tapahdu, koska harmonikan rakenne on hyvin staattinen loppupeleissä. Kielisoittimissahan soittaminen on tosi tärkeää, että ääni pysyy avoimena. Viuluissakaan kielet pitäisi vaihtaa yksi kerrallaan, jotta kannen muoto tallan alla pysyy koko ajan samana (kannen virttyminen). Harmonikassa kun ei ole resonanssipohjaa sillä tavalla kuin kielisoittimissa... Mutta kokeilemalla selviää!

Etsitään tositarkoituksella:
1) soitinta, joka on ollut vuosikaudet soittamatta, mutta joka on yhä soittokunnossa
2) soittaja, joka alkaa soittaa tällä soittimella säännöllisesti tulevien kuukausien ajan.

Tavoite: mitata äänen väri ennen soittamisen aloittamista ja kuukausittain testin aikana. Haluan testata väitteen, että harmonikan ääni muuttuu (subjektiivisesti paremmaksi) soitettaessa. Ts. mittaan miten äänenväri muuttumista soiton vaikutuksesta, jos se ylipäätään edes muuttuu. Tarjolla on hyvää mieltä ja tietoa. Raha ei liiku, vaan menee harrastuksen piikkiin tämä.

Heipsan kaikki!

Nyt on minulla (hyvin poikkeuksellisesti) välityksessä harvinainen Turussa valmistunut Välimäen peli. Välimäen pelejä on tehty vain 27 kappaletta ja siksi tämä kappale myydään tarjousten perusteella. Soitin soi erittäin herkästi. Ota yhteyttä 040-8291050 tai [email protected]

Tekniset tiedot löytyvät: https://vapaalehdykka.net/harmonikkagalleria/viisirivinen-314/?fbclid=IwAR0kGJbb07NIgx-4wSM8ynzOJxwnh3w6ePoqnUyx9cFeKydMYKT9Ard-e1A

Olen kirjoittanut Sanelin elämäkerran ja hänen tuotantonsa on jokseenkin tuttu. Minulla on kopio valmistuneista soittimista, "pääkirjasta". Kaikissa Samelin soittimissa ei ole valmistusnumeroa, mutta jos sellainen löytyy, löytyy myös soittimesta tarkat tiedot.

Samulilla meni Ameriikkoihin joitain haitareita. Pitää vähän kaivella muistiinpanoja, että millaisista tapauksista oli kyse (yleisellä tasolla)

26.8.1968

Huollolle ei voi antaa hintaa, kun ei tiedä mitä pitää tehdä. Soittimien kunto vaihtelee yksilöittäin niin paljon. Mitään sellaista perushuoltoa ei ole olemassa, kuten autoissa on öljynvaihto. Voin antaa kuitenkin arvion, jos näen soittimen. Voit soitella tai laittaa sähköpostia 040-8291050, [email protected]  niin tsekkaillaan asiaa eteenpäin.