vasta-alkajan venäläinen 3rivinen turistihaitari

[kolmirivi]

Hei, olen Matti ja soitan haitaria.

Ostin huutonetistä karun venäläisen kolmirivisen (kromaattisen) muutama kuukausi sitten. Kuukauden olen harjotellut enempi tosissani ja mukavalta tuntuu.

Sanokaapa tietävämmät, jäänkö paitsi jotain oleellista ja tärkeää kun peli ei ole 5 rivinen? Entäs kun näppäinsysteemi ei ole suomalainen vaan venäläinen (bassot tosin kait samat)?
Jos vaikka joskus (eli kun) ostaa pamautan tätä 60 euron soitinta kalliimman ja paremman vermeen, niin sanotteko, jotta tietysti suominäppylöillä ja 5 riviä?

[htoyryla]

Jaa... minä en toki ole mikään sanomaan kun en ole juuri tuommoista kokeillutkaan. Vajaan vuoden olen soitellut kaksirivistä venäläistä ja viisirivistä suomalaista.

Viisirivisen lisäriveistä on hyötyä kahdella tavalla. Voi opetella yhden sormituksen joka toimii kättä siirtämällä kaikissa sävellajeissa. Tai voi helpottaa sormituksia riippuen kappaleesta. Itse olen tuon jälkimmäisen tavan kannalla. Mutta toki kolmirivisellä voi soittaa kaiken saman.

Venäläisestä systeemistä ei taida olla helppo siirtyä suomalaiseen, kun näppäimistö näyttää ja tuntuu samalta, mutta toimii eri suuntaan. Helpommalla pääsee kun pysyy sitten siinä systeemissä.

Olisin muuten hyvinkin voinut alkuvuodesta hankkia itsekin tuommoisen, jos olisi kohdalle sattunut. Aloitin noilla kaksirivisillä ja sitten iski into saada kromaattinen. Nyt olen taas soitellut enemmän kaksirivistä.

[Viljo]

Kyllä ne venäläiset niillä kolmirivisillä soittaa paremmin ku monet suomalaiset viisirivisillä. Eli ei ole mikään mahdottomuus kyseisellä järjestelmällä oppia soittamaan hyvin. Jos nyt on 3-rivinen b-järjestelmä, niin voihan sitä myöhemmin ostaa vaikka sen 5-rivisen samaa järjestelmää olevan soittimen. Ongelma tulee lähinnä siinä, että koska kyseistä järjestelmää käytetään vähän Suomessa, niin soitinvalikoima ei ole niin kattava käytetyissä. Uusiahan saa sitten tehtaalta järjestelmällä kuin järjestelmällä.

Basso on toki sama, mikäli pysytään standardibassossa.

[htoyryla]

Thomannilla kun katsoo näppäinhaitareita, niin niillä on noita viisirivisiä Weltmeistereita b-systeemillä. Nyt siellä on yksi c-systeemin pelikin, aikaisemmin pelkkiä b-pelejä. Tuo on minua ihmetyttänyt, ketkä niitä sieltä ostavat, belgialaiset ja venäläiset? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin. Vai onko tuo b-systeemi käytössä myös itä-Euroopassa? Ja kun tuo Weltmeister on taustaltaan itäsaksalainen, soitettiinko DDR:ssä b-systeemillä?

[htoyryla]

Löysinkin Weltmeisterin sivuilta http://www.weltmeisterforum.de/forum/topic.php?id=47&s=f3e118931e6ce0657722466d766dc860 tietoa, että b-griff on laajalti käytössä itä-Euroopassa ja valtaosa käytetyistä Weltmeistereista on tehty niille markkinoille. Ei tuo silti täysin selitä miksi Thomannin valikoimassa on edelleen lähinnä niitä.

No, tämä ei enää liity alkuperäiseen kysymykseen, paitsi viisirivisten b-systeemin haitarien saatavuuden kautta.

(Edit: tuon linkin takana on myös ilmeisen väärää tietoa B-systeemin käytöstä Skandinaviassa, mitä admin kirjoittaa siellä. Tuo dak:in kirjoitus tuntuu oikeammalta, mutta mitenkäs tuo tieto että Norjassa käytettäisiin b-systeemiä?).

[risto]

....Edit: tuon linkin takana on myös ilmeisen väärää tietoa B-systeemin käytöstä Skandinaviassa, mitä admin kirjoittaa siellä. Tuo dak:in kirjoitus tuntuu oikeammalta, mutta mitenkäs tuo tieto että Norjassa käytettäisiin b-systeemiä?).

Olen kuullut muualtakin että Norjassa käytetään B-systeemiä. Jänskää huomata, että suomalaisesta järjelmästä käyttävät G-griff nimitystä, Rolandin mauskassa suomisysteemi oli puolestaan joku b-systeemin väännös. EDIT: Tarkemmin B-griff Fin Rolandissa.

[htoyryla]

Olen kuullut muualtakin että Norjassa käytetään B-systeemiä. Jänskää huomata, että suomalaisesta järjelmästä käyttävät G-griff nimitystä, Rolandin mauskassa suomisysteemi oli puolestaan joku b-systeemin väännös. EDIT: Tarkemmin B-griff Fin Rolandissa.

Tuo B-Griff Fin tuntuu kummalliselta, millä logiikalla B eikä C?

[kolmirivi]

Päättelenkö oikein että Rolandilla tarkoitetaan digihanuria, ja että niissä siis voi itse valita ja vaihtaa näppis-systeemin? No miksipä ei voisi kun sähköaivoilla toimii.

[kolmirivi]

Kyllä ne venäläiset niillä kolmirivisillä soittaa paremmin ku monet suomalaiset viisirivisillä. Eli ei ole mikään mahdottomuus kyseisellä järjestelmällä oppia soittamaan hyvin. Jos nyt on 3-rivinen b-järjestelmä, niin voihan sitä myöhemmin ostaa vaikka sen 5-rivisen samaa järjestelmää olevan soittimen. Ongelma tulee lähinnä siinä, että koska kyseistä järjestelmää käytetään vähän Suomessa, niin soitinvalikoima ei ole niin kattava käytetyissä. Uusiahan saa sitten tehtaalta järjestelmällä kuin järjestelmällä.

Basso on toki sama, mikäli pysytään standardibassossa.

Niin tuo saatavuus on tietty suomessa paras suomi-järjestelmän peleillä.
Jos ostan kovalla rahalla kunnon soittimen, niin tuskin alan erikseen etsimään venäläisen sormituksen peliä jos kaupan hyllyllyt on täynnä suomalaisia samaan hintaan. Eri asia jos noita vierasmaalaisia myydään selkiästi halvemmalla.

[htoyryla]

Päättelenkö oikein että Rolandilla tarkoitetaan digihanuria, ja että niissä siis voi itse valita ja vaihtaa näppis-systeemin? No miksipä ei voisi kun sähköaivoilla toimii.

Joo, voi. Näppäinten väri ei vain ikävä kyllä taida vaihtua samalla. Toisaalta, eihän niitä ole tarkoitus edes katsella.

[htoyryla]

Niin tuo saatavuus on tietty suomessa paras suomi-järjestelmän peleillä.
Jos ostan kovalla rahalla kunnon soittimen, niin tuskin alan erikseen etsimään venäläisen sormituksen peliä jos kaupan hyllyllyt on täynnä suomalaisia samaan hintaan. Eri asia jos noita vierasmaalaisia myydään selkiästi halvemmalla.  

Niin... toisen systeemin opettelu ei välttämättä ole kovin hauskaa puuhaa. Yhtäkkiä ei enää osaakaan soittaa vaan kaikki on opittava alusta uudelleen. Sormet tahtovat väkisin mennä väärille näppäimille. Vähän niinkuin kitarassa olisi vaihdettu kielien paikat toisinpäin tai pianossa matalat olisivatkin oikealla. Siinä mielessä voisi kannattaa aika piankin vaihtaa suomalaiseen systeemiin.

Mutta sinänsähän tuo venäläinen systeemi ei tarkoita huonompaa soitinta. Ihan samoja soittimia saa eri systeemeillä. Muttei toki täällä suoraan hyllyltä. Ja myyminen voi sitten olla hankalampaa.

[risto]

Päättelenkö oikein että Rolandilla tarkoitetaan digihanuria, ja että niissä siis voi itse valita ja vaihtaa näppis-systeemin? No miksipä ei voisi kun sähköaivoilla toimii.

Juu. sitähän se. Itselläni on se halvin 5-rivispeli FR-1B. Sain Roland Finlandilta kasan ylimääräisiä valkoisia (vai oliko mustia) nappeja. Voisin siis laittaa kaikki napit olemaan samaa väriä, niinkuin ensin olin aatellut kun mukamas kokeilen monia eri systeemejä. Höh, edes Eurooppalaista C systeemiä en ole sitten jaksanut kokeilla. Ai hetkonen, B-systeemillä taisin vähän aikaa leikkiä alussa.

[Viljo]

Vesterinenhän soitti silloin 1920-luvulla yhden vuoden tällä meidän järjestelmällä, mutta vaihtoi sitten b-järjestelmään. Silloin b-järjestelmää käytettiin jonkin verran, kun mitään standardia ei varsinaisesti ollut (eikä ole vieläkään kirjattua standardia). Niin ikään Viipurin sijainnilla oli varmasti merkitystä, mitä näppäinjärjestelmiä käytettiin.

[olli]

Kuulin tuolla Kivitipussa mielipiteen siitä, miten tämä "Suomijärjestelmä" sai alkunsa.  Viipurin tehdas halusi ostaa italialaisen "Cooperatiivan".  Patenttia ei olisi saanut.  Niinpä Viipurin tehdas teki erilaisen eli ns. suomijärjestelmän ja sai sitten sille patentin.  Liekö perää?

Hanurikauppias oli myös sitä mieltä, ettei hanurin hintaa nosta tämä "vähäinen" suomijärjestelmän menekki.  Järjestelmät eivät teknisesti poikkea niin paljon, että sillä hinta nousisi merkittävästi.

Mitä mieltä Viljo on edellämainituista jutuista?

[Viljo]

Kuulin tuolla Kivitipussa mielipiteen siitä, miten tämä "Suomijärjestelmä" sai alkunsa.  Viipurin tehdas halusi ostaa italialaisen "Cooperatiivan".  Patenttia ei olisi saanut.  Niinpä Viipurin tehdas teki erilaisen eli ns. suomijärjestelmän ja sai sitten sille patentin.  Liekö perää?

Ei pidä paikkaansa. Täällä käytettävä näppäinjärjestelmä on Dallapén tehtaalta lähtenyt jo ennen Cooperativa L'Armonica -tehtaan perustamista. Tästä kertoo lukuisat puurunkoiset Dallapé-merkkiset soittimet 1910 - 1920-luvuilta. Cooperativan perusti muutama Dallapeen tehtaalla työskennellyt työntekijä ja tehdas oli toiminnassa vuosina 1912 – 1975. Dallape aloitti puolestaan toimintansa 1876  ja on yhä toiminnassa.

Vaikka omat tietoni näppäinjärjestelmämme synnystä eivät ole kiveen hakattuja, niin pidän kuitenkin omasta versiostani sen verran veden pitävänä, että päälinjat ovat oikein. ks. Linkin sivun alaosa. Teksti on kaikkea muuta kuin tieteellisesti osoitettu – todisteiden pohjalta olen kirjoittanut varsin monotonisen tekstin. Voisi tuota tekstityyliä joskus muuttaa järkevämmäksi...

http://www.vapaalehdykka.net/?k=palvelut/matkaopas&sivu=stradella

Tosin patenttiasioita ei ole noussut esiin tähän näppäinjärjestelmään liittyen Suomessa - en ole ainakaan kuullut edes huhuja asiasta.

Täytyy muistaa, että Kouvolassa aloitettiin soittimien valmistaminen jo 1932, vuosi ennen Kukkolan tehtaan starttaamista Viipurissa. Täällä valmistettiin yhtälailla Stradellasta Suomeen maahantuotua näppäinjärjestelmää.

Patentin suoja-aika on n. 20 vuotta, riippuen siitä, miten siitä haluaa maksaa. En tiedä, että oliko patenttijärjestelyt samantapaisia viime vuosisadan alussa, mutta aika hatusta heitettyä on, että jotain jo olemassa olevaa näppäinjärjestelmää haluttaisiin patentoida noin 30 vuotta keksinnön julkaisun jälkeen.

[htoyryla]

Hanurikauppias oli myös sitä mieltä, ettei hanurin hintaa nosta tämä "vähäinen" suomijärjestelmän menekki.  Järjestelmät eivät teknisesti poikkea niin paljon, että sillä hinta nousisi merkittävästi.

Itselläni on ihan muusta teollisuudesta sellainen käsitys, että tuotevariantit aiheuttavat aina yllättävän paljon kustannuksia (suunnittelu, materiaalien ja tuotannon hallinta, myynti ja markkinointi, ylipäänsä kaikki systeemit). Siis kun puhutaan teollisesta toiminnasta eikä käsityöläishommasta.

[ftamt]

Suomessa on Stradella-järjestelmä, joka tuli Suomeen Fazerin maahantuomien Dallapé-harmonikkojen mukana. Järjestelmä tullut tältä tehtaalta ja Cooperativan työntekijöistä monet olivat aikasemmin olleet työssä Dallapén tehtaalla. Yhtä hyvin voisi puhua Dallapé-järjestelmästä.
Tuntemani Viipurin tehtaan entiset työntekijät Germano ja Lievonen puhuivat Stradella-järjestelmästä, joten käyttäkäämme sitä nimitystä.
Toivo

[risto]

...  Niinpä Viipurin tehdas teki erilaisen eli ns. suomijärjestelmän ja sai sitten sille patentin.  Liekö perää?

Ainakaan tämän päivän patettikäsitysten mukaan ei rivien suomi-järjestys olisi sellaista uutta ja "ennestään tuntematonta" C-järjestelmään verrattuna, että sille mitään patenttia voisi saada.

Hanurikauppias oli myös sitä mieltä, ettei hanurin hintaa nosta tämä "vähäinen" suomijärjestelmän menekki.  Järjestelmät eivät teknisesti poikkea niin paljon, että sillä hinta nousisi merkittävästi.

Sanoo hanurikauppias.   Ei se tekniikka tietenkään vaan se, että myyjillä Suomessa on "kartelli" suomijärjestelmään.

[squeeze]

Sanoo hanurikauppias.   Ei se tekniikka tietenkään vaan se, että myyjillä Suomessa on "kartelli" suomijärjestelmään.

Aika paha!!:)

[olli]

Ok.  Se oli vain Kivitipun hanurikauppiaan oma mielipide eli siis kauppiaslegendaa.  Niitähän varmaan riittääpi.  Kyllä nämä Viljon sivuston tiedot ovat asiantuntevinta tietoa.  Tuleepihan aina välillä näitä eri ihmisten "faktoja" mukaan keskusteluun.  Nehän voi sitten kumota.