Aiheet

Tollasen vempaimen on Roland nyt tehnyt:
http://www.roland.co.uk/products/productdetails.aspx?p=1147&c=32
ja Tuubissa:
http://www.youtube.com/watch?v=mbQ1T1gPGN4

Ihan palstantäytteeksi ja omaksi ajankulukseni kerron tarinan erään karmoskan kuolemasta:
Eilen sain viestin tuttavaltani - joka on aktiivinen 5-rivisharrastajasoittaja:
- "Nyt on Sinua varten halpa 2 -riv. karmoska kirppiksellä  tarjolla, vain 15 euroa".
-  Innostuinhan minä kovasti - koska olen jo pitemmän aikaa vakavissani halunnut hankkia karmoskan - tietenkin tajusin ettei moisella hinnalla mitää priimaa saa - mutta aina ihmisen ahneus pistää ajattelemaan, että jos joku tietämätön ja  asiantuntematon on laittanut vaarinsa vanhan myyntiin.
- Tuotteen kuvaus oli myyntitiskillä: aito venäläinen vanha kansansoitin, vaatii ehkä pientä korjausta.
-Oma kuvauksi tuotteesta on : Avasin lodjut ja yritin soitellakin. (Tein varttitunnin testin projektista ja totesin - en osta - paska mikä paska.. Noin 15 eurolla ostin sitten muovikassillisen kirjoja.)
- Palkeet olivat repeilleet, Diskantin puolelta puuttui 3 nappulaa, Bassosta koneisto törrötteli suuntaan sun toiseen.- siis aivan päin peetä, Nahkat kiemuroilla,  Molemmat maskit puuttuivat, diskanttikahvan yläkulmasta iso palanen poissa - kahvakin hoipuroi. Kaikenlaisia köytön jälkiä puuosissa - mahdollisesti koira tai kani pureskellut:-), Mieltä liikuttava yksityiskohta oli diskantin hihna; aito nahkainen vyö, solkineen. Bassopuolen hihna oli taas "narua" - pienillä nauloilla kiinnitetty. Yksi diskantin kieli oli poissa.

Asiani pointti on kuitenkin se, että kuinka paljon iloa tuo soitin onkaan saattanut tuottaa ihmisille aikoinaan häissä ym. silloin kun sitä on käyttänyt osaava soittaja. Miten se päätyi pikkukaupungin kirppikselle.  R.I.P. 

Esimerrkki, kuinka vaikeata tekniikkakappaletta Tico Tico voi soittaa jopa luovasti 2-riviselläkin.
- Dermot Byrne:
http://www.youtube.com/watch?v=lU7tt8BSe-c

Vaihdan D-viritteisen sopraanotinapillin (irkkumusiikin ystävät huom.) Sopranino -nokkahuiluun.
- Pilli on Clarken "Sweetone", siis brittiläistä tuotantoa; ei kiinalainen. Läkkipeltinen putki ja muovinen musta suukappale. Käyttämätön - pilliä myydään netissä alle kympin. Eli samaa hintaluokkaa, kuin esim. Auloksen ja Jammun sopraninot.

[pinnalla]

Yritän jäsennellä kysymykseni mahdollisimman hyvin, vaikka tiedän, että puutteellisilla tiedoilla kukaan ammatti-ihminen ei anna sitovia vastauksia.
- Minulle tänään tarjottiin ostettavaksi 1-rivistä vanhaa (1910-20) saksalaista "lastenhaitaria"- Pitkän puhelinkeskustelun jälkeen tiedän (koska myyjä on puoli- ammattilaishaitaristi ja tiesi mistä puhui, että hanuri on jot.kut vireessä itsensä kanssa ja sisäkalt kunnossa jne.
- Kaksi kysymystä: Mikä on aine, millä saan pinnalla olevista tummuneista metalliosista/heloista taas uudekkaita, ilman mitään osia irroittamatta?
- Toinen ja tärkeämpi: "pahviset" alkuperäispalkeet ovat rapistuneet ja paha taitoksen halkeama haittaa kuulemma jo ääntäkin. Kulmaraudat kuitenkin kaikki tallella. Haitari on huomattavasti pienempi, kuin nykyiset 1-riviset -joten ilmeisesti ei ihan hyllytavarana löydy uutta paljetta (niiden hinnat tiedänkin). Kannattaako ostaa, teettää palje (mittoja en pysty ainakaan viikkoon kertomaan) vai yrittää korjata vanha kulahtanut. Tapaan myyjän ja haitarin joskus ensi viikolla ja lupasin jonkun hinnan "äsitis". Kiinnostaisi laittaa tuo viimeisen päälle, joten toivoisin mielipiteitä palkeista näin "sokkona" ja suuntaa-antavia hinta-arvioita?

PS. Tähän ai nyt kannata niinkään vastata, että kun voit näyttää kuvia, palkeen mittoja tai tulla näyttämään hanuria, niin katsotaan sitten. Toivoisin vain viitettä mahdolliseen kuluerään. Alle jotain tai yli jotain?
 

Törmäsin tällaiseen (suomenkieliseen?)sivustoon - laiskuuttani en heti jaksanut tutustua tarkemmin, joten heitän pallon tännekkin. So. tunteeko kukaan sivustoa:
http://fi.wikizic.org/Harmonikat/

Löytyykö netistä taltiointeja Ikaalisten vähärivisskabasta. En onnistunut löytämään. Ikaalisten nettiradio jäi kuuntelemetta. Tietääkö joku esim. YouTube -taltioista?
- Tietenkiin, joos Tuubia lähden voittajien etc. nimillä selaamaan, niin voi löytyä. Ajettelin, että jollain alaan vihkiytyneellä olisi "paketti" tiedossa?

Aika hyvä "linkkirykämä" melodeon.netissä aiheesta kiinnostuneille:
http://forum.melodeon.net/index.php/topic,4388.0.html

Tällaisen kysymyksen laittaisin, koska useimmat täällä piipahtavat kuitenkin käyttävät tietokonetta eivätkä pelkästään hanuria:-). Olihan hyvä vitsi...

Itse usein kuuntelen hanurimusiikkia tuon "radion" kautta: http://www.rootsworld.com/radio/
, sieltä kun hakelee, niin "kansanmusiikkia" löytyy.
- Tiedän, että on olemassa ihan haitarimusiikillekkin omistautuneita "nettiradioita". Jos joku niiden linkkejä vaivautuu tänne laittamaan, niin kiitos!. Toivottavasti siitä on iloa muillekkin, kuin vain minulle laiskiaiselle.

Osui silmiin, että Mikko Vanhasalo väitellyt juuri "Humppatohtoriksi". Selailin opusta ihan nopeasti ja huomasin mielenkiintoiseksi muillekin kuin humppahaitaristeille.
-Pedarin voi imaista ilmaiseksi tuolta:
http://acta.uta.fi/teos.php?id=11273

Editz: Suuri osa menee akateemisuudessaan ohi nuotteineen, mutta varsinkin loppuosan hauska historiikkipuoli on mukavaa luettavaa näin "eihumppaihmisellekin".

Mitäs, jos avaisit Viljo uuden osion: "Proudly presents", omat soitot.

"HooTee" taitaa olla ainoa, joka omiaan täällä ansiokkaasti tuonut alttiiksi muille "palstalaisille".

Aloitappa vaikka ihan itsestäsi - kuuluu mielestäni melkein virkaasi. Menee hyvät soitot hukkaan, jos on piilossa harvemmin luetuilla triideillä. Uskoisin, että tästäkin porukasta löytyy jokunen uskalias ja ehkä soittotaitoinenkin?

- Minua älä sitten syyllistä, olen vain iloinen haitaridiletantti ja äänitteitäkään ei löydy - haukun kyllä sitten kehnot lyttyyn ja kehunkin jos kolahtaa:-). Voin vaikka toimia yleisenä sylkykuppina.

Melodeon.nettiä selatessa läytyi kauniita kuvia:
http://www.flickr.com/photos/21478603@N06/

[potkuttomalta]

Heitän tällaisen kysymyksen tänne vähärivispalstalle - jotta vähän tuhinaa. Toki saattaa koskea isoja laatikkojakin - ennenkuin lähden muutaman päivän vesikkolomalle.

Ostin jokunen aika sitten varahanurikseni (C/G) halvan käytetyn 2 -rivisen. Sisäkalut kun tutkin, niin tahmeata ja pientä karvanukkaa - ilmeisesti nikotiinin liimaamaa kissankarvaa kokohoito? Haju sinnepäin. Intonaatio tuntui korvakuulllolta ihan OK, mutta hitaalta ja potkuttomalta verrattuna paraativehkeeseni.

Mitenköhän tämänkaltainen ongelma setvitään? Viljo ja kumppanit - voiko tehdä mitään? Harjoittuluvehkeenähän tuo käy tietysti -mutta ihan teoriatyyppisesti?

Ehkä olisi kiinnostava keskustelun aihe - ei laiteriippuvainen, eikä tekniikkapitoinen - paitsi sydämen tykytyksen kannalta.

- Kolme viikkoa sitten suostuin (huh) soittamaan siunauskappelin urkuparvelta kanttorin säestyksellä kaukosukulaiseni siunaustilaisuudessa Albinionin Adagion (kuka nyt lieneekään oikea säveltäjä) alttonokkahuilulla. Kappale on vanha tuttu vuosikymmenten takaa, jonka kyllä osaan heittää vasemmasta hihasta nokkiksella. Nuorempi urkuri otti yhteyttä ja intti lähettääkö minulle nuotit ja pyysi, että voisimme jopa harjoitella tuntia ennen siunausta (meillä oli ensimmäinen vuoro lauantaina 12 aikaan.)

Valehtelin hädissäni pojalle, että ei ole aikaa; senkun vaan komppaat, kun äänilaji on tiedossa. Ihan hyvin meni, poika olikin oikea muusikko. Mutta, mutta. Ramppikuume oli kauhea minulla. Tiesin, että kappelin akustiikka oli anteeksiantamaton ja luomuinstrumentilla kaikki virheet kertautuvat ja kymmeniä tuttuja kuulemassa.

En muista mitään soitostani. Ainoastaan sen helpotuksen tunteen, jonka koin kun kanttori kätteli minua soiton jälkeen. Tämä keikka pysyy mielessäni varmaan vuosia - ramppikuume voi olla mieltä ylentäväkin kokemus?

Idean sain tähän avaukseen melodeon.netin - keskusteluista. Koska monet aktiivikirjoittajat ja muutkin täällä ovat varsin tekniikkaorientoituneita ja Viljolla on hyvät huolto-ohjeet tuolla muualla, niin kuitenkin näistä huolto/sunmuista asioista ehkä syntyisi hyvä topicki.
- Itsellänihän on pelkästään käytettyjä ostettuja vähärivisiä - toki huollettuina ostettuja lyhyen 4-vuotiaan hanuristiurani aikana ja olen oppinut - kiitos myös Viljolle paljon tietoa niiden omahuollosta ja oma uteliasuus avata kopat heti kättelyssä on avittanut. Hammasharja ja tukankuivatin on tullut tutuiksi kuvioissa. Samoin: ei saa koskea.

- Ehkä tässä voisi keskustella omista kokemuksista ja saada asiantuntevaa neuvoa henkilökohtaisesti, eikä vain oppikirjanomaisesti. Tiedän kokemuksesta, että monet aloittelijat eivät vuosienkaan käytön jälkeen uskalla vilkaista värkkinsä sisälle - vaikka niin helppoa onkin.

- Summasummarum. Milloin hanuri alkaa kuolla ja tarvitset ammatti-ihmisen apua. Mitä vierushoitoa voi itse antaa ennen professunaalia?

Olen tuossa kohtapuoleen lähdössä Italiaan lomailemaan. Tällä kertaa en "harmonikka-alueelle". Eikä mukanakaan lähde nykytuntumalla muuta kuin pillejä. Tapailen länsirannikolla kuitenkin soittoihmisiä, joilla on hyviä suhteita vaikkapa käytettyinä myytäviin "organettoihin".

Itselläni on G/C - viritteinen antiikki-Bugari ja joskus peloittaa, että se esimerkiksi varastetaan, joten "back-up" - soittimen hankinta olisi paikallaan. Kyseisiä Suomi-soittimia on kuitenkin tarjontana täälläkin riittävästi, joten mielenkiinto alkaa heräillä muihin virityksiin.

-Em. viritys Suomi- bassoineen ja g-veivauksineen on tietenkin OK. kotomusiikissa.  Vanhana jatsimuusikkona kiinnostaisi kuitenkin jo sellainen mokoma, jolla saisi Dim7 vähän helpommin. Bassopuolen voisi sitten kurtuttaa ammatti-ihmisellä kasaan kotimaassakin.

- Olisikohan B/C tai C/C# kuitenkin oikeampi valinta. Näitä miettinyt moniata kertoja, muttei oikein jaksa loppuun asti, kun teoria ei edes kiinnosta... vaan se blues! Mielipiteitä vähärivisiä bluesia soittavilta?

- Tämä on tietenkin varsin itsekäs aloitus, koska tuolla  ao. monempirivisellä saisin tietenkin asioita tsekattua - kuitenkin ajattelin, että jollain olisi "blue note" -kokemuksia kaksirivisellä.

----------


Editz. Minulla on BCC# -kolmirivinen, mutten viitsi harjoitella sillä. Liian vaativa minulle, jos opettelemaan soittamaan sitä "oikein"! Ja painaa kuin panssarivaunu. Eikä sen ristibassotkaan kiinnosta. Eikä mahdu "lentolaukkuun", joten ei ole varahanuriksi.

Tännekin jotain lehdyköitä värisemään. Aika monet meistä varmaan ainakin juniori-iässä huuliharppua puhaltanut ja imenyt. Itse soittelin sitä paljonkin nuorena (muutamia vieläkin jossain jömmassa). Näin ollen 1- ja 2 -rivisen haitarin "filosofia" oli helppo mieltää heti ensi kättelyssä. Paitsi rockissa ja blues -pitoisessa jatsissa, niin huuliharppuhan on myös ihan arvostettu soitin klassisellakin puolella. Harppuja löytyy diatonisista kymmenreikäisistä tai avaimenperäharpuista täyskromaattisiin satoja euroja maksaviin ammattisoittimiin. Ilmeisesti USA ja Japani on niiden nykyiset henkiset ympäristöt?

Tuolla soittelee nuori suomalainen "Tervaharmonikka" ihan mainiosti. Tunteeko kukaan miestä?
http://www.youtube.com/watch?v=-zkBn7-BdKk&feature=channel

Käsittääkseni vähärivisten puolella bassottaminen on hiukan siiochsåå, ensinnäkin johtuen työkalun ominaisuuksista ja varsinkin keltti- ym. kansanmusiikissa bassoa ei edes juuri käytetä.

- Minulla kuitenkin mahtava kokemus parin vuoden takaa: myin pois itselleni tarpeettomina kahdet turhaan ostamani venäläiset isot neliriviset panssarivaunut jo eläkeikäiselle kontrabasistille, joka oli aloittanut huvixi&hyödyxi harmonikkojen korjailemisen (ihan Ikaalisten kurssien voimalla).

Hän tuli hakemaan taakkaansa ja näytin sitten hänelle 2-rivistä Bugariani ja kyselin mielipidettä. Mies alkoi "Emman" - ja mitkä bassot! Ikinä en ole kuullut Emmaa vietävän niin tuhdilla bassolla. Koin suoraan sanoen taide-elämyksen - basson kayttö oli niin fyysistä ja "runnovaa". Jalka nousi!!!

Olipa yksi niistä kokemuksista (kahden metrin päässä minusta soitettuna), jolloin tajusin, että matka on vielä pitkä...

- Kyselin sitten häneltä mielipidettä Bugaristani ja vastaus oli: Aika hyvät bassot...

Edit: väriä
Edit2. Terveisiä läntiselle - Uudellemaalle Kxxxxxxn, jos joskus vahingossa sattuisit lukemaan tämän ja kiitos elämyksestä!

Tästä Viljon saitista on muotoutumassa nykyisellään monirivisten tekniikkapalsta. Hyvä niin tietenkin. Siitä puhe mistä puute. Meillä "vähärivisillä" kun tuo tekniikkapuoli on oikeastaan niin yksinkertaista, niin siitä ei paljon juttua synny - ei kyseltävää jne.

- Itseäni kiinnostaa kuitenkin kaikki luovaan esittämiseen liittyvät aihiot. Innosti melkoisesti eilen muistiini (ihan sinne päähän)  tallennettu ja puolen tunnin treenaamisen jälkeen jo sujuva valssi:

http://www.youtube.com/watch?v=0P9uFqUgSV4&feature=related

Leike ei ole tietenkään minun soittamani, väitänpä kuitenkin, että pärjään oheiselle. Nyt kun se menee teknisesti, niin seuraava vaihe on tulkinta!

Edit: Soitan valssin paljon paremmin...