Hei! :-[ Ajattelin säästää vanhoja aivosolujani ja kysyä Teiltä, jotka olette asiaan syventyneet ja hallitsette sen. Kappaleenhan voi haitarilla aloittaa jo tutun kappaleen samalla sormituksella vaikka nappulaa ylempää tai alempaa esim. d:stä tai f:stä. Sävellajihan silloin muuttuu. Mistä aletaan sitten bassopuoli? Todennäköisesti siihen on jokin helppo ratkaisu. Luin jostain aiemmasta kirjoituksesta (taisi olla Ollin), että voin itse muuttaa sävellajin. Tässä kun haluaisi oppia vielä jotain uutta. :-[
Veikkaan että saman verran kun liikutaan sävelissä diskanttipuolella niin pitää liikkua myös bassopuolella.
Tein pienen esimerkin josta asia aukeaa, jos teoriaa on edes hieman tullut harrastettua.
Basossa vain eivät ole koskettimet vierekkäin kuten dikantissa, mutta liike on sama
Johan
Harmonikkahan on siitä tosi fiksu keksintö,että sävel-lajia vaihtaessa,kun vaihtaa basso puolen vastaavaan sävel-lajiin.Niin kuviot ja sormitukset pysyy aivan samana basso puolella.Vaikka noihin esimerkki nuotteihin metsäkukista.Ensin oli g-molli,jos siinä käyttää basso kuvioita,ne käy ihan samanlaisina sormituksina am,fm,cm ym.... Seiska sointu löytyy samallailla näppäintä ylempää niin gm kuin vaikka cm,eli gm lajissa d7 ja am lajissa e7..... En tiedä selostinko ymmärrettävästi.. Enemmän on ehkä joillekkin haastetta muuttaa sävel-laji diskantti puolelle ,kuin basso puolelle.Koska diskantin sormitusta voi joutua muuttamaan,mut basson ei millään sävel-lajilla.....
Eikö helpottaisi lähestyä asiaa myös perusteorian kautta:
Sävellajissa on 7 kantasäveltä (nimettynä 1.-7)., joille kaikille voidaan muodostaa sävellajin sävelistä kantakolmisointu (vastaavasti nimettynä I-VII). Siirryttäessä sävellajista A sävellajiin B, vastaa jokaista sävellajin A sointua vastaava sointu sävellajissa B (A:n kantasointua I B:n kantasointu I, A:n kantasointua IV B:n kantasointu IV, jne.). Bassot ovat B:ssä samalla tavalla harmoniassa sointujen kanssa kuin A:ssakin (=Johanin esimerkki) . Logiikka säilynee samana vaikka sointurakenteet mutkistuvat.
Lainaus käyttäjältä: mlut - 13-03-2015, 14:28:49
Eikö helpottaisi lähestyä asiaa myös perusteorian kautta:
Sävellajissa on 7 kantasäveltä (nimettynä 1.-7)., joille kaikille voidaan muodostaa sävellajin sävelistä kantakolmisointu (vastaavasti nimettynä I-VII). Siirryttäessä sävellajista A sävellajiin B, vastaa jokaista sävellajin A sointua vastaava sointu sävellajissa B (A:n kantasointua I B:n kantasointu I, A:n kantasointua IV B:n kantasointu IV, jne.). Bassot ovat B:ssä samalla tavalla harmoniassa sointujen kanssa kuin A:ssakin (=Johanin esimerkki) . Logiikka säilynee samana vaikka sointurakenteet mutkistuvat.
Se on helppoa silloin kun teoriapuoli on hallussa, kysymyksen asettelu jätti siitä pienen epäilyksen ja siksi rakentelin tuon esimerkin herättämään ahaa elämyksiä ja kiinnostusta teoriaan.
Johan
Kiitos kaikille vastauksista! Johan antoi esimerkillä hyvät eväät. Onneksi aikanaan kansakoulussa oli hyvä musiikin opettaja, joka opetti perustietoja musiikin teoriasta ja nyt olen siitä kiitollinen vaikka siihen aikaan se oli tervanjuontia. Niillä opeilla sitten olen nuotit opetellut ja saavuttanut sen vaatimattoman soittotaidon joka minulla nyt on ja toivon mukaan pystyn sitä myös vähän parantamaan ajan myötä. :)
Tähän asti kaikki on selkeää. Onkoon kenelläkään hyviä harjotteita tai hyviä omia kokemuksia siitä, miten harjoitella sävellajin muutosta?
Itse aikoinaan harjoittelin näin: Soitin Emma-valssia am jonkun pätkän,säkeistön väliin otin am-tahdin jälkeen a7 tahdin ja jatkoin dm lajissa,taas säkeistön jälkeen dm tahdin jälkeen d7 tahti ja jatkoin gm..... jne.... Samoin tein humpassa,tangossa....
Emma onkin tosiaan hyvä alkuharjoite. Se kun on tuttu, helppo, kulkee kokoajan sävellajin sävelillä ja mukaan tulee kaikki tärkeimmät soinnut.
Selittäkääs ny vielä kerran... jospa siirrytään diskantissa yks pykälä ylös tai alas, siis pystysuoraan, eli se on kai kolme puolisävelaskelta.
Niin mihkä siellä bassossa mennään?
Lainaus käyttäjältä: usko - 10-08-2016, 17:55:16
Selittäkääs ny vielä kerran... jospa siirrytään diskantissa yks pykälä ylös tai alas, siis pystysuoraan, eli se on kai kolme puolisävelaskelta.
Niin mihkä siellä bassossa mennään?
Jos diskantissa mennään esim. D->F niin bassossa mennään niinikään rivillä alaspäin siten, että jää "kaksi näppäintä väliin", eli D (G, C) F. Ei välttämättä oikein hyvä tapa opetella tällä tavoin, koska tarvii jokaiselle muutokselle erilaisen muistisäännön.
Kuten on jo tullutkin esille, ehkäpä kannattaa selvittää kappaleen sävellaji, joka meidän perinteisessä musiikissa on yleensä se, mihin kappale loppuu. (esim. Metsäkukkia Gm, Rantakoivu Em jne.) Josko helpottais kun tietää missä se basso on kappaleen lopussa, ja sitä kautta selvittelee loput.(?)
Voi myös tehdä vaikka niin, että ottaa melodian ensimmäisen äänen ja lisää siihen kaveriksi bassoäänen, siis diskantilla. Eli Metsäkukkia (Gm) melodia lähtee D:stä, mutta basso on G molli. Soita D ja G yhtäaikaa (diskantilla), ja tämän "kuvion" voi siirtää näppäimistöllä mihin tahansa, niin se täsmää aina. F ja Bb, F# ja H, A ja D, H ja E. Ensimmäisestä sävelestä lähtee melodia, ja toinen kertoo basson. Eli jos ollaan Metsäkukissa edelleen, ja jos melodia lähtee F sävelestä, niin basso on Bb molli. Melodia F# sävelestä ja basso H mollista jne.
Kiitoksia paljon Tatu Kantomaa, kyllä mulla taitaa olla aukkoja tiedossa niinkuin Simo Salmisella pienenä poikana...
Pari viikoa sitten kuulin kun yks äijä soitti metsäkukkia, ja tahtoo minä kanssa. Netistä löysin nuotin, ja koska mulla eio trintteriä, opettelin ulkoa. Yleensä soitan nuoteista, mikä on huono tapa kun ei sitte osaa soittaa muutaku nuoteista. Mutta se metsäkukat sattui olemaan am. Eli lähtee eestä.
Jos ny sitten otan sen een, ja sille kaveriksi sen basso aan, ja tällä kuviolla kipasen pykälän maata kohti, niin lähtönuotiksi tulee kee, ja bassoksi silloin cm.
Menikö oikein? Jos meni metsään, saa vastata muutkin kuin Tatu, valistakaa pöljää, mutta en se minä ollut, syy on metsäkukkien.
Lainaus käyttäjältä: usko - 11-08-2016, 05:49:17
Jos ny sitten otan sen een, ja sille kaveriksi sen basso aan, ja tällä kuviolla kipasen pykälän maata kohti, niin lähtönuotiksi tulee kee, ja bassoksi silloin cm.
Vastaan nyt, kun ei kukaan muu ehtinyt ennen minua. :) Kyllä, juuri näin.
On se vänkää, tämä putkimiehen elämä, ja haitarin soitto. Tässähän alkaa löytymään ihan uusia kierrestandardeja ja ymmärtämään kromaattisuuden uudella tavalla. Muuten olen sitä mieltä että nuottikirjoitus ja pianokoskettimisto on ihan pernajalta. Kuka kieroutunut friikki ne keksi? Vaikka tiedän että muusikot kohta snobbailee ja sanoo että on siinä ehkä jotain logiikkaa, mutta en nyt jaksa sulle selittää. No onhan ne intternatsionaaleja onneks. Vähä niinku esperantto. Ainoa asia mikä tekee nuottikirjoituksesta järkeenkäypää, on suomalainen harmonikkanäppäimistö.
Kyllähän se korvakin sitten kertoo, onko diskatti ja basso oikeasta kohti otettu.
Ei muuten kerro.
Olkaa te onnelliset, kellä kertoo.
Lainaus käyttäjältä: usko - 11-08-2016, 08:09:54
Ainoa asia mikä tekee nuottikirjoituksesta järkeenkäypää, on suomalainen harmonikkanäppäimistö.
Hehee, sinä sen sanoit Usko.
Lainaus käyttäjältä: usko - 11-08-2016, 08:09:54
On se vänkää, tämä putkimiehen elämä, ja haitarin soitto. Tässähän alkaa löytymään ihan uusia kierrestandardeja ja ymmärtämään kromaattisuuden uudella tavalla. Muuten olen sitä mieltä että nuottikirjoitus ja pianokoskettimisto on ihan pernajalta. Kuka kieroutunut friikki ne keksi? Vaikka tiedän että muusikot kohta snobbailee ja sanoo että on siinä ehkä jotain logiikkaa, mutta en nyt jaksa sulle selittää. No onhan ne intternatsionaaleja onneks. Vähä niinku esperantto. Ainoa asia mikä tekee nuottikirjoituksesta järkeenkäypää, on suomalainen harmonikkanäppäimistö.
Vaikuttaa siltä, että itsetunto kohoaa, kun voi omassa tuskassaan manata nuotteja ja pianokoskettimia;-)
Muistan nähneeni aikoinani projektiohjeen seinällä joka tässäkin tapauksessa sopii myös soittohommiin: "Hommat täytyy osata....", jätän kuitenkin sen viimeisen voimasan kirjoittamatta ettei vaikuta niin pahalta.
Johan
Noni ensimmäinen idiootti jo ilmoittautui. Minä katoan nyt tämmöisestä porukasta.
Jos pianon koskettimisto tuntuu epäloogiselta, niin voi vaikka ajatella että jospa ne kaikki koskettimet olisivat yhdessä ja samassa rivissä ja samanvärisiä. Olisi looginen kyllä, koskettimet puolisävelen välein. Sävellajin vaihto sujuisi kättä siirtämällä. Mutta olisiko sitä muuten hyvä soittaa. Olisiko asteikkojen löytäminen helpompaa vai kenties vaikeampaa. Oikean sävelen löytäminen? Hahmottamisen helpottamiseksi voisi toki edelleen käyttää valkoisia ja mustia koskettimia. Mutta silti, vaikkapa sointujen ja intervallien soitto kun koskettimet olisivat joko kauempana toisistaan tai sitten oleellisesti nykyistä kapeampia.
Aloittelijat tuskastelevat niitä mustia koskettimia, ylennyksiä ja alennuksia. Pitempää soittaneiden olen kuullut pitävän että helpoimpia sävellajeja soittaa on vaikka se missä on viisi alennusta. Melkein kaikki mustilta koskettimilta siis. Voin hyvin uskoa tuon. Tavallaan soitetaan pianoa sisäriviltä :)
Kunhan tässä ääneen aprikoin.