Nuotin aika-arvot

[maestro]

Olen myös vahvasti sitä meiltä, että basson persoonallinen käyttö on osa tulkintaa ja oikeilla korostuksilla syntyy makeita elämyksiä musiikkiin.

Johan
 

Tähän tyyliin soitti ainakin Vesterinen,käy erittäin hyvin.. Jenkat,polkat ym... Tiettyyn väliin pitempi basso ja voimakkaampi..

[ftamt]

En tiedä, onko totta, mutta eräs tuttavani kertoi Armas Piipon soittaneen perusbassoa Pietro Frosinin
oppien mukaan niin, että hän perusbassoa painaessaan otti mukaan myös sointubasson. Tällä tavalla
hän sai basson kuulostamaan vielä mahtavammalta. Luonnollisesti kaikki 5-6 äänikertaa aina käytössä. Jollakin saattaa olla vielä tarkempaa tietoa tästä.
Toivo

[Giulietti]

Empä ole tuollaisesta Frosinin opista koskaan kuullut, Frosinihan ei soittanut normaalia Stradella-bassoa vaan enemmänkin melodiabasson kaltaista soitinta jossa valmiita sointuja ei ollut kytkettynä lainkaan.

[Johannes 49]

Minullekin on koko ikäni paikalliset pelimannit painottaaneet, ettei bassoa sivellä eikä hivellä. Perusbasso aina terävästi pohjaan ja sopivaan kohtaan "lauseen päätteksi"sointubasson kanssa yhtäaikaa.
Jotkut ovat menneet tässä ajattelussaan niinkin pitkälle että ovat sanoneet "poika, hanuria soitetaan vasemmalla kärellä, palkeilla ja passolla".
Kait nämä tietysti ovat makuasioitakin ja sitä mihin korva on "tottunut". Kyllähän Vesterisen soitostakin tekee nautittavan, varsinkin polkissa ja jenkoissa, etevän diskantin lisäksi vivahteikas basson käyttö.
Laitan pari esimerkkiä tyylistä mihin minun korvani on totutettu. Ei näistä välttämättä tarvitse kaikkien tykätä ja keskusteluahan tämä vaan on. Näissä on kyse enemmänkin pelimannihenkisestä soitannosta "ei ammattilaisten" esittämänä.

https://www.youtube.com/watch?v=RrG3IZYC1nc
https://www.youtube.com/watch?v=s6v0UPAPwq8

ps. kuunnelkaapa Ikaalisten polkan harmonikkojen bassoa.

[Johannes 49]

Kun nyt paikallisista pelimanneista linkkejä aloin laittamaan, niin laitan pari lisää, ei tosin ihan harrastelijalta. Nyt kun Pihlajamaa on sivuilla ollut tänään muutenkin esillä.
Tätä "Isoisän polkkaketjua" Lasse soitti " nimellä "Kuutin Kainosta -  Rinnethanneen" täällä kotikonnuilla esiintyessään. Olivat paikallisia vanhoja pelimanneja joita Pihlajamaa oli poikavuosinaan kuunnellut. Yhdisteli heidän soitantojaan tällaiseksi sikermäksi. Kelloa kun katsoin, niin tuo toinen sopinee sen vuoksi.

https://www.youtube.com/watch?v=uj8Ix3Fvi6k
https://www.youtube.com/watch?v=WcX2B3kcmfM

[Johan]

Minullekin on koko ikäni paikalliset pelimannit painottaaneet, ettei bassoa sivellä eikä hivellä. Perusbasso aina terävästi pohjaan ja sopivaan kohtaan "lauseen päätteksi"sointubasson kanssa yhtäaikaa.
Jotkut ovat menneet tässä ajattelussaan niinkin pitkälle että ovat sanoneet "poika, hanuria soitetaan vasemmalla kärellä, palkeilla ja passolla".
Kait nämä tietysti ovat makuasioitakin ja sitä mihin korva on "tottunut". Kyllähän Vesterisen soitostakin tekee nautittavan, varsinkin polkissa ja jenkoissa, etevän diskantin lisäksi vivahteikas basson käyttö.
Laitan pari esimerkkiä tyylistä mihin minun korvani on totutettu. Ei näistä välttämättä tarvitse kaikkien tykätä ja keskusteluahan tämä vaan on. Näissä on kyse enemmänkin pelimannihenkisestä soitannosta "ei ammattilaisten" esittämänä.

https://www.youtube.com/watch?v=RrG3IZYC1nc
https://www.youtube.com/watch?v=s6v0UPAPwq8

ps. kuunnelkaapa Ikaalisten polkan harmonikkojen bassoa.

Tyyppiesimerkki miellyttävästä basson käytöstä, joka muodostaa erittäin tukevan taustan polkalle!

Johan

[mlut]

Kun nyt paikallisista pelimanneista linkkejä aloin laittamaan, niin laitan pari lisää, ei tosin ihan harrastelijalta. Nyt kun Pihlajamaa on sivuilla ollut tänään muutenkin esillä.
Tätä "Isoisän polkkaketjua" Lasse soitti " nimellä "Kuutin Kainosta -  Rinnethanneen" täällä kotikonnuilla esiintyessään. Olivat paikallisia vanhoja pelimanneja joita Pihlajamaa oli poikavuosinaan kuunnellut. Yhdisteli heidän soitantojaan tällaiseksi sikermäksi. Kelloa kun katsoin, niin tuo toinen sopinee sen vuoksi.

https://www.youtube.com/watch?v=uj8Ix3Fvi6k
https://www.youtube.com/watch?v=WcX2B3kcmfM

Hyvä esimerkki tuo jälkimmäinen siinäkin mielessä, että soittaja luo soitollaan tunnelmaa eikä esitys painotu soittajan taituruuden esittelyyn, mitä sitäkin tietysti tässä varmasti löytyy piisalle asti.
Sorry, että kommenttini poikkeaa otsikosta.

[olli]

Hyvä esimerkki tuo jälkimmäinen siinäkin mielessä, että soittaja luo soitollaan tunnelmaa eikä esitys painotu soittajan taituruuden esittelyyn, mitä sitäkin tietysti tässä varmasti löytyy piisalle asti.
Sorry, että kommenttini poikkeaa otsikosta.

Hienostunut tulkinta Lasselta
En malttanut laittaa tähän Veikon versiota ranskalaisesta valssista
https://www.youtube.com/watch?v=btF_jLOZpfw&list=PL5-jqbW24NpvpESzeCEwrIUmzi9zcaUlK
ei oo paha tämäkään

[olli]

Mihinkä muuten sitä basson "piccolo" äänikertaa voisi käyttää, yksiääninen kimeä. Ei diskantissakaan moista ikinä yksinään käytä
Valsseista tuli mieleeni että kamalinta on, kun bassoa rytkytetään sotilasmaisen ryhdikkäästi ja toki masterin kanssa... Tyylinsä kullakin. Voihan vastapainoksi soittaa marssin heleästi

Koplareitahan on nykyhaitareissa "riittävästi" sekä diskantissa että bassossa.  Yleensä viihdemusiikissa käytetään diskantin kolmea koplaria (valssi, tango ja master) sekä basson yhtä ainoaa eli masteria.  Kyselin tätäkin juttua kerran Ylläksen leirillä Tatu Kantomaalta.  Hän totesi tuon yllämainitun jutun.  Taidemusiikki on sitten asia erikseen, sitten voi sovittaa ja käyttää haitarin rekistereitä monipuolisesti!

[Giulietti]

Mihinkä muuten sitä basson "piccolo" äänikertaa voisi käyttää, yksiääninen kimeä. Ei diskantissakaan moista ikinä yksinään käytä
Valsseista tuli mieleeni että kamalinta on, kun bassoa rytkytetään sotilasmaisen ryhdikkäästi ja toki masterin kanssa... Tyylinsä kullakin. Voihan vastapainoksi soittaa marssin heleästi

Koplareitahan on nykyhaitareissa "riittävästi" sekä diskantissa että bassossa.  Yleensä viihdemusiikissa käytetään diskantin kolmea koplaria (valssi, tango ja master) sekä basson yhtä ainoaa eli masteria.  Kyselin tätäkin juttua kerran Ylläksen leirillä Tatu Kantomaalta.  Hän totesi tuon yllämainitun jutun.  Taidemusiikki on sitten asia erikseen, sitten voi sovittaa ja käyttää haitarin rekistereitä monipuolisesti!

Melkoista yksinkertaistamista mielestäni. Kyllä ainakin itse käytän viihdemusiikkia soittaessa valssi, tango ja master rekisterien lisäksi bandoneon (16+8), accordion (16+8+4) ja clarinet rekistereitä, silloin kun soitan cassotto soittimella.

[maestro]

En tiedä, onko totta, mutta eräs tuttavani kertoi Armas Piipon soittaneen perusbassoa Pietro Frosinin
oppien mukaan niin, että hän perusbassoa painaessaan otti mukaan myös sointubasson. Tällä tavalla
hän sai basson kuulostamaan vielä mahtavammalta. Luonnollisesti kaikki 5-6 äänikertaa aina käytössä. Jollakin saattaa olla vielä tarkempaa tietoa tästä.
Toivo

Totta on,viime kesänä Runnin harmonikkaleirillä,Tarkkosen Mika havannoillisti asian.Varsinki foksit kuulostaa hyvälle noin soitettuna... Niinku mestari Piippo teki myös.... Muistelen ,että basson käyttö kuuluu noin kajaanin harmonikkakerhon cd-levyllä joissakin kappaleissa..

[kultakala]

Mulla ei ole mitään erityisiä standardeja, käytän semmoisiä valintoja mitkä sopivat mielestäni kappaleen luonteeseen.

Joskus kappaleessa voi olla pitkiä bassonuotteja, matalassa äänikerrassa ovat aika örinää mutta korkeammassa lennokkaampia. Riippuu kappaleesta kummat sopisi paremmin. Toki diskantti valita myös sopivasti ettei se huku basson taa tai toisinpäin

[Johan]

Koplareitahan on nykyhaitareissa "riittävästi" sekä diskantissa että bassossa.  Yleensä viihdemusiikissa käytetään diskantin kolmea koplaria (valssi, tango ja master) sekä basson yhtä ainoaa eli masteria.  Kyselin tätäkin juttua kerran Ylläksen leirillä Tatu Kantomaalta.  Hän totesi tuon yllämainitun jutun.  Taidemusiikki on sitten asia erikseen, sitten voi sovittaa ja käyttää haitarin rekistereitä monipuolisesti!
[/quote]

Melko keveät eväät lähti siis siltä kurssilta!

Itseoppineena pelimanninina mielikuvitukseni on kyllä riittänyt valitsemaan tarvittessa soittimesta huomattavasti laajemmin äänikertavaihtoehtoja.
Valintoihini vaikuttavat pääasiassa: millaista kappaletta soitan, millaisella pelillä soitan, millaiset ovat olosuhteet, millainen tunnelma, säestänkö, soitanko sooloa, soitanko yhtyeessä vai yksin, soitanko akustisesti, (normaali vaihtoehto minulle) , vai vahvistettuna.

Harmonikkalle sovitettessa jotkut myös merkitsevät suosituksensa käytettävistä äänikerroista sovituksiinsa ja se ehkä ohjaa sitten ns. "standardeihin".

Monasti kokeilemalla löytyy eri tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja, tuntuu siis melko kummalliselta, että joka miehellä pitää olla kallein casotto, diakantissa 14-15 koplaria ja basossa vähitään 7, mutta sitten jämähdetään käyttämään vain muutamaa äänikertayhdistelmää vaikka mahdollisuuksia olisi tarjolla huomattavasti runsaammin. 

Johan

[pianohessu]

Olisin samaa mieltä Johanin kanssa ja olenkin. Kun tummana syysiltana raskaiden pisaroiden pudotessa taivaalta soittaa venäläisen romanssin Kohtasin teidät kahdeksanjalkaisella casottoäänikerralla ja hakee bassoon sen kaikkein matalimman perusäänen niin onpahan aika Tsehovilainen tunnelma.

[Giulietti]

Samaa juuri tarkoitan kuin edellä mainitut henkilötkin, mitä virkaa on cassotto-soittimen lukuisilla rekistereillä jos niitä ei käytä koskaan. Kun soitan Traviatalla, käytän sen neljää rekisteriä ja cassottolla soittaessa lähes kaikkia sen suomia äänikertayhdistelmiä.

[olli]

Tämä on lainaus omasta kommentistani:

Koplareitahan on nykyhaitareissa "riittävästi" sekä diskantissa että bassossa.  Yleensä viihdemusiikissa käytetään diskantin kolmea koplaria (valssi, tango ja master) sekä basson yhtä ainoaa eli masteria.  Kyselin tätäkin juttua kerran Ylläksen leirillä Tatu Kantomaalta.  Hän totesi tuon yllämainitun jutun.  Taidemusiikki on sitten asia erikseen, sitten voi sovittaa ja käyttää haitarin rekistereitä monipuolisesti!

Johanilta lainaus:
"Melko keveät eväät lähti siis siltä kurssilta!
Harmonikkalle sovitettessa jotkut myös merkitsevät suosituksensa käytettävistä äänikerroista sovituksiinsa ja se ehkä ohjaa sitten ns. "standardeihin"."
Johan

Kyllä leirillä opittiin muutakin.  Tuo kommenttini liittyi kysymykseen, jonka esitin opettajalleni Tatu Kantomaalle.  Hänellä on Giulietti Traviata, jossa on diskantissa neljä koplaria ja bassossa seitsemän.   Esimerkiksi ryhmäharjoituksessa kaikilla oli "flute".  Harjoittelimme neliäänistä kansanlaulua.  Hienolta kuulosti.

Kerhossamme on työn alla Paul Norrbackan valssi "Metsälinna".  Intro masterilla, A-osa viululla, kertaus oktaavia ylempää masterilla, B-osa masterilla, C-osa viululla, kertaus oktaavia ylempää masterilla, D-osa masterilla, A-osa viululla ja loppukertauksena A-osa oktaavia ylempää masterilla   Tässäkin on tekemistä, että 11 soittajaa vaihtaa koplaria yhtä aikaa - ja vielä oikein   Onneksi tässä kappaleessa nuo koplarin vaihdot ovat neljäsosatauon kohdalla

[Johan]

Ymmärsin kyllä että kysymys oli Kantomaalle tekemäsi koplareihin liittyvän kysymyksesi vastauksesta ja siihenhän kommenttinikin kurssin "keveistä eväistä" liittyi.
Muusta kurssin sisällöstähän en luonollisesti tiedä mitään, joten valmiuksia eikä aihettakaan laajempaan kommenttiin minulla ei edes ollut.

Johan

[Johan]

Samaa juuri tarkoitan kuin edellä mainitut henkilötkin, mitä virkaa on cassotto-soittimen lukuisilla rekistereillä jos niitä ei käytä koskaan. Kun soitan Traviatalla, käytän sen neljää rekisteriä ja cassottolla soittaessa lähes kaikkia sen suomia äänikertayhdistelmiä.

Kovasti tuntuu olevan samantyyliset soittimet käytössä, Traviata on minulla usein säestystehtävissä näpeissä, ja rinnalla kulkee sitten pari eritavalla viritettyä casottoa ja vielä musettekin silloin kun muissa eivät reksiterivaihtoehdot riitä kaikkiin tunnelmiin. Viisiäänikertainen olisi kiva kokemus niin kauan kuin olkapäät veilä sallivat;-)

Johan

Johan

[Giulietti]

Samaa juuri tarkoitan kuin edellä mainitut henkilötkin, mitä virkaa on cassotto-soittimen lukuisilla rekistereillä jos niitä ei käytä koskaan. Kun soitan Traviatalla, käytän sen neljää rekisteriä ja cassottolla soittaessa lähes kaikkia sen suomia äänikertayhdistelmiä.

Kovasti tuntuu olevan samantyyliset soittimet käytössä, Traviata on minulla usein säestystehtävissä näpeissä, ja rinnalla kulkee sitten pari eritavalla viritettyä casottoa ja vielä musettekin silloin kun muissa eivät reksiterivaihtoehdot riitä kaikkiin tunnelmiin. Viisiäänikertainen olisi kiva kokemus niin kauan kuin olkapäät veilä sallivat;-)

Johan

Johan

Nähtävästi sama soitinmaku Itse vaihdoin tässä muutama viikko sitten Bugarin cassotton pois kun en koskaan oppinut oikein pitämään sen äänestä ja ostin tilalle Giulietin super cassoton joka on toki aika painava mutta sitäkin komeampi ääninen soitin. Traviata on minulla soitin jolla soitan pääasiassa kaiken perinteisen harmonikkamusiikin ja cassotolla sitten vaikkapa transkiptioita kansanlauluista ja muuta sellaista. Tunnustan siis nykyisin vain yhtä merkkiä

[kultakala]

Pelkällä bassopuolellakin voi taiteilla ihmeitä!

http://www.henrydoktorski.com/works/romance.html

http://henrydoktorski.com/soundfiles/romance.mp3