Suomen Harmonikkaliitto

Erilaisia sointujen merkitsemistapoja

Aloittaja olli, 19-08-2015, 12:56:24

« edellinen - seuraava »

olli

Meillehän ovat tuttuja nämä Suomessa yleisesti käytetyt merkinnät; esim. duurisointu isolla kirjaimella (C), molli - lisäämällä pieni m (Cm), seiska (C7).  Kansainvälisissä nuoteissa onkin sitten erilaisia tapoja.  Muistaakseni iso "M" tarkoittaa duuria ja pieni "m" mollia.
Nyt olen saanut parikin nuottia (olisivatko ranskalaiselta kielialueelta), joissa on merkinnät do, re, mi, fa, sol, la, si ;).

Olen päätellyt, että doM on C-duuri ja dom on c-molli; jne. ;)

Onko teille muille tullut vastaavaa eteen?
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

Giulietti

Lainaus käyttäjältä: olli - 19-08-2015, 12:56:24
Meillehän ovat tuttuja nämä Suomessa yleisesti käytetyt merkinnät; esim. duurisointu isolla kirjaimella (C), molli - lisäämällä pieni m (Cm), seiska (C7).  Kansainvälisissä nuoteissa onkin sitten erilaisia tapoja.  Muistaakseni iso "M" tarkoittaa duuria ja pieni "m" mollia.
Nyt olen saanut parikin nuottia (olisivatko ranskalaiselta kielialueelta), joissa on merkinnät do, re, mi, fa, sol, la, si ;).

Olen päätellyt, että doM on C-duuri ja dom on c-molli; jne. ;)

Onko teille muille tullut vastaavaa eteen?

PS. "peukalo"-keskusteluun viitaten ulkomailta saamassani Radetzky-marssin nuotissa oli jopa sormituksiakin mukana - peukaloa ja pikkusormea oli merkitty nuottiin :P

Kerroppa Olli, miksi ei olisi merkitty? Oletatko että siellä joku soittaa vain käyttäen kolmea sormea?

Giulietti

Näitä "peukaloheittoja" viljelet aika usein....

accordionist

Itelläni on muutamia venäläisiä nuotteja niin niissä ainakin on isolla kirjaimella olevat duureja ja pienellä kirjaimella molleja.

olli

Kun sointumerkintä on kauttamerkillä (/) niin kumpi on perusbasso ja kumpi sointubasso?  Esimerkiksi merkintä: F#7/A#? :-\
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

htoyryla

Lainaus käyttäjältä: olli - 19-08-2015, 17:22:04
Kun sointumerkintä on kauttamerkillä (/) niin kumpi on perusbasso ja kumpi sointubasso?  Esimerkiksi merkintä: F#7/A#? :-\

Tuo merkintä ainakin yleensä musiikissa kuvaa sointukäännöstä, jossa alimpana soi muu kuin soinnun perussävel. Eli siis sointu on F#7 ja bassosävel A#.

olli

Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 19-08-2015, 17:31:59
Tuo merkintä ainakin yleensä musiikissa kuvaa sointukäännöstä, jossa alimpana soi muu kuin soinnun perussävel. Eli siis sointu on F#7 ja bassosävel A#.
Kiitän!
Laitan liitteeksi osan tuosta saamastani "Radetzky"-marssin nuotista - siinä on noita "do, re, mi jne. merkintöjä.  Tästä kyllä saa selvän kun on bassotkin merkitty nuottiin.  Aamulla saamassani nuotissa oli vain melodia ja nuo sointumerkinnät "do, re, mi jne".  Siinä oli meikäläiselle pähkäilemistä.  Duurit ja mollit vaihtelivat, joten ei ollut aivan "suomalainen" sovitus ;)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

Johan

Kyllä ne duurit ja mollit vaihtelevat yleisesti myös suomalaisissa sovitukksissa, ei se ole mintenkään uusia asia. Aina ei siis suomessakaan soviteta pelkästään kolmella soinulla.

Johan

pianohessu

Vähän lisää vettä myllyyn:

Duurisoinnussa käytän isoa kirjainta.
Mollisoinnussa vanhan tavan vastaisesti isoa kirjainta ja pientä m -kirjainta.
Septimisoinnussa isoa kirjainta ja numeroa 7 yläviitteenä.
Molliseptimisoinnussa edellä mainittujen yhdistelmää.
Vähennetyssä septimisoinnussa isoa kirjainta ja nollaa yläviitteenä
Suuressa septimisoinnussa isoa kirjainta ja kannallaan seisovaa kolmiota yläviitteenä.
7sus4 -soinnussa isoa kirjainta ja s -kirjainta yläviitteenä.

Merkitsen sointumerkinnät joko kahden viivaston väliin tai yhden viivaston tapauksessa alapuolelle.

Jaa ettei sussia tarvita. No ei kai, mutta Rantakoivussakin viidennessätoista tahdissa (mikäli nyt sormilla laskien oikein meni?) sussa tekee niinsanotusti ryynileipää!

Älkää kokeilko!

mlut

Kun sointumerkintä on kauttamerkillä (/) niin kumpi on perusbasso ja kumpi sointubasso?  Esimerkiksi merkintä: F#7/A#?

Vähäisen musiikinteorian tietämykseni perusteella noin voidaan merkitä myös kahden viivaston (G- ja F-)
alueelle hajautettua sointua, jolloin /-viivan oikealla puolella oleva sävel on soinnun alin sävel. Mikään harmonikan bassopuolen soitto-ohje tuo merkintä ei ole.

Törmäsin äskettäin merkintään G7/C laulun 'Lapsuuden toverille' (Suuri toivelaulukirja kokoelma 1-3 sivu 49) kolmannessa täydessä tahdissa. Mikään G7-soinnun käännös se ei siis ole. Ko. merkitä voi tietty tarkoittaa jotain sointua (mikä lie), mutta sisältäisi riitaisat yhdistemät c ja h sekä c ja d. F-asteikolla soi koko tahdin ajan kaksi säveltä g ja c, joista c on alin. ???

htoyryla

#10
Lainaus käyttäjältä: mlut - 21-08-2015, 14:46:14
Kun sointumerkintä on kauttamerkillä (/) niin kumpi on perusbasso ja kumpi sointubasso?  Esimerkiksi merkintä: F#7/A#?

Vähäisen musiikinteorian tietämykseni perusteella noin voidaan merkitä myös kahden viivaston (G- ja F-)
alueelle hajautettua sointua, jolloin /-viivan oikealla puolella oleva sävel on soinnun alin sävel. Mikään harmonikan bassopuolen soitto-ohje tuo merkintä ei ole.

Törmäsin äskettäin merkintään G7/C laulun 'Lapsuuden toverille' (Suuri toivelaulukirja kokoelma 1-3 sivu 49) kolmannessa täydessä tahdissa. Mikään G7-soinnun käännös se ei siis ole. Ko. merkitä voi tietty tarkoittaa jotain sointua (mikä lie), mutta sisältäisi riitaisat yhdistemät c ja h sekä c ja d. F-asteikolla soi koko tahdin ajan kaksi säveltä g ja c, joista c on alin. ???


Joo, olet oikeassa. Kirjoitin vain käännöksistä vaikka itsekin mielessäni ajattelin laajemmin. Välillä näkee myös sitä että sointu pysyy samana mutta basso kulkee sävelestä toiseen. Ei tosiaan ole kysymys vain käännöksistä vaan yleensäkin siitä mikä sävel siellä alimpana soi. Ja sähköbassolla perustaisin soittoni juuri tuohon kauttaviivalla merkittyyn säveleen.

Sinänsä kovin riitasointuistahan tuo ei ole, että basso soittaa sointuun kuulumattoman sävelen, jos ajatellaan varsinaisia bassosoittimia niin että bassoääni ja soinnun sävelet ovat tarpeksi kaukana toisistaan. Haitarin bassossa taitaa soida mukana ylempiä äänikertoja, jotka sitten voivatkin vähän riipiä korvaa jos eivät sovi sointusävelien kanssa yhteen.

mlut

Tuo mainitsemani Lapsuuden toverille laulun tahti on kyllä aika metka. Diskantissa ensin on 1/4 kestävä sointu a,d,f alhaalta lukien (Dm !!)  ja sitten 1/8 kestävä sointu g,c,e (C) vastaavasti. Sointu merkintä siis G7/C. Sävellaji on C ja tahtilaji 3/8. F-viivastolla on vielä c ja g päälle merkitty 3/8 tauko.

htoyryla

Lainaus käyttäjältä: mlut - 21-08-2015, 16:00:35
Tuo mainitsemani Lapsuuden toverille laulun tahti on kyllä aika metka. Diskantissa ensin on 1/4 kestävä sointu a,d,f alhaalta lukien (Dm !!)  ja sitten 1/8 kestävä sointu g,c,e (C) vastaavasti. Sointu merkintä siis G7/C. Sävellaji on C ja tahtilaji 3/8. F-viivastolla on vielä c ja g päälle merkitty 3/8 tauko.

Erikoiseltahan se näyttää, mutta luulen että siinä on kysymys äänenkuljetuksesta. Siis kuoroille ja muille vastaaville sovitettaessa stemmat kirjoitetaan niin että kukin ääni kulkee mielekkäästi. Tuossa tahdissahan diskantin puolella kaikki kolmea ääntä liikkuvat alaspäin yhden askeleen ja sama liike jatkuu seuraavassa tahdissa. En nyt kerkiä kokeilemaan miltä se kuulostaa, mutta hyvin toimii... harmoniassahan myös pyritään liikkeeseen, jännitteisiin ja niiden purkamiseen, ei vain puhtauteen.

mlut

Lienet oikeilla jäljillä. Sovitus toiminee myös jonkun instrumentin ja sekakuoron yhdistelmänä. Minulla on näiden ymmärtämisessä haastetta, mutta kiinnostavaa.

htoyryla

Itse tutustuin käytännössä äänenkuljetukseen kun joskus 15 vuotta sitten yritin tehdä midillä jousiorkesteritaustaa. Jos siinä soittaa kokonaan erillisiä sointuja peräjälkeen niin eipä kuulosta kovin aidon tuntuiselta. Parempi soittaa kukin stemma erikseen, niin että se kulkee sointusävelestä toiseen tarvittaessa muiden sävelien kautta, ja että kullakin hetkellä syntyy sopiva sointu.

En minäkään syvällisemmin tuota homma tunne... kirjallisuuden perusteella jo tuonkin opiskeluun menisi koko ihmisikä :)

pianohessu

Lainaus käyttäjältä: accordionist - 19-08-2015, 15:01:18
Itelläni on muutamia venäläisiä nuotteja niin niissä ainakin on isolla kirjaimella olevat duureja ja pienellä kirjaimella molleja.

Miten minulla on sellainen muistikuva että M olisi major ja kyrillinen B olisi bemol? Seiskahan kai on 7?

pianohessu

Lainaus käyttäjältä: olli - 19-08-2015, 17:22:04
Kun sointumerkintä on kauttamerkillä (/) niin kumpi on perusbasso ja kumpi sointubasso?  Esimerkiksi merkintä: F#7/A#? :-\

En oikein löytänyt tähän vastausta. Soittaisin tämän soinnun F#7 siten että diskantissa soi F#, A#, C#, E, F# (riippuen melodiaäänestä) ja bassossa A#.

pianohessu

Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 19-08-2015, 17:31:59
Lainaus käyttäjältä: olli - 19-08-2015, 17:22:04
Kun sointumerkintä on kauttamerkillä (/) niin kumpi on perusbasso ja kumpi sointubasso?  Esimerkiksi merkintä: F#7/A#? :-\

Tuo merkintä ainakin yleensä musiikissa kuvaa sointukäännöstä, jossa alimpana soi muu kuin soinnun perussävel. Eli siis sointu on F#7 ja bassosävel A#.

Kyllä, kyllä. Olihan tähän vastattu.

Minde

Ja taas olen pihalla, kun lumiukko  ??? Eli minä olisin kuvitellut, että voi soittaa soinnun joko tai  ::)
Minde

Johan

#19
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 21-08-2015, 09:21:28
Vähän lisää vettä myllyyn:

Duurisoinnussa käytän isoa kirjainta.
Mollisoinnussa vanhan tavan vastaisesti isoa kirjainta ja pientä m -kirjainta.
Septimisoinnussa isoa kirjainta ja numeroa 7 yläviitteenä.
Molliseptimisoinnussa edellä mainittujen yhdistelmää.
Vähennetyssä septimisoinnussa isoa kirjainta ja nollaa yläviitteenä
Suuressa septimisoinnussa isoa kirjainta ja kannallaan seisovaa kolmiota yläviitteenä.
7sus4 -soinnussa isoa kirjainta ja s -kirjainta yläviitteenä.

Merkitsen sointumerkinnät joko kahden viivaston väliin tai yhden viivaston tapauksessa alapuolelle.

Jaa ettei sussia tarvita. No ei kai, mutta Rantakoivussakin viidennessätoista tahdissa (mikäli nyt sormilla laskien oikein meni?) sussa tekee niinsanotusti ryynileipää!

Älkää kokeilko!

Minulle on muodostunut tavaksi kirjoittaa sointumerkinnät viivaston yläpuolelle yhtä viivastoa käytettäessä, minulla yleisin kirjoistustyyli, koska silloin yleensä kaikki mahtuu samalle A4 arkille.
Olen työskenellyt parikymmentä vuotta Encore ohjelmaa käytten ja siinä on käytössä järejstelmä, jolla sointumerkinnät yhdelle riville tulevat viivaston yläpuolelle ja sanoitus  alapuolelle.

Käytänössä kyllä joutuu tietysti lukemaan monenlasia merkitsemistapoja ja niistä on joutunut ottamaan selvää merkitsemistyylien vaihtuessa eri kulttuurien ja ajankohdankin mukaan ja kaikkihan eivät välttämättä edes ole merkinneet säestyssointuja yksisriviselle viivastolle tai sitten ne on haettava painosovituksen f-klaavilta.

Johan