26-10-2021, 21:15:31

Uutiset:

31.7.2021 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Kirjautumisessa on ilmennyt ongelmia. Pääset kirjautumaan sivustolle vapaalehdykka.net/forum/index.php?action=login


Suomen Harmonikkaliitto

VELI LEHTO CD-kokoelma ilmestynyt

Aloittaja ftamt, 02-01-2015, 11:32:31

« edellinen - seuraava »

ftamt

Kauan odotettu 127 levytyksen boxi on valmistunut. Siinä on todellista harmonikan juhlaa, sillä Dallapé soittaa yli sadalla raidalla ja siinä on myös kaikki Seminola-orkesterin levytykset upeasti restauroituna. Etenkin laulaja ja Dallapé-harmonikkaorkesteri ovat valovuosia edellä nykyisistä tanssiorkestereista niin soittotyylinsä kuin ammattitaitonsa puolesta. Levytysten joukossa on klassikkoja ja tuntemattomiakin kappaleita, jotka nekin ovat hyviä.
Levytykset tehtiin aikansa parhaille saksalaisille  laatulevymerkeille ja nyt puhdistettuna äänitykset ovat yllättävän selviä ja raikkaita. Se on tyhmä, pöllö ja idiootti, joka ei hanki tällaista kokoelmaa itsensä sivistämiseksi levyhyllyynsä. Kaikki levytykset on tällä kokoelmalla soitettu ensimmäisellä kertaotolla purkkiin ja vuosina 1930-1932 tasakahvaharmonikoilla vielä, joten voitte vain kuvitella minkälaisista muusikoista on kysymys. Levyjä myy  turkulainen historiallisiin levyihin erikoistunut kustantaja, mutta tällä kertaa levymerkillä Fifty fifty Records. Kokoelman pitäisi ilmestyä lähipäivinä  kaupan myyntisivuille.
Toivo

maestro

Mahtava cd-boxi tiedossa siis... Olen kuunnelut sen ajan äänityksiä,dallapen eniten.Minusta ääni ei luonteva,keski-alue voittoinen ja ainakin harmonikka ei luonteva.... Ymmärrän sen johtuvan sen ajan mikeistä... mutta miltä ne kuulostaisikaan nyky mikkien kautta äänitettynä.......!!??
"kouvolanpeli" Cassotto 50,"kultahäkki"maestro-58,roland fr-3sw

ftamt

03-01-2015, 20:59:00 #2 Viimeisin muokkaus: 03-01-2015, 21:14:41 käyttäjältä ftamt
Lainaus käyttäjältä: maestro - 03-01-2015, 00:30:36
Mahtava cd-boxi tiedossa siis... Olen kuunnelut sen ajan äänityksiä,dallapen eniten.Minusta ääni ei luonteva,keski-alue voittoinen ja ainakin harmonikka ei luonteva.... Ymmärrän sen johtuvan sen ajan mikeistä... mutta miltä ne kuulostaisikaan nyky mikkien kautta äänitettynä.......!!??

Kyllä sen ajan äänitykset ovat yllättävän luontevia. Ei niissä levytyksissä ole juurikaan
äänen vääristymää. Entisajan soittimet, soittotyyli ja sovitukset olivat erilaisia. Tam-
perelainen 16-miehinen Seminola-orkesteri on perehtynyt juuri tähän musiikkiin soittaen mahdollisimman alkuperäisillä soittimilla ja alkuperäisillä sovituksilla. Heiltä
meni monta vuotta opetellessa vanhanajan soittotapaa, joka on se ratkaisevin tekijä.
Heidän konserteissaan musiikki kuulostaa täsmälleen samalta, kuin alkuperäisillä levyillä, mutta ilman rahinaa ja on stereona . Monet muut orkesterit ovat turhaan yrittäneet samaa,mutta epäonnistuneet, koska ovat tinkineet jossakin näistä kolmesta asiasta ja etenkin soittotavan harjoittelussa ja soittajien määrässä, jolloin soitinryhmiin ei ole saatu riittävästi miehiä. Näin vasta saadaan aikaan riittävän vahva, rikas ja monikerroksinen sointiväri orkesteriin. Sellaiseen soittotarkkuuteen ja nyansseihin, kuin Dallapé aikoinaan pääsi, ei Seminolakaan yllä, vaikka orkesterin riveissä on pitkän linjan ammattilaisia kevyen ja klassisen musiikin puolelta. Tämä johtunee harjoittelun vähyydestä,koska tällä soitolla ei nykyään elä. Ei nykyisilläkään äänitysmenetelmillä saada esimerkiksi vanhan harmonikan ääntä luonnollisesti vangittua. Se ei kuulosta samalta kuin elävää soittoa kuunnellessa. Ääni on kireä ja säröinen verrattuna Vesterisen ja Laihasen upeisiin levytyksiin, joissa harmonikka todella laulaa. Ei myöskään vastaavan ajan ulkomaisissa levytyksissä, kuten ruotsalaisissa tai amerikkalaisissa levytyksissä ei ole näin laulavaa harmonikan ääntä, vaikka soittajien harmonikat ovat aivan yhtä hyviä ja samalla tavalla viritettyjä. Johtuuko tämä sitten suomalaisten mestareiden erilaisesta soittotavasta, saksalaisten ylivertaisesta äänitystekniikasta 1930-40 luvuilla, jolloin oli käytössä erilaiset mikrofonit ja putkivahvistimet? Tärkein meinasi unohtua. Se on tuolla CD-kokoelmalla soitettu musiikki, jota kyllä kannattaa opiskelumielessä kuunnella.
Toivo

ftamt

09-01-2015, 16:56:19 #3 Viimeisin muokkaus: 09-01-2015, 17:02:29 käyttäjältä ftamt
Käydessäni Valto Tynnilän pojan Ola Tynnilän luona, oli hänellä vielä joitakin isänsä alkuperäisiä käsinkirjoitettuja nuotteja jäljellä mm. tämä Yö Altailla, jonka sanoittaja onkin Toivo Elomaa eikä Martti Jäppilä. Mitä enemmän näitä alkuperäisiä nuotteja löytyy, niin sitä vähemmäksi käy Martti Jäppilän tuotanto. Näyttää siltä, että Jäppilä on ollut melkoinen bisnesmies ja laittanut nimensä sellaisiinkin kappaleisiin, missä hänellä ei ole osuutta eikä arpaa. Suuri osa M.Majankin nimellä tehdyistä kappaleista taitaa olla muiden tekemiä, etenkin sävellysten osalta. Valto Tynnilä ei pitkään viihtynyt Helsingissä Dallapén toimistossa, sillä tämäkin nuotti on kirjoitettu vuonna 1930 Myllykoskella.
Toivo

ftamt

09-01-2015, 17:18:04 #4 Viimeisin muokkaus: 09-01-2015, 17:31:48 käyttäjältä ftamt
Kuuntelin alustavasti Veli Lehdon CD:t läpi. Äänitykset tehtiin aikoinaan melko onnistuneesti. Vuonna 1931 saksalaiselle äänitysteknikolle on tullut virhe, sillä yli 15 peräkkäisessä kappaleessa on jäänyt bassot lähes kokonaan pois. Ennen tätä sessiota ja myös sen jälkeen sousafoni ja nahkakalvoinen isorumpu jyrähtävät mahtavasti. Restauroija on nostanut näitä ääniä entisestään, joten kappaleet soivat vielä paremmin, kuin ihmiset saivat niitä aikoinaan kuunnella uusilta levyiltä.
Toivo

olli

Hieno arkistolöytö - tulostin talteen ;)  Kerhollamme on sovitus, samassa sävellajissa :D
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

Johan

Lainaus käyttäjältä: ftamt - 09-01-2015, 16:56:19
Käydessäni Valto Tynnilän pojan Ola Tynnilän luona, oli hänellä vielä joitakin isänsä alkuperäisiä käsinkirjoitettuja nuotteja jäljellä mm. tämä Yö Altailla, jonka sanoittaja onkin Toivo Elomaa eikä Martti Jäppilä. Mitä enemmän näitä alkuperäisiä nuotteja löytyy, niin sitä vähemmäksi käy Martti Jäppilän tuotanto. Näyttää siltä, että Jäppilä on ollut melkoinen bisnesmies ja laittanut nimensä sellaisiinkin kappaleisiin, missä hänellä ei ole osuutta eikä arpaa. Suuri osa M.Majankin nimellä tehdyistä kappaleista taitaa olla muiden tekemiä, etenkin sävellysten osalta. Valto Tynnilä ei pitkään viihtynyt Helsingissä Dallapén toimistossa, sillä tämäkin nuotti on kirjoitettu vuonna 1930 Myllykoskella.
Toivo

Tyylikäs käsiala nuotinoksessa!

Johan

pietrodeiro

Joo tämä M. Maja nimimerkin käyttö on varmaan teostonkin näkökulmasta yksi epäselvimmistä tapauksista noissa 30-40 luvun sävellys/sanoitusjutuissa. Alkujaan tuo työnjako sävel=Tynnilä ja sanat=Jäpplä kait jotenkuten toimi mutta sitten jossain vaiheessa varmaan siirryttiin samaan käytäntöön kuin jo 1800 luvulla oli tehty mm klassisella puolella, elikkä tarvittaessa "ostetaan" jotenkin oikea tekijä hiljaiseksi tai sitten kirjataan muuten vain sopivassa tilanteessa asiat "vahingossa" omaksi eduksi. Näistä muunnosjutuista löytyy paljon esimerkkejä kun lueskelee  säveltäjämestarien elämänkertoja ja jälkeenpäin tehtyjä selvityksiä.

pietrodeiro

Tuosta alkuperäisestä Yö Altailla nuotinnoksesta vielä niin muutenhan tuo on samanlainen kuin myöhemminkin esiintyvissä Dallape nuoteissa, paitsi että tuossa keskikohdassa oleva 8 tahdin osio soitetaan ja lauletaan kait yleensä oktaavia alempaa. Varmaan siksi että toisille saattaa olla hankala laulaa noin korkealta.
Soinnutushan näihin tällaisiin perusjuttuihin on aika helposti kuultavissa/miellettävissä, elikkä peruskuviohan tuossa on Gm, D7 ja Cm ja sitten noissa parissa duurikohdassa otetaan muutamissa tahdeissa Es, F7 ja B duuri. Tosin kyllä tästäkin saa sovitettua vaikkapa sellaisen jazz version jossa voi käyttää monipuolisempaa soinnutusta mutta silloin saattaa tuo kappaleen alkuperäinen (hyvä) tyyli ja muoto hiukan muuttua.
Innostuin aiheesta (pitkästä aikaa) sen verran että kokeilin asiaa pianolla (ei millään sähköroippeella vaan ihan kunnolla soivalla 1800 luvun isolla akustisella vehkeellä) ja kun vielä bassot ja soinnut ottaa sopivasti oktaavia normaalia alempaa (siten kuin Argentiinalaisilla on tapana soittaa tangoissaan) niin kuulostaa aika hyvälle. Bassosoinnutus jyskää ja täydentää melodiaa kyllä siihen malliin että jalka alkaa väkisinkin vipattaa.

ftamt

Nyt on vihdoinkin Veli Lehto saapunut levykauppaan.
Toivo