Harmonikkamestari Onni Laihasen syntymästä tulee 16. kesäkuuta kuluneeksi tasan 100-vuotta. Sen kunniaksi jokainen foorumilainen voisi ottaa tavoitteeksi soittaa tuona päivänä ainakin yhden Onni Laihasen sävellyksen. Varmaan jokainen on ainakin joskus soitellut esim. Rantakoivun alla valssia, joten nyt Laihasen juhlavuoden kunniaksi voisimme soittaa kyseisenä päivänä hänen tuotantoansa (tietenkin muulloinkin näitä hienoja sävellyksiä kannattaa soittaa). Haastampa siis muut mukaan.
Juu, ja Muuttolintujen lähtö on komea tango. Tamperelaiset sanat: "Jo lentää muuttolinnut Epilään päin..."
Rantakoivu on niin sielun syövereissä, että sen voin soittaa vaikka keskellä yötä herätettäisiin kesken
makeimpien unien. Tähän liittyen Onni Laihasen musiikin ystävien kannattaa mennä 9.7 Ikaalisiin Onni Laihasen 100-vuotiskonserttiin. Siellä soittaa lähes 20-miehinen Seminola-orkesteri alkuperäisistä Dallapén sovituksista oikealla tyylillä ja aidoilla soittimilla. Siellä on esimerkiksi Onnin kaksi alkuperäistä Kouvolan Kravattimallia käytössä, joista toisella Rantakoivukin levytettiin.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 26-05-2016, 23:00:47
Harmonikkamestari Onni Laihasen syntymästä tulee 16. kesäkuuta kuluneeksi tasan 100-vuotta. Sen kunniaksi jokainen foorumilainen voisi ottaa tavoitteeksi soittaa tuona päivänä ainakin yhden Onni Laihasen sävellyksen. Varmaan jokainen on ainakin joskus soitellut esim. Rantakoivun alla valssia, joten nyt Laihasen juhlavuoden kunniaksi voisimme soittaa kyseisenä päivänä hänen tuotantoansa (tietenkin muulloinkin näitä hienoja sävellyksiä kannattaa soittaa). Haastampa siis muut mukaan.
Tehdäänpä näin: Jokainen foorumilainen soittaa 16.6 klo 13.00 kappaleen "Rantakoivun alla" ulkosalla esim. omalla terassilla tai sitten julkisesti. Soiton jälkeen ilmoitus tänne. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten laajalla alueella ja monenko soittajan toimesta olemme kunnioittaneet Onnia!
Lainaus käyttäjältä: olli - 27-05-2016, 13:21:22
Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 26-05-2016, 23:00:47
Harmonikkamestari Onni Laihasen syntymästä tulee 16. kesäkuuta kuluneeksi tasan 100-vuotta. Sen kunniaksi jokainen foorumilainen voisi ottaa tavoitteeksi soittaa tuona päivänä ainakin yhden Onni Laihasen sävellyksen. Varmaan jokainen on ainakin joskus soitellut esim. Rantakoivun alla valssia, joten nyt Laihasen juhlavuoden kunniaksi voisimme soittaa kyseisenä päivänä hänen tuotantoansa (tietenkin muulloinkin näitä hienoja sävellyksiä kannattaa soittaa). Haastampa siis muut mukaan.
Tehdäänpä näin: Jokainen foorumilainen soittaa 16.6 klo 13.00 kappaleen "Rantakoivun alla" ulkosalla esim. omalla terassilla tai sitten julkisesti. Soiton jälkeen ilmoitus tänne. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten laajalla alueella ja monenko soittajan toimesta olemme kunnioittaneet Onnia!
Juuri näin voisimme tehdä tuona päivänä, soitetaan Rantakoivun alla, yhtä aikaa. Niin ja saa tuon komean tangon Muuttolintujen lähdönkin soittaa, vaikka tuolloin vielä keskikesää eletäänkin.
Otan ilolla vastaan "foorumin" haasteen ja teen sen vieläpä niin, että soitan "Rantakoivun alla" Onnin syntymäkodin kotipihamaalla, Karjalan Perkjärven Laihasmäellä, sovittuna ajankohtana.
Sattuneesta syystä Onnin vanhemmat joutuivat jättämään kotipaikkansa ja heille uusi asuinpaikka löytyi Pirkanmaan eteläpuolella, Toijala Akaan Kurjenkalliossa. Onni itse oli jo ennen sotia lähtenyt soittohommiin "mualimalle" ja palasi sitten 30-luvun loppupuolella takaisin Suomeen.
Pirkanmaan tienoilla asuu edelleen Laihasia ja niinpä Onnin muistopäivän kunniaksi tehdään uusi bussiretki Karjalaan. Mennään katsomaan Onni Laihasen kotipaikka. Haitari "Onni-100v" on ehostettuna mukana ja se on tietty Laihasmallia.
Valitettavasti en ole Onnin musiikkisukua, eikä toivottua geeniperintöä ole, mutta soittotyylinsä on koukuttava ja mukana ollaan. Hermanni
Lainaus käyttäjältä: olli - 27-05-2016, 13:21:22
Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 26-05-2016, 23:00:47
Harmonikkamestari Onni Laihasen syntymästä tulee 16. kesäkuuta kuluneeksi tasan 100-vuotta. Sen kunniaksi jokainen foorumilainen voisi ottaa tavoitteeksi soittaa tuona päivänä ainakin yhden Onni Laihasen sävellyksen. Varmaan jokainen on ainakin joskus soitellut esim. Rantakoivun alla valssia, joten nyt Laihasen juhlavuoden kunniaksi voisimme soittaa kyseisenä päivänä hänen tuotantoansa (tietenkin muulloinkin näitä hienoja sävellyksiä kannattaa soittaa). Haastampa siis muut mukaan.
Tehdäänpä näin: Jokainen foorumilainen soittaa 16.6 klo 13.00 kappaleen "Rantakoivun alla" ulkosalla esim. omalla terassilla tai sitten julkisesti. Soiton jälkeen ilmoitus tänne. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten laajalla alueella ja monenko soittajan toimesta olemme kunnioittaneet Onnia!
Omalla terassilla se ei käy tuona päivänä koska olen linja-autokeikalla viihdyttämässä ja laulattamassa, mutta koitan toteuttaa idean soittamalla "Rantakoivun alla" ko. ajankohtana, mikäli se matkaohjelmaan vain suinkin sopii. Yhteislauluvihossani on 100 laulua, mutta tätä sieltä ei löydy, siksi otan tekstin mukaan reisuun niin joku saa laulaa sen soolona ja toiset voivat sitten tulla mukaan sillä useimmille laulu on kyllä tuttu.
Johan
Ihan mukavia kappaleitahan ne Onnin sävelmät ovat joten kyllähän niitä kannattaa muistella ja soitella. Ja mikäli haluaa lisäharjoitusta sormiin niin Tukholman polkka ja Iltatähti ovat sopivia klaveeriharjoituksia, kuten myös Onnin aikoinaan soittama versio Oskar Merikannon Ukko Nooa muunnelmista.
Arkistosta löytyy 39 Onnin sävellystä
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/saveltaja.php?Id=Laihanen+Onni
On siis valinnan varaa!
PS. Listan kappale "Madolita" ei ole Onnin sävellys, vaikka luettelossa on mainittu. Klikkaamalla kappaletta löytyy oikea säveltäjä. Tämä kappalehan on monesti mielletty Onnin sävellykseksi, kun hän soittaa sen niin mestarillisesti!
Joo. Madolitan säveltäjä on ranskalainen Emile Vacher, joka itsekin soitti levyille 1920-30 luvuilla. Olen osteskellut tämän musette mestarin savikiekkoja, mutta vielä ei ole tullut Madolitaa hänen itsensä soittamana vastaan.
Toivo
Tuosta äänitearkiston luettelosta puuttuu vielä foxtrot Hämyhetki ja valssi Kadotettu rakkauteni.
Viimeksi mainittu löytyy myös YuoTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=GIvkaeXLaUQ
Jos Madolita otetaan pois ,samoin Ota myös syömmeni, joka on kahteen kertaan ja lisätään nuo kaksi yllämainittua puuttuvaa, niin ollaan taas 39 sävellyksessä.
Pikaisella katselmuksella ainakin L.Inno ja Grana salanimillä tehdyt eivät ole kaikki, ja joitain muitakin taitaa puuttua. Ohessa muuten kuvaa setieni aikoinaan mm Könöseltä, Pihlajamaalta ja Lajusilta saaduista käsin tehdyistä haitarisovituksista joissa on heidän käyttämiään sormituksia myös noista Onnin tunnetuiksi tekemistä kappaleista.
Onni Laihasen sävellysten määrä on varmasti suurempi. Martti Jäppilän Dallapé jäämistössä oli ainakin
muutamia julkaisemattomia ja vielä nimettömiä nuotteja. Joitakin sävellyksiä levytettiin Odeonille, mutta osa matriiseista ja koelevyistä tuhoutui sota-aikana. Kalle Palonen sai aikanaan Amerikasta
ainakin osan siellä tehdyistä sävellyksistä. Joitakin hän sovitti myytäviksi nuoteiksi. Pahat kielet ovat sanoneet, että Kalle olisi laittanut Onnin kappaleita omiin nimiinsä. Totta vai tarua, mutta Kallenkin
jäämistöstä voisi löytyä muutama alkuperäinen käsinkirjoitettu sävellys lisää.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 06-06-2016, 11:18:46
Pikaisella katselmuksella ainakin L.Inno ja Grana salanimillä tehdyt eivät ole kaikki, ja joitain muitakin taitaa puuttua. Ohessa muuten kuvaa setieni aikoinaan mm Könöseltä, Pihlajamaalta ja Lajusilta saaduista käsin tehdyistä haitarisovituksista joissa on heidän käyttämiään sormituksia myös noista Onnin tunnetuiksi tekemistä kappaleista.
Onko tuo "mustalaisvalssi" -nuotti mahdollista saada ?
Minuakin kiinnostaisi valssi Ota myös syömmein jos joltakulta siihen nuotti löytyisi .
Kyllä Onni Laihasen sävellykset ovat minun mielestäni niitä oikeita Harmonikan soittajien "kulta aarteita" joita soitetaan todella paljon varmasti ,niin minäkin ihan nuoresta saakka ihan tuo Rantakoivukin on niitä ensimmäisiä kauniita valsseja mitä opettelin ,nyt sitä on vasta vanhana todella tajunnut mikä merkitys Onni Laihasella on Harmonikansoiton historiassa suomalaisille Harmonikan soittajille samoin kuin Vesteriselläkin . Vesterinenhän sytytti tai suorastaan "räjäytti" taidolla sävellyksillään ja mestaruuksillaan Suomessa Harmonikan soiton innon ja harrastuksen Onni Laihanen Toivo Manninen ja lukuisat muut mestarit sitten ovat jatkaneet sitä samaa paloa ihan näihin päiviin saakka :D
Mauno :D
Niin, Toivo tarkoittanee varmaan esimerkiksi seuraavia Palosen juttuja:
Menneitä muistellessa, Rakkauden kyyneleitä, Ilta Syvärillä, Sinua ikävöidessä, Kohti etelää, Ilta Kannaksella, Mestarin jenkka, Sotilaan viimeinen viesti, Yksi ilta vain kanssasi riittää, Hanuri Kallen jenkka, Solja valssi, Palkeet auki, Marseillen satamassa jne.
Näistähän osa on suoraan Onni Laihasen (tai jonkun muun aikalaisen) sävellyksiä kun taas mm Palosen kustantamassa Hanurisarjan nuoteissa (ja taitaapa olla levyissäkin) melkein kaikki ovat merkitty "Music by Kalle Palonen" termillä.
Viitaten noihin nuottikyselyihin niin kyllähän tuolta kokoelmistani on mahdollista saada myös kopioita noista erikoisemmista tai muuten harvinaisemmista jutuista vaikka olenkin myynyt tai onnistunut muuten hävittämään ison osan, mutta taitaahan niitä vielä olla jäljellä joitain tuhansia.
Taitaisi kuitenkin olla sopivampaa siirtää nämä nuottikyselyiden jatkokeskustelut vaikkapa tuonne nuottikeräily tai osto/myynti osioille.
Noissa vanhoissa käsin kirjoitetuissa jutuissa ja niiden kopioinnissa on vain sellainen hankaluus että ne ovat niin isoja (lähes A3) joten niistä ei voi helposti tehdä suoraan tiedostoja normiscannerilla. Kun jää sopivaa aikaa niin voin koettaa ottaa vaikka kuvia ja ladata niitä sitten sopivaan paikkaan tutkailtavaksi (mikäli oikeudenomistajat eivät sitten heittäydy liian hankaliksi).
Tuosta "mustalaisvalssi" (Valse Tzigane) jutusta minkä mm Vesterinenkin on levyttänyt, niin se ei taida olla F. Voitto nimimerkin (Usko Kemppi) sävellys vaan alkuperältään se on Unkarilainen kansansävel (suomalaiset sanat ovat sitten Kempin). Tuo Eläköön Laivasto taas on Laihasen juttuja ja voin koettaa kuvata tämänkin halukkaille soiteltavaksi.
Oheinen artikkeli " Onni Laihanen- kuuluisin perkjärveläinen" on julkaistu Karjala-ledessä vuonna 1993.
Hermanni
Lainaus käyttäjältä: Hermanni - 09-06-2016, 08:25:29
Oheinen artikkeli " Onni Laihanen- kuuluisin perkjärveläinen" on julkaistu Karjala-ledessä vuonna 1993.
Hermanni
Kiitän mielenkiintoisesta artikkelista!
Onnin sävellyksiä ja niiden määrää on jo käsitelty tällä palstalla ja lukumäärä lienee noin 41+. Se on hyvä määrä, kun otetaan huomioon hänen lyhyehkö muusikkouransa (kuoli valitettavasti jo 39 v).
Mutta mikä lienee hänen levytyksiensä määrä? Tähän kysymykseen ei löydy vastausta "äänitearkistosta". Esim. haku "Masan Harmonikkaorkesteri", antaa tulokseksi 0=nolla?
Ja nimenomaan siinä kokoonpanossa Onni teki 1938-39 lukusia levytyksiä.
Onneksi on muitakin hakupaikkoja. Youtube ja Dallape30 :lle ISO kiitos, että meillä on mahdollista kuunnella ja nautiskella näitä vanhoja äänitteitä. Sieltä keräsin listaa Onnin soitoista alkaen -38 ja päättyen -48 ja laitoin ne oheiseen excel-taulukkoon. Lista ei ole kattava, mutta tämä epätieteellinen tutkimus tuotti tulokseksi levytyksiä 113 kappaletta. Laitoin taulukkoon linkin myös näihin youtube-soittoihin.
Selvästi tuottoisin aika oli ennen sotia, mutta ei Onnin levytyksissä näy hänen suomenmestaruudet vuosina 40, 41, 43 ja 45. Luulisi, että silloin olisi ollut mahdollisuus hyödyntää menestys ja tehdä nimellä soittoja. Levytyksiä en löytänyt vuosilta -43 - 44. Toki ymmärrän pitkän sodan vaikutuksen artistien elämään. Kierrettiin viihdyttämässä rintamalla ja ei ollut aikaa viettää studiossa.
Eräs asia missä Onni oli myös mestarillinen, oli säestykset moniin Pallen ja Jorin kupletteihin/laulelmiin. Siirtyminen melodiasta toiseen ja sävellajimuutokset sujuu.
Hermanni
Spotifysta löytyy joitain levytyksiä,myös masan harmonikkaorkesterilta....
Kiitokset Hermanni hienosta yhteenvedosta Onnin osalta!
Johan
Tuli mieleen opetella Rantakoivun "luritukset" siinä B-osassa. Nuottia ei tarvi lähettää, mutta jos joku asiantuntija luettelisi nuotit niihin luritusosiin!
Liitteenä kappaleen loppu, niiden 1/4-taukojen kohdalle varmaan pitäisi ne luritukset soittaa!
Minäkin olen vähän noita Ollin kaipaamia lurituksia ihmetellyt että kuuluvatko ihan siihen alkuperäiseen soitettuun Rantakoivuun vai onko ne keksitty siihen jälkeenpäin , en ainakaan muista että niitä kukaan olisi soittanut siis niitä lurituksia silloin aikaan kun olin nuori , eikä silloin Toholammin Harmonikkakerhossa olo aikananikaan niitä kukaan soittanut siihen lisänä en ainakaan muista , nyt vasta tänä tietokone aikana olen tuolta juutuupista ne luritukset kuullut ensimmäisiä kertoja , Ahvenainenkin soittaa Rantakoivua ilman noita lurituksia , onhan ne hieno lisä siihen ilman muuta ken niitä haluaa sillai soittaa ei siinä mitään , aloin vaan miettimään kun niitä ei nuotissakaan ole kirjoitettuna .
Mauno ::)
Haasteen toteutus Muolaan Perkjärven Laihasmäellä. Päivän muistoharmonikka on Kalevi Kantolan korjaama ja virittämä keltamusta laihasmalli n:o 1459 tekstillä ONNI 100. Harmonikalla on oma historiansa. Onnin musiikin asiantuntija Hermanni soolohanuristina pienoiskuoron kera. Hermanni on nuotittanut Onnin soittamia äänitiedostoja.
Taisto
Koska olen loppuviikon reissussa, eikä mahdollisuutta ottaa haitaria mukaan, otin vähän etuottoa ja soitin eilen työreissulta tullessa Haukijärven rannalla (n. 4km Tommolansalmelta Mikkelin suuntaan) rantakoivun alla Rantakoivun alla ;)
Lainaus käyttäjältä: poikkikulma - 13-06-2016, 18:57:08
Minäkin olen vähän noita Ollin kaipaamia lurituksia ihmetellyt että kuuluvatko ihan siihen alkuperäiseen soitettuun Rantakoivuun vai onko ne keksitty siihen jälkeenpäin , en ainakaan muista että niitä kukaan olisi soittanut siis niitä lurituksia silloin aikaan kun olin nuori , eikä silloin Toholammin Harmonikkakerhossa olo aikananikaan niitä kukaan soittanut siihen lisänä en ainakaan muista , nyt vasta tänä tietokone aikana olen tuolta juutuupista ne luritukset kuullut ensimmäisiä kertoja , Ahvenainenkin soittaa Rantakoivua ilman noita lurituksia , onhan ne hieno lisä siihen ilman muuta ken niitä haluaa sillai soittaa ei siinä mitään , aloin vaan miettimään kun niitä ei nuotissakaan ole kirjoitettuna .
Mauno ::)
Onni Laihanen itse soittaa ne ainakin vuoden 1947 levytyksessä. Joku on kuvannut niitä "laineiden liplatukseksi"!
Pysytään Onnissa, mutta vähän eri näkökulmasta:
Onnin vuoden 1937 Virtaviivamalli kävi työpöydälläni ihan pienellä korjauksella. Monet soittimen asioista oli ihan alkuperäisiä, kuten esimerkiksi basson läppien vahaukset. Koko soitinta en ehtinyt tutkia, valitettavasti. Nyt korjattiin vain ehdoton minimi, jotta soitin on soittokunnossa Sata-Häme Soi -festareilla.
Kysymys kuuluukin, että minkälaisena tämä Onnin harmonikka saavuttaa korkeimman arvonsa? Huollettuna ja soittokuntoisena vai niin alkuperäisenä kuin olla ja voi (tarkoittaa museointia)?
Kaipaan tähän kommentteja, sillä pikku hiljaa meidän suomalaisten harmonikkojen konekanta alkaa saavuttaa eläköitymisikää. Esimerkissä oli nyt Onnin soitin, mutta kyse lienee ihan mistä tahansa iäkkäästä soittimesta. Joskus taannoin keskustelimme aiheesta ja 100 vuotta vanha harmonikkaa taidettiin pitää historiallisena soittimena.
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 14-06-2016, 10:16:07
Pysytään Onnissa, mutta vähän eri näkökulmasta:
Onnin vuoden 1937 Virtaviivamalli kävi työpöydälläni ihan pienellä korjauksella. Monet soittimen asioista oli ihan alkuperäisiä, kuten esimerkiksi basson läppien vahaukset. Koko soitinta en ehtinyt tutkia, valitettavasti. Nyt korjattiin vain ehdoton minimi, jotta soitin on soittokunnossa Sata-Häme Soi -festareilla.
Kysymys kuuluukin, että minkälaisena tämä Onnin harmonikka saavuttaa korkeimman arvonsa? Huollettuna ja soittokuntoisena vai niin alkuperäisenä kuin olla ja voi (tarkoittaa museointia)?
Kaipaan tähän kommentteja, sillä pikku hiljaa meidän suomalaisten harmonikkojen konekanta alkaa saavuttaa eläköitymisikää. Esimerkissä oli nyt Onnin soitin, mutta kyse lienee ihan mistä tahansa iäkkäästä soittimesta. Joskus taannoin keskustelimme aiheesta ja 100 vuotta vanha harmonikkaa taidettiin pitää historiallisena soittimena.
Mielipiteeni: Vanhojen mestareiden nimikkopelit pitäisi museoida ja entisöidä alkuperäiseen asuunsa. Soittokunto on sitten toisarvoinen asia. Olisi hienoa nähdä pelit samassa paikassa - vitriinissä lasin takana (ettei asiattomat turhaan niitä näpelöisi).
Rantakoivun luritukset: Onni Laihanen itse soittaa ne ainakin vuoden 1947 levytyksessä. Joku on kuvannut niitä "laineiden liplatukseksi"!
Oivalsin ratkaisun: kolmisointutriolit! Sain vahvistuksen opettajaltani. On helppo osua tahdilleen! Kuva liitteenä.
Ahaa enpäs ole tuota Onnin soittamaa Rantakoivua sitten kuullutkaan , ajattelin vaan kun niitä ei nuotissakaan ollut mukana että ne luritukset on jälkeenpäin tulleet siihen mukaan soittajien toimesta , asia on ihan sitten selvä , sen soittaa sitten lurituksineen ken niin tahtoopi ::)
Viljolle vastaisin noihin mestareille nimikoituihin soittimiin , Olen Ollin kanssa täysin samaa mieltä niitä ei tulisi enää käyttää ollenkaan vaan ne täytyisi säilyttää mahdollisimman alkuperäisinä muistona jälkipolville sillä koko ajanhan ne käytössä kuluvat jos niitä jatkuvasti käytetään eivätkä sitten säily enää alkuperäisinä jos niitä sitten tämän tästä entisöidään ja korjaillaan , vanhoja Harmonikkoja on riittävästi tarjolla jos niillä halutaan soittaa niin siitä vaan mutta nuo Harvinaisuudet kuuluu rauhoittaa , ehdottomasti pois käytöstä . Ne voisi kaikki kerätä omaan nurkkaukseensa vaikka Ikaalisen Harmonikkamuseoon kaiken kansan nähtäväksi , mikäli omistajat siihen olisivat myötämielisiä se olisi hienoa niitä siellä katsella :P
Minun mielestä nämä mestarien omat soittimet pitäisi "museoida",mutta siten ,että niitä voisi käyttää alkuperäisen omistajansa merkkipäivänä tilaisuudessa,konsertissa tms.. Se tietysti vähän hankalaa,harmonikka ainakin säilyy soitto kunnossa vain soittamalla.... Soittamattomuuttaan rapistuu,ei enää "soi"..
Ikaalisten ja Sysmän museot ovat liian pieniä, että niihin mahtuisi kaikkien mestarien soittimet. On hyvä, että niitä edes joku voi säilyttää, niin ovat turvassa. Onnin kolme harmonikkaa on hyvässä kodissa ja niitä siellä arvostetaan ja soitetaan. Eivätkä ne ole jokapäiväisessä käytössä, vaan juuri
konserteissa ja erikoisesiintymisissä. Kohtuullisella soitolla ne pysyvät paremmassa kunnossa, kuin
museon hyllyllä vitriinissä. Vanhat harmonikat ovat siitä kummallisia, että niihin tulee pikku vikoja,
vaikka et niitä käytäkään. Kun harmonikka päätyy museoon, niin niitä et sitten muulla näe. Riippuu
museon pitäjästä, saako niillä soittaa ja saako soittaa museon ulkopuolella. Viime vuosina on ollut
ilahduttavaa, että vanhoja harmonikkoja on saatettu soittokuntoon omistajan varoja säästämättä.
Näin vuosikymmeniä yleisöltä piilossa olevia hienoja soittimia nähdään taas soittajien käytössä.
Ei jokapäiväisessä, mutta kuitenkin. Kaikki joukolla Onnin 100-vuotiskonserttiin Ikaalisiin. Siellä soi
Onnin kaksi kravattia ja laihasmalli.
Toivo
Tämä keskustelu harmonikoista on sinänsä jo hieman lipsunut alkuperäisestä aiheesta, mutta menköön. Itse olen tässä(kin) asiassa hieman eri mieltä, en sinänsä kannata soittimien julistamista miksikään pyhäinjäännöksiksi vain sen takia että niillä on soittanut joku kuuluisa soittaja. Tietenkin mikäli soitin on harvinainen tai jotenkin muuten erikoinen, sen museoiminen voi olla järkevää. Mutta jos soitin on hyvin tavallinen ja yleinen malli, onko sen museoiminen järkevää vain sen takia että sen soittaja on ollut kuuluisa. Pitäisikö esim. Esko Könösen 60-70-luvuilla käyttämä hopeahäkki (hopeahäkit?) entisöidä/museoida sen takia että kyseinen soittaja oli erittäin hyvä ja taitava soittaja? Kyseinen soitinmalli kun kuitenkin on erittäin yleinen tässä maassa. Menisinkö katsomaan soitinta museoon vain tämän takia? Mielummin muistelen Könöstä kuuntelemalla hänen äänilevytuotantoaan, soittamalla hänen sovituksiaan tai lukemalla hänestä kertovia artikkeleita.
Kyseisestä soittajasta (Esko Könönen) olisi jo muuten korkea aika saada jonkinlainen elämänkertateos.
Torstaina siis kaikki kynnelle kykenevät muistelemaan Onni Laihasta soittamalla Rantakoivun alla valssia kello 13.00.
Koska olen päässyt tutustumaan monen mestarin soittimeen, niin normaaleja harmonikkoja ne ovat. Riippuen vuosikymmenien pidosta ja säilytyksestä monetkaan ei niistä ole enää kovin hyvässä kunnossa. Vastaava tavalliselle soittajalle tehty malli soi monesti paljon paremmin. Kaikki ovat tosiaan samanlaisia harmonikkoja, oli niissä nimi tai sitten ei. Eiköhän Onnin ja muiden mestareiden soittimet ole nyt sitten käsitelty.
Toivo
Nyt on soitettu "Rantakoivun Alla", Onni Laihasen 100 - vuotis synttärien kunniaksi, Lurituksilla/Liplatuksilla ja ilman. "Kouvolan Hopeähäkillä" ja "Viipurin Kravatilla".
Seppo
Rantakoivu soi "alppiruusun" katveessa. Koivukin on vieressä, mutta rantaa ei mailla eikä halmeilla! Torilla käydessäni tapasin "torisoittajan", joka lupasi pitää kellonajan mielessä. Joten myös Oulun torilla on soinut Onnin kappale. Hän osasi myös Tukholman polkan. Kerhomme jäsenistä ainakin viisi soittajaa pani ajan mieleen. Lienevätkö sitten soittaneet. Kuvani liitteenä.
Tänään kello 13.00 Tampereen Lielahden Palvelukeskuksessa Henna Tahvanainen soitti Rantakoivun alla
valssin täydelle salille, n.50 kuulijaa.
Kuten aiemmin kirjoitin, soitin livenä jo maanantaina rantakoivun alla kun tänään ei ollut mahdollisuutta soittaa. Lähetin kuitenkin tänään maanantaisesta soitosta kuvaamani videon niille sukulaisille ja tuttaville jotka asianpäälle ymmärtävät. Onnea Onnille sinne autuaammille rannoille!
Rantakoivun alla ja Muuttolintujen lähtö soitettu tänään Laihasen 100-vuotispäivän kunniaksi. Meni kyllä sisällä soittamiseksi, kun ulkona satoi vettä.
Rantakoivu soi kravatilla ja hopeahäkillä ;D
Minulla oli linja-autoreisulla G. Vignoni III äänikertainen muutaman vuoden takainen matkamuisto Amsterdamista, hieman ahdas 18" kahva, mutta se sopii paremmin pienirunkoisena penkkien välissä pelittämiseen.
Rantakoivun alla soi ruokailun aloituksen yhteydessä Haukkalan juhlatalossa Salon kaupungissa, kun ensin olin kertonut yleisölle mitä ko. kappaleella heidän tiltasuutensa lisäksi juhlistetaan.
Johan
Matka Perkjärvelle Karjalaan, Onnin syntymän 100 v muistotilaisuuteen onnistui hyvin. Haitarilaukut piilotettiin matkatavaroitten sekaan eikä tullissa ollut ongelmia. Rajan ylityksen jälkeen tankattiin halvalla menovedellä ja kohta oli bussissa tunnelmaa, kun soiteltiin Onnin kappaleita ja treenattiin Rantakoivua juhlahetkeen.
Seuraavana päivä ajettiin sitten Perkjärvelle. Onnin syntymäkodin paikka löytyi "helposti", koska siellä oli käyty pari vuotta aiemmin eikä uusia rakentamisia ollut tehty. Onnin vanhempien talon perustukset olivat edelleen jykevästi tallella, mutta poikiensa talojen sijat olivat kadonneet uuden tien alta.
Juhlan kunniaksi otimme lasilliset kuplivaa, jota "paikallinen kauppa-auto" toimitti täsmällisesti kohteeseen. Sitten H-hetkellä sitten "Rantakoivun alla" ensi esitys uudella/vanhalla Laihasmallin haitarilla ja Laihasten sukulaisten laulamana. Hieno hetki. (kuva 1).
T, Hermanni
Tähän liittyen olen tehnyt paljon tutkimuksia Onni Laihasesta ja vieläkin etsin lisää tietoja ja kuvia, jos
sukulaisia löytyy. Muutama vuosi sitten löytyi sota-aikana Toijalassa otettu kuva, jossa Onni on van-
hempiensa ja ystäviensä kanssa samassa kuvassa. Edessä vasemmalla on Onnin isä Jooseppi ja vieressä äiti Ida.
Toivo
Perkjärven matkalla pohdiskelimme, että mistähän valssi " Rantakoivun alla " on saanut alkunsa. Järvihän se on Perkjärvikin, mutta on kovin näkymätön ja pieni ja tuskin sävellys on sieltä lähtöisin.
Onnilla oli jo nuorena soitto hallussa ja muusikon ura eteni kun, hän 14-vuotiaana pääsi soitto-oppilaaksi varuskuntaan Sakkolan Kiviniemelle. Ja siellä riittää kauniita rantakoivumaisemia mm. Vuoksi ja Suvanto.
Eräs Toijalasta kotoisin oleva mummo muisti, että Onni kaveerasi tyttöä Ryökkylän kylästä, Suvannon rannalla (liite). Ja se kyllä natsaisi rantakoivuun.
Siellä hän, laulun sanojen mukaan- tapasi "armaan", jonka kanssa hän "vihreän, kaunoisen koivun alla haaveili ja taivanhan tähtöisiä katseli" .
Laulun toinen säkeistö on surullinen. Ehkä tyttö jätti ja Onni jäi ikävöimään. Laulun sanoin " vain sulle uskon rantakoivu, suruni kaipuuni, ethän kertone kellekään, että jäänyt oon ikävään".
Musiikki vei Onnia maailmalle ja menestystäkin tuli eli "taivahan tähdet mulle loistaa, yksin kun tänne jäin, sinun lohtuas kaipaan rantakoivu, ainoa ystäväin".
Hyvää Juhannusta kaikille
Tänään oli mahdollisuus soitella 93-v Unton Laihasmallin soitinta. Hän oli saanut sen n. 50 vuotta sitten lahjaksi veljeltään. Valmistusnumero taisi olla 1119? ja vuosi -39. Hyvin säilynyt yksilö eikä ole myynnissä.
Saatko varmistettua tuon numeron, niin laitan tiedon ylös tuohon sarjanumerolistaan. Numero 1119 menee loppuvuoteen 1939.
Laitan tähän Onnin sivuille yhden kysymyksen ja se liittyy oheiseen kappaleeseen "Paula " foxiin.
https://www.youtube.com/watch?v=fcHFXwAf9_E
Dallape 30 on tehnyt ansiokasta työtä, mutta ei kaikkea tietoa soittajista löydy levylautaselta. Minusta siinä taustalla haitarikuvioita soittelee Onni. Kuunnelkaapas kohdassa n. 30 sek ja myöhemmin n. 1.55. Hienoja lurituksia ja olen vakaasti sitä mieltä, että vain Onnin haitarista ne on lähtöisin.
Hermanni
Jos minun pitäisi arvata niin en sanoisi Onni Laihanen. Saman suuntaisia jatsipaloja soittaa monessakin paikassa itse Viljo Vesterinen. Paula löytyy D-70 -vihkosta s. 16.
Hyvin kuitenkin onnistui svengi jo ennen Matti Viljasta.
Kyllä vuosina 1938-1942 Dallapén levyillä swingjazz soolot soitti aina Onni Laihanen. Vesterinen erosi
Dallapésta jo vuoden 1938 aikana, mutta teki vierailevana tähtenä levytyksiä orkesterin kanssa vielä kesällä 1939 mm. Säkkijärven polkan. Viljo Vesterinen soitti jazz sooloja joissakin 1930 luvun alkupuolen levytyksissä, mutta hänen tyylinsä oli erilainen. Vesterinen levytti ainoana suomalaisena
ennen jazzia kehitettyä ragtimea ja nuo sävelmät olivat Black and White ja Temptation rag. Suomessa
swingfoxien soittajia oli vähän. Kilpailevassa Ramblers-orkesterissa Toivo Kärki osasi soittaa niitä Onnin tavoin hyvin ja soitti hyviä sooloja joissakin Ramblersien levyissä 1937-1938. Myös Toivo Mannisen ja Paavo Raivosen tiedetään osanneen tämän tyylilajin hyvin, mutta he eivät kuitenkaan tehneet sellaisia levytyksiä. Valitettavasti sotien jälkeen isot orkesterit kuihtuivat pienemmiksi ja swingiä ei enää soitettu, joka olisi sopinut haitarille kuin nenä päähän. Jazz muuttui toisenlaiseksi ja sitä soitettiin vain pienillä yhtyeillä. Viimeinen swingin eli hotin tunnettu soittaja oli Armas Piippo, joka tuli vasta vanhemmalla iällä koko kansan tuntemaksi hottikuninkaaksi. Minusta tämä musiikki pitäisi elvyttää, sillä se kuulostaa todella hyvältä. Ikaalisissa kohta sitä kuullaan Onni Laihasen konsertissa.Kannattaa osta liput sinne. Tulette hämmästymään. Siellä soittaa Armas Piipon oppilaat Raukolan veljekset, joilla on tämä tyyli hallussa ja yli 15-miehinen orkesteri säestää.
Toivo
Tiedätte miksi en lottoa.
Nyt näyttää ilmestyneen YouTubeen ja vielä enemmän Facebookiin yleisön ottamia videoita 9.7.2016
Onni Laihasen 100-vuotiskonsertista Ikaalisissa.
Toivo
Kyllä kannatti lähteä Ikaalisiin, konsertti oli kerta kaikkiaan hieno. Isoin kiitos menee tietty Markolle, kun hän oli saanut estradille näin ison joukon taitavia soittajia. Kiitos haitaristeille, kiitos Seminola- orkesterille, kuulosti aivan kuin oli Dallape ollut puikossa.
Meillä jatkot meni hyvin, ja tietty soiton merkeissä. Kokeiltiin kuinka Laihasmallin haitari soi lähiössä, ja hyvinhän se soi. Pari asukasta tuli jopa taputtelemaan?? Terveisiä muuten Kittilään.
Sitten itse asiaan. Muutama Onnin sävellys puuttuu vielä nuottitelineestä:
Vain sinulle.: https://www.youtube.com/watch?v=pnBv0W_2OH0
Hetki haaveiden: https://www.youtube.com/watch?v=ubgGu5VmFwA
Kadotettu rakkauteni: https://www.youtube.com/watch?v=GIvkaeXLaUQ
Sulle muistoksi laulu on tää: https://www.youtube.com/watch?v=ieaQxcHXNyg
Näitä nuotteja haen. Pasilta löytyy pari ainakin, noi tangot. Odotellaan kolahtaako postilaatikko?
Kesäterveisin, Hermanni
Dallape vihkojen versiot löytyy kappaleista:
Sulle muistoksi laulu on tää, Hetki haaveiden, ja
Kadotettu rakkauteni. Anna sp osoite niin lähetän
Vain sinulle niminen tangokin löytyi ,(ehkä ei kaivattu kpl) siinä lukee
kyllä sävel: Lundahl Harry (Sonora levy No: 5008)
Äänite arkiston mukaan samanniminen kappale
on Onni Laihasen , Sonora orkesterin Lundahlin,
ja muitakin säveltäjiä
Samalla nimellä on tehty monia kappaleita, vaikka on eri tekijät. Eri levyfirmat ja nuottikustantajat eivät seuranneet kovin tarkkaan toistensa tekemisiä välttääkseen samojen nimien käyttöä. Nimethän eivät ole samalla tavoin suojattuja kuin itse musiikkiteokset.
Toivo (Suomen Äänitearkiston hal.jäsen)
Onnin 100v
muistoharmonikka
Hyvin soi tämä peli viime kesänä Seminolan jatkoilla Ikaalisissa.
Toivo
Vielä ajatuksia Rantakoivun alla kappaleesta. Hottipojat orkesterissa olonsa
aikoihin Onni asui kasarmilla lähellä Kivimäkeä. Kivimäen kosken yläpuolella on
Vuoksen virta ja alapuolella Suvanto järvi, jonka rannalla Rantakoivu on.
Rantakoivun alla alkuosassa muistellaan Vuoksen rannalla rantakoivua.
Välisoitto kuvaa kosken virtausta ja loppuosassa ollaan Suvantojärven
rannalla, rantakoivun alla.
Mukana olevassa kuvassa ollaan Seminolan jatkoilla Ikaalisissa ja
Laihasmalli kovassa testissä.
Taisto
Olen joskus nähnyt Karjala lehdessä kuvan Hottipojista, jossa Onni soittaa pianoharmonikkaa. Hänhän oli myös hyvä pianisti, jota soittamaan Onni palkattiin Dallapéhen. Olisiko kenelläkään tätä kuvaa tallella. Tämä kuva Hottipojista on nuorempi kuva 1930-luvulta. Kuvan oikeassa laidassa on Kauko Romppanen, joka oli samalla soitto-oppilaskurssilla kuin Onni Laihanen ja kuva on Romppasen
albumista. Vanhempaa kuvaa, jossa Onni on mukana, siis etsitään kopioitavaksi.
Löysin kuvan Suvannon Seutu 1990-7 lehdestä. Suvannon Seutu lehdistä
löytyy muitakin artikkeleita Hottipoika ajoilta!
Taisto
Tämä kuva se oli. Kun tämän alkuperäisen kuvan löytäisi, niin saisi paremmin selvää soittajista. Molemmissa oli Kauko Romppanen mukana. Tuo toinen hanuristi Olavi Huuska oli myös hyvä soittaja ja levyttikin 1940-50 lukujen vaihteessa ja soitti monet vuodet Kullervo Linnan orkesterissa. Nämä kolme soittajaa olivat tunnetuimmat Kiviniemestä lähteneet muusikot. Kauko Romppanen soitti Sinipojissa ja Rytmi Veikoissa myöhemmin.
Toivo
Onni ja Laihasen hanurit,
Nyt alkaa 100-v juhlavuosi kääntyä ilta-auringon puolelle. Mutta, me muistamme kuitenkin hänet erilaisena soittajana. Oma oli hänellä soittotyyli ja sen kyllä tallenteista tarkkakorvainen erottaa.
Mutta oliko soittimilla joku rooli? Kaivoin "netistä" kaikki Onnin haitarikuvat ja niistä otos liitteenä. Onnihan oli uskollinen Kouvolan tehtaan soittimille. Kysymys laitetaan asiantuntijoille liityen kuvaan 4.
Siinä on Kouvolan Scandalli, mutta tuo haitarin maskissa oleva teksti on erilailla (palkeen suunnassa) eikä niin kuin myöhemmissä soittimissa.
Valitettavasti vain neljä kuvaa oli mahdollista laittaa tähän liitteeksi, mutta lisää tulee myöhemmin.
T,Hermanni
Onni vei mennessään tuon Scandalli-mallin Amerikkaan ja tiettävästi se on siellä vieläkin. Tällä Scandallilla hän teki viimeiset 12 levytystä New Yorkissa vuonna 1947. Neljää Onnin peliä olen saanut pitää käsissäni. Tuo kuvan 1 kravatti on vieläkin loistokunnossa, kuin tehtaasta tullut. Laihasmalli on vähän käytetympi. Onnilla oli kolme kravattia, joista 2 on tiedossa. Onnin viimeinen Kuningasmalli on nyt Suomessa.
Toivo
Eilen (6.9.) tuli TV:stä ohjelma, jossa kerrotaan Amerikan suomalaisista. Alkuosassa Onni soittelee NY:n katuvilinässä minuutin verran, ajassa 3:05- 4:14.
https://areena.yle.fi/1-98814
Kappale taitaa olla "Some of these days" ja soitin Kouvolan Scandalli.