Suomen Harmonikkaliitto

Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - mahu

#1
Ehkä jos on todella pieni kärki niin pystyy vahaa painamaan raon pohjalle. Omassa kolvissa on joku 0.8mm reikä, mutta kärki ei ole kovin terävä. Videosta ei ihan näe millainen kärki sulla tuossa on.
#2
Tutkiskelin tässä taannoin ongelmaa jossa haitarin äänessä soi vaimeasti toinen ääni. Syyksy selvisi että kielilaattojen välissä ei ole riittävää rakoa ja vaha ei ollut juokseentunut raon pohjalle ja estäen ilman vuotamisen laatan alta viereisen laatan alle.

Mietin miten nämä ahtaat kielilaatat "oikeasti" vahataan estäen tämä ongelma?

Katselin Viljon videota vahauksesta ja mielestäni pelkästään päältä vahaamalla ei vahaa saa raon pohjalle kiinnittäen kielilaatat puuhun ja näin estää vuodon. Laatat on näin oikeastaan kiinni penkissä vain päistä? Oli myös toinen tapa levittää vaha aina yksi laatta kerrallaan.
#3
Historiankirjat / Vs: Sam Elomaa
23-02-2022, 16:29:09
Okei, tämä on selvästi uudempaa tuotantoa. Jotain sarjanueroiden 200 ja 400 välillä.
Muistiinpanoista löytyy yksi haitari joka on tilattu Kanadaan, nappien lukumäärä täsmää ja väri myös. Tämähän on täysin arvuuttelua, jokuhan on voinut tämän myös tilata suomeen ja vienyt myöhemmin Kanadaan.

Olen kuitenkin lähes 100% varma että tämä peli on rakennettu Kurikassa. Ennen oli omistajilla tapana kirjoittaa nimensä haitarin sisälle.

Arvo nimistä tilaajaa ei löydy, joten Hänkään ei alkuperäinen omistaja ole.

Tämä on hieno peli, ehdottomasti omasta mielestäni Elomaan tuotannon hienointa mallia.

#4
Historiankirjat / Vs: Sam Elomaa
21-02-2022, 09:08:40
Samuelin muistiinpanoista käy ilmi että 1927 vuonna hän on valmistanut 5-rivisen mustan haitarin Urho Ilomäelle Bestel Ont. Canada. Sarjanumerolla 68. Samaan aikaan on Kanadaan mennyt muitakin haitareita.

Tuntomerkeillä voisi saada vahvistuksen mikä haitarin alkuperä on. Montako riviä nappeja, minkä värinen jne. Voisiko olla että Arvo Ilomäki numerolla 165 voisi olla / merkki ja kaksinumeroinen luku? 65, 69, tjms?

Kuva haitarista kiinnostaa.
#5
Puupintaisessa haitarissa taisi Italiasta tulla ensin pari protoa, joista juurikin toinen veisteltiin Suomessa uudelleen ja lähetettiin malliksi Italiaan. Yksi alkuperäisistä protoista on ollut täälä Etelä-Pohjanmaalla ja itsekin sillä soittanut joskus. Muotoilultaan aika heikko, mutta soi hyvin. Tässä puupintaisessa on Teppo Välimäen nimikirjaimet bassokotelossa ilma-aukkoina. Merkkinä juurikin osallistumisena suunnittelussa. Teppo itse tästä minulle kertoi.

Tämä edeltänyt 2-rivinen on Lassen ja Koskenkorvalaisen Mauno Kannoston suunnittelua. Haitarin bassossa merkkinä Maunon nimikirjaimet MK. Mauno on omissa 2-rivisissään käyttänyt 23 nappista tavallisen 21 nappisen diskantin sijaan. Tämä on yksi piirre minkä Mauno toi mukaan tähän haitariin.

Se miten paljon Lasse on käyttänyt suunnitteluaikaa näissä peleissä en osaa sanoa, mutta nämä jutut kertoo siitä että ei se pelkästään niitä pelejä ole omalla nimellään tilannut Piginin tehtaalta. Tietääkseni ristibasso 2-rivisiä ei juurikaan maailmalla muualla käytetä ja siksi se on varmaan vaatinut vähän eri valmistusmenetelmiä kuin sarjatuontatoon tehdyt pelit. Näitä mustia 2-rivisä on tullut ainakin kolme sarjaa, oliskohan ollu jotain 10-20kpl sarjoja. Jokaisessa pieniä eroja.
#6
Menee vähä ohi aiheen, mutta ainakin 2-rivisissä on Lassen (+ muutaman muun suomalaisen) kädenjälki näkyvissä haitareissa joita Pigini valmisti nimenomaan Suomeen Lassen nimellä. Siis ei pelkkiä logoja vaan myös Suomalaisten käytössä olevia koneistoja ja taisi joku puinen runkokin olla muotoiltu suomessa ja lähetetty Piginin tehtaalle malliksi.
#7
Harmonikkapöytä / Vs: Perusvireen nosto
28-12-2021, 13:08:12
Jep, Tätä nyt ajatelleena tullut päätökseen pitää kielet siinä perusvirteessä missä ollut alunperinkin.

Mittailin vähä lisää ja näyttäisi siltä että perusvire on 430Hz ja huojuva äänikerta noin +5 ja +20 cent välillä.
Bassopuoli osuu myös lähemmäs 430Hz kuin 432 tai 433.

Soitin kiinnostaa koska kyseessä on aika pienikokoinen ja kevyt peli. 5-äänikertainen basso on aika muhkean kuuloinen ja 3 riviä diskantissa mahdollistaa säestämisen. Täytyy nyt ehkä miettiä joku muu käyttötarkoitus.

Venttiilit on hyvät ja niille riittää pieni mankelointi ja uudelleenliimaus. Kielet itsessään on ruuvattu enkä ole ajatellut niitä vahata kiinni. Pesu ultraäänipesurilla.
#8
Harmonikkapöytä / Vs: Perusvireen nosto
27-12-2021, 21:50:53
Se olisikin ollu seuraava kysymys miten isoon viilausurakkaan sitä joutuu. Basso on 5-äänikertainen ja sielä isot kielet vaatii varmasti enemmän viilausta.

Ajatus oli säestää tällä muita soittimia, mutta perusvireen takia ei varmaan olisi kovin suosittu soittokaveri :)

Mikähän tässä on sit se mihin kannattaisi virittää? 1. äänikerta 432Hz ja toinen vähä alemmas?

Voisihan sitä jonku rikkinäisen haitarin kielet uhrata tähän ja tehdä uudet kielipenkit. Vois päästä vähemmällä vaivalla ku viilata kaikki 200 kieltä.
#9
Harmonikkapöytä / Perusvireen nosto
27-12-2021, 15:24:00
~100 vuotias 3-rivinen 2-äänikertainen peli kyseessä. Viritys alkuperäinen eikä näy ylimääräisiä viilausjälkiä.
 
Äänikertojen taajuudet A4 (työntö/veto):
1. äänikerta 433.3 Hz / 431.0 Hz
2. äänikerta 430.5 Hz / 430.6 Hz

Suunnitelma nostaa perusvire 440 Hz. Mutta miten on tuon 2. äänikerran kanssa, pitäisikö se jättää alle vai nostaa yli perusvireen? Tässähän tulee aikamoinen viilausurakka ja siksi haluaisin 1. äänikerran nostaa 440 Hz ja 2. johonki 438 Hz? Tuleeko jotain ongelmia vastaan?
#10
Minkä valmistajan kravattimallin haitaria tää Beiron soittaa? Näyttäis olevan vielä 3-rivinen.
#11
Joo, en tahallani jättäytynyt hommasta :) Muut hommat iski päälle ja harrastus jäi toiseksi. Etätyöskentely kotosalla verottaa kyllä kaiken muun "tietokoneajan" vapaa-ajalla.

Lisätkää minut vaan rinkiin.
#12
Jos keksit jotain niin minä voisin näitä paikallisia lisäillä, esim. Elomaat, Tikkala, Viita, Kannosto jne.
Ehkä voisi yrittää vaikka yhden valmistajan kerrallaan loppuun ja aloittaa Suomalaisista. Ulkomaalaisista peleistä löytää helpommin tietoa netistä.
#13
Ymmärrän täysin. Ja koko galleria on varmaan alussa ollut sinulle jonkinlainen harrastus ja opiskelujen ohessa tullut tuotos. Muistan useita haitareita mitä tuli selailtua galleriassa ja nyt joskus tarvitsisi virkistää muistia tai vertailla eri soittimia ja rakennustapoha. Siksi itseä eniten harmittaa että galleria jo kerran oli hyvässä mallissa mutta nyt kuviin ei enää pääse käsiksi (tai ehkä vielä joskus). Ymmärrän myös että tuloja ei galleriasta tule, mutta se tuo valtavasti näkyvyyttä.

Olet tehnyt hyvää ja kovaa työtä kuvien kanssa, ei sellaista kuvakokoelmaa löydy Suomesta muualta. Haluaisin ottaa jotenkin osaa tähän työhösi ja helpottaa urakkaa, mutta en tiedä miten se käytönnössä onnistuu. Mulla on joitain kuvia mitä haluaisin galleriaan lisättäväksi, mutta en nyt viitsi lisätä työmäärääsi :)
#14
En tiedä miten kuvien päivitys menee, mutta sähköposti kuulostaa aika vaikealta.
Meillä töissä tehdään tämäntyyppisiä automatisointeja, itsekin jotain mutta aika vähä tulee tietokantojen kanssa oltua tekemisissä.

Kun nyt vielä olet noinkin alussa, voisi miettiä miten päivitys kannattaisi tehdä, jotta jatkossa kun jokatapauksessa tietokannat muuttuu ja palvelimet vaihtuu vuosien mittaan ei tarvitsisi aina tehdä samaa manuaalista työtä uudestaan.

Saisitko jotenki lyhyesti kuvattua prosessia?
#15
huh, sehän tekee noin 2kk yhden ihmisen täyspäiväistä työtä. Jos käytät vaikka 2h viikossa tähän työhön, se tekee noin 3 vuotta.

Voisko tuota automastisoida? Edes osittain? Nykyään on aika helppoja ohjelmia joille opetetaan rutiini ja sen jälkeen se voidaan laittaa toistamaan x kertaa. Tietoja voisi sitten lisäillä käsin myöhemmin kun kuvat ovat jo näkyvillä?
#16
En tiedä vaikuttaako maksukäytänne osallistujien määrään, mutta liitto saa kerättyä jäseniä lisää uusilla tavoilla, vielä kun moni on alaikäinen eikä niin perillä mihin tietonsa luovuttaa. Itse olen erilainen kun karsastan kaikkea pakkomyyntiä ja piilomainontaa yms. Nykyään keräillään ihmisten tietoja ja käytetään niitä mainonnassa. En väitä että tämä liitto toimisi niin.

Maksaahan se kilpailun järjestäminen, mutta eikö olisi reilua mahdollistaa osallistuminen ilman liittymistä? Jäseneduissakin mainitaan jäsenille alennus kilpailujen osallistumismaksuista mutta miksei tässä?

Etelä-pohjalaisissa Speleissä ei spelimestaruuskilpailuissa jäsenmaksuja tai osallistumismaksuja keräillä.
#17
Joo, kyllähän siinä varmaan paljon erilaisia etuja on ja tuskin hintakaan päätä huimaa (35€/v). Itse tottunut että pelimanniperinteissä soittajan ei tarvitse raottaa lompakkoaan.
#18
Onko pakko sitoutua liiton jäseneksi osallistuessa? Miksi?
#19
"Osallistumismaksua ei ole, mutta osanottajien on oltava Suomen Harmonikkaliitto ry:n jäseniä"
#20
Muutenhan tuo on sama kuin suomessa yleisesti käytetty järjestelmä mutta kaksi sisintä riviä on vain yhden napin verran liian ylhäällä. Olisko joku tehnyt jotain järjestelmien muutoksia ja epähuomiossa laittanut napit väärään järjestykseen.