Suomen Harmonikkaliitto

Suomen Soitin ?

Aloittaja Seppo, 15-11-2013, 19:38:28

« edellinen - seuraava »

Seppo

Suomen Soitin ja konserttimalli, mutta tuo koristelu on vähän kummallinen ?
Onkohan tämä ollut jollain lintumiehellä , vai voiko tuollaiset kuviot olla alkuperäisiä ?
Sarjanumero on 2601 , eli siinä kai sota aikoina valmistettu.
Onko Toivolle tullut tällaista lintuhaitaria vastaan :)

ftamt

#1
Enpä tosiaan ole. Kyllä tämä on alkuperäistä työtä kaikki, joten on aito soitin.Väri on ollut luutavasti alunperin vihreä tai sininen.Sen näkee pohjasta bassoremmin alta. Joku on halunnut ilmeisesti tällä tavoin koristellun mallin. Kahva ja bassopää on kuten muissakin Konsertti- ja Orkesteri-malleissa.Harvinaisuus joka tapauksessa! Tätä runkomallia valmistettiin ennen Olympia-mallia vuoden 1938 paikkeilla.
Toivo


Seppo

Kyllä hanuri tosiaan on ollut alunperin sininen !  Kahvan takana suojalevyn alla on
säilynyt jonkin verran alkuperäisen väristä selluloidia.
Onko entisöijillä mitään konstia , millä saadaan sinisestä selluloidista tuollaista ,
vai täytyykö pitää 70 vuotta päivänpaisteessa , jos haluaa laittaa paikan :)

poikkikulma

Onpas hienon näköinen Suomen Soitin tälläistä en ole ennen nähnytkään , vaikea kuvitella tuota sinisenä kun hienon näköinen on nytkin . Millaisessa kunnossa mahtaa olla soiko hyvin vielä . Mukava nähdä kuvia tällaisista harvinaisuuksista  :D

Hannu S

#4
Niin, mistä tietää, että on konserttimallia? Itselläni on tuolla Galleriassa oleva Suomen soittimen kuvan 3 harmonikka. Konserttisoittimen jokaiseen kielipenkkiin on painettu "Konsertto Suomen soitin Oy" kuten soittimessani. Täytyy kyllä sanoa, että kielet ovat yhdet parhaasta päästä, vaikka muutoin soitin onkin paljon soitettu ja siten koneisto kulunut. Olen muutoin sen kunnostanut. Soi hienosti. Päältäpäin se ei poikkea tavanomaisesta ja selluloidi on perinteinen miksi sitä voisi sanoa ehkä hieman vihertävään vivahtava harmaa. Ei sininen. Valmistuspäivä on 20.8.1938 ja sarjanumero 2506.

Koristelu soittimessasi on varmaankin alkuperäinen ja on mielestäni tyylikäs. Kuten Toivo totesikin, kyseistä mallia valmistettiin ennen Olympia-mallia ja soittimesi on vuoden 1938 lopulla valmistettu. Tv, Hannu

ftamt

Orkesteri- ja konserttimallit erottaakin vain kielipenkeistä, mitä niihin on laitettu.Mainosten
mukaan konserttimalleihin laitettin paremmat tehtaan omat kielet. Vähemmän siistit kuin
italialaiset, mutta kyllä soivat yllättävän hyvin. On kokeiltu.
Toivo

Seppo

Siitä juuri arvelin , että kyseessä on konserttimalli , kun se on kielipenkeissä merkitty ja rungoltaan samanlainen ,kuin gallerian konserttimalleina mainitut.
Soitin on harvinaisen hyvässä kunnossa ja kieletkin tuntuisivat olevan laadukkaat.
Ainut harmi siinä on tuo alkuperäinen diskantti "häkki" , joka puuttuu . Siihen on tehty jälkeenpäin häkki , joka on kyllä todella hieno , mutta sen näkee jo kaukaa, ettei ole alkuperäinen.
Yritän mennä omistajahistoriaa koko ajan taaksepäin , jos vaikka se löytyisi huonokuntoisenakin jostain hyllyn nurkasta.
Se kiinnostaisi sikälikin ,koska arvelen sen olevan erilainen, kuin noissa gallerian soittimissa,
joissa kuvio on samanlainen. Nimittäin tähän uuteen häkkiin on liimattu sanat  " Suomen Soitin " , jonka kirjaimet vaikuttaisivat olevan siitä alkuperäisestä häkistä .

Seppo

Niin vielä niistä kielistä, kun kirjoitin , että vaikuttivat laadukkailta ! Ne eivät ole ulkonäöltään
laadukkaan näköiset , niinkuin Toivo on huomannutkin , vaan soinnista kuulee
selvästi , että kyseessä on hyvä kieli.
Oletin soinnin perusteella , että siellä on todella siisti kielisarja ja ulkonäkö oli vähän pettymys ,
kun ensimmäistä kertaa hanurin avasin ja niitä tarkastelin ,

Hannu S

#8
Tuossa Suomen Soitin kuvagalleriassa, kuva 6, minua mietityttää maininta "Suomen soittimia tehtaili Yrjö Siltanen". Olisi kai syytä muistaa tässä kohtaa, että Harmonikkatyöpaja Taavi Kaplas muuttui Suomen soittimeksi vuonna 1938, jonka omisti Taavin leski Tilda Kaplas. En tiedä missä vaiheessa Siltanen tuli osakkaaksi, mutta osakeyhtiö perustettiin vasta vuonna 1942, joten olisiko silloin tullut osakkaaksi? Kokonaan Siltanen ei kait milloinkaan omistanut yritystä, vaan Tilda oli osakkaana konkurssiin saakka?

Yrjö Siltanen tuli työpajaan huseeraamaan vankilasta vuoden 1937 paikkeilla ja vankilaan myös palasi Suomen soittimen konkurssin myötä kymmenkunta vuotta myöhemmin. Tällä välin hän ehti saada paljon pahaa aikaiseksi – jos hetkellistä menestymistäkin kauppamiestaidoillaan - ja hänen petollisuutensa avionrikkojana johti myös Taavi Kaplaksen ennenaikaiseen menehtymiseen vuonna 1937. Siten Yrjö Siltasen nostaminen Suomen soitinten tehtailijaksi vie kunnian Taavi ja Tilda Kaplakselta eikä tuo oikeutta heidän elämäntyölleen. Itse en soisi yksin hänelle kyseistä kunniaa sivuuttamatta Taavia ja Tildaa.

Viljo

Tämä tarinahan on tuttu varmaan useimmille täällä oleville kanssasoittajille.
http://www.vapaalehdykka.net/index.php?k=palvelut/biografiat&sivu=Taavi_Kaplas

Jos puhutaan tuosta sanasta tehtailla, niin se on aikalailla oikea termi sille, mitä Siltanen teki. En nyt lähde tässä enempää perustelemaan (ei ehdi), mutta ulospäin kerrottu historia on hyvin siisti versio historiasta. Täytyy myös muistaa Siltasen aiheuttama muutos. Vaikka Tilda omistikin, ei se tarkoittanut sitä, että hän olisi hallinnoinut asioita.

Osassa kuvatekstejä voi olla tietoa ajalta, jolloin tietoa ei ollut riittävästi. Näitä pitää tarkastella kyllä sitten, kun ehtii.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Hannu S

Hienoa, että on noita mainoksia vielä tallella. Kovin on nuorena tehnyt ensimmäisen soittimensa mainoksen mukaan, 18v. Vuosi 1923 olisi uskottavampi, kun tuota Elorannan historiikkiä lukee. Tuostahan selvisi tuokin, että soittimeni malli on virtaviivainen malli.

Tommi87

Mikä muuten noissa 40-50-luvun Suomen soittimissa oli niin huonoa. Kielet vai koko rakenne? Tuntuu, että sillä ei ole kovin hyvä maine.

ftamt

#12
Itse soittimessa tai kielissä ei ole vikaa ja rungot ovat erittäin soivia. Vika on Suomen Soittimen liian pehmeästä alumiinista valmistetuissa diskantti- ja bassokoneistojen osissa. Harvoin tapaa Suomen Soitinta, jossa ei olisi loppuun kulunutta bassoa, joka ei pelaa kunnolla. Diskantissa taas näppäinrivit ovat pehmeiden varsien takia usein kuin herkkutattimetsä ja apurivien reiät soikeita. Jos olisi pelit ja vehkeet, niin vahvemmasta metallista tehdyillä osilla Suomen Soittimista tulisi kelpo vehkeitä.
Toivo

Viljo

Materiaalit oli siinä talossa aina halvimmat mahdolliset. Osa soittimista, nk. Pikkujättiläinen, on rakennettu osista, jotka upposi höyrylaiva Tehin mukana järveen. Myytiin aikanaan korkeatasoisena mestsriteoksena...
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Tommi87

Aivan. Täytyy kyllä mielenkiinnosta hankkia joku Soittimen peli ja tutustua sen rakenteeseen. Ilmeisesti osa sitten tehty kalliimista osista kun jotkut niillä soittelee vieläkin.

poikkikulma

Tuola torillahan on para aikaa myytävänä sininen Suomen Soitin aika hyvin säilyneen näköinenkin ja myyjän kertoman mukaan kunnostettukin perusteellisesti ihan hiljattain , olisikohan muusikoiden net torilla en nyt tarkkan muista hinta taisi olla jotain 800 e .
Itse en ole koskaan edes kokeillut tuota mallia mutta toisten oen kuullut niillä kyllä soittavan , tuola juutuupisakin joku nuori mies soittelee Suomen Soittimella armeija asussa ja hienosti soi  :P Ja ainakin Toivo Manninen soitti juuri Suomen Soittimella voittaessa suomen mestaruuden 40 luvulla .
Mauno  :)

Tommi87

Tuota olen ihmetelly miksi noiden hinnat ovat niin korkealla.

ftamt

Olen tuollaisenkin orkesteri/konsertti mallin noin vuodelta 1938 korjannut 1980-luvulla. Kyllä senkin osat olivat meltoa pehmeää alumiinia ja kuluneita. Jos löytää lähes soittamattoman Suomen Soittimen, niin se on hyvä, mutta ei kannata ottaa jokapäiväiseen käyttöön, koska kuluu muita nopeammin heikkoon kuntoon.
Toivo

poikkikulma

Tulipa vielä mieleeni tuosta Suomen Soittimesta kun noita vanhoja Haitareita kunnostellaan niin käykö Viipurin tai Kouvolan vanhojen Haiateriden osat tuohon Suomen Soittimeen esim diskantin näppäinvarret vai on niissä eroa sekä bassossa myös ne näppäin varret . Toivo varmaan kokeneena sen tietääpi , aattelin vaan jos ne käy niin nehän voisi vaihtaa vahvempiin sitten jos Haitari on muuten hyväkuntoinen .
Kallein Suomen Soitin minkä minä olen tuola torilla nähnyt on ollut hinnaltaan 2200 e ei tästä ole kauankaan kun sellaista mustaa Suomen Soitinta myytiin .
Mauno

ftamt

Näkemättä ja kokeilematta ei pysty sanomaan mitään. Vaikka osat näyttäisivät päälisin puolin samanlaisilta, niin mittasuhteet sekä reiät varsissa ja apurivien varsissa ovat erilaisia. Kouvolan osat ei ainakaan käy, koska näissä soittimissa oli vähemmän akseleita. Varmaankin Taavi Kaplaksen ensimmäiset harmonikat ja Viipurilaiset olivat hyvin lähellä toisiaan, kun Kaplas oli ollut hiljattain siellä töissä. Muistan 1980-luvulla vanhempien harmonikankorjaajien puhuneen Kaplas-koneistosta, mutta tarkoitettiinko bassoa tai diskanttia, vaiko molempia. Sitäkään en ole päässyt vertailemaan, että onko Taavi Kaplas haitarit ja Suomen Soittimet koneistoiltaan samanlaisia. Tiedän, että joidenkin Suomen Soittimien ja Viipurin pelien kielipenkit voidaan vaihtaa keskenään. Ainakin yksi tällainen tapaus on tiedossa. Samankin tehtaan alkupään ja loppupään harmonikkojen välillä on tapahtunut jo niin paljon muutoksia, että niidenkään osat eivät aina sovi keskenään.
Toivo