Diskantin perusrivit?

[Minde]

Eli, kuinka helposti siirrytte ns.  Apuriveille/-ltä soittamaan... vai mikä nyt onkin sitten oikea termi?

[oki]

Tässä asiassa on useampi koulukunta.
Toiset opettelevat kappaleet kolmelta keskiriveiltä ja toiset käyttävät kaikkea viittäriviä.
Oikeaa vastausta ei varmaan olekkaan, mutta jos haluaa säestää laulajaa, niin silloin kannattaa harjoitella keskiriveiltä niin voi sitten helposti transponoida kappaleen ei sävellajeihin.
t: Oki

[olli]

Minä kuulun niihin "viisrivisiin" eli käytän kaikkia viittä riviä.  Otan nappulan siten, että on helppo osua oikeaan nappiin.  Aikoinaan ei tullut opiskeltua tuota "kolmirivitekniikkaa".  Oli kiire opetella vaan kappaleita.  Nuottivihkoissa (Ahvenainen) oli sormitukset valmiina.  Kaikkia rivejä ja kaikkia viittä sormea käytettiin.  Vanhemmiten olen säilyttänyt tämän oppimani systeemin.  En harrasta säestämistä, joten transponointia en ole tarvinnut

[ftamt]

Teknisesti harmonikan perusrivit ovat aina ulkorivit, joista kahteen on liitetty apuvarret. Soittaja voi
itse päättää, mitä käyttää apuriveinään.
Toivo

[Giulietti]

Suomessa ns. pääriveiksi  ovat vakiintuneet kolme keskimmäistä  riviä vaikka teknisesti päärivit ovatkin kolme uloimmaista. Aloittelevan harmonikan soittajan joka haluaa oppia mahdollisimman hyvän tekniikan, kannattaa aluksi opetella soittamaan käyttäen vain kolmea keskiriviä  ja vasta myöhemmin tekniikan kehittyessä ottaa ns. apurivit käyttöön.

[maestro]

Tulee vaan ongelma,jos opettelee vain 3-keskiriviltä soittamaan... Sävel-lajin vaihto ei onnistu sormitusta muuttamatta.....
 

[kultakala]

Kaikki vaan käyttöön. Välillä sellaisia kappaleita opettelen, ettei kolmella rivillä selviäisi mitenkään. Esim. pianokappaleista tehdyt sovitukset.

[Giulietti]

Tulee vaan ongelma,jos opettelee vain 3-keskiriviltä soittamaan... Sävel-lajin vaihto ei onnistu sormitusta muuttamatta.....
 

Idea ei siis ole, että aina soitetaan vain keskiriveiltä, vaan että perustekniikka opetellaan aluksi soittaen kaikki sävellajit käyttäen kolmea keskiriviä. Kun tekniikka on hallussa, sen jälkeen aletaan käyttämään apurivejä. Jos soittaa heti kaikkia rivejä käyttäen, tekniikka ei koskaan kehity huippuunsa. Vielä en ole nähnyt yhtään kappaletta jota ei voisi soittaa vain kolmea keskiriviä käyttäen, toinen asia on kuinka järkevää tai helppoa se on. Sinälläänhän viisirivistä soitetaan aina kuten kolmerivistä, se mitä rivejä käytetään vain vaihtelee.

[ftamt]

Kolmella rivillä soittaminen kannattaa opetella, sillä sen jälkeen on helppo siirtyä soittamaan samalla
sormituksella muillekin riveille. Tämähän on suuri etu viisirivisessä, joka on alun perin kehitetty 3-rivisestä soittimesta. Itse käytän neljättä riviä vain äärimmäisessä hädässä, kun on hankala sormitus omille sormille. Aivan alkuun ilman opetusta soittelin kaikilla riveillä ja siitä oli hankala päästä pois. Kolmella rivillä pysymisessä sävellajien vaihtamisen lisäksi on myös se etu, että on vähemmän muistettavaa sormille, kun ei loiki sinne tänne. Sellaiset kuuluisat soittajat, kuin Pietro Frosini ja Ragnar Sundqvist tulivat vallan mainiosti toimeen kolmerivisillä harmonikoilla. Nykyään Ruotsissa kolmerivisen soittamisen perinnettä näyttää jatkavan Alf Hågedal. Hänen soittoaan on nähtävissä YouTubessa.
Toivo

[htoyryla]

Mä ymmärrän kyllä hyvin tuon kolmelta riviltä soiton idean. Ihan hyvä opetella siltä pohjalta.

Itse kuitenkin olin soittanut pitkään kitaraa ennen haitariin tarttumista. Kitarassahan on vähän sama kuin näppäinhaitarissa, sama sävel löytyy useammasta paikkaa. Asteikot hahmotetaan erilaisia kuvioina, ja soitettaessa siirrytään tarpeen mukaan kuviosta toiseen. Sormet oppivat mistä kukin sävel parhaiten löytyy meneillään olevassa kohdassa, ja kuviosta toiseen siirtyminen tulee automaattiseksi.

En mä väitä että mulla olisi tämä hallussa haitarin kanssa, sen verran vähän soitan. Varmaankin tiukasti kolmen rivin kaavoissa pysymällä mun soittoni olisi varmempaa. Mutta jotenkin tuohon tapaan se mulla menee. Esim. aloitan keskiriveiltä ja ylemmäs mentäessä siirryn ulkoriveille.

Ja kun alkaa ottaa harmoniaa mukaan diskanttipuolella, niin sormitus menee jotenkin joustavammin. Mutta mähän en soita valmiita sovituksia, vaan usein otan tuota harmoniaa mukaan just sen mukaan mitä sointusäveliä on sopivasti vapaiden sormien paikkeilla.

[maestro]

Tarkoitin sitä,mitä Ahvenisen opeissa on opetettu sormituksineen.Vain 3-keskimmäistä käytetään eikä ulko-sisä rivejä lainkaan..
Taas jos käytetään 3-riviä perus riveinä,oli sitten ulkoa tai sisältä,silloin sävel-lajin vaihto onnistuu.
Sen voi kokeilla,ottaa jonkun ahvenaisen kirjasta soritetun nuotin,soittaa sen niillä sormituksilla.Sen jälkeen soittaa saman eri sävel-lajista,ei enää käy sama sormitus........

[olli]

Tarkoitin sitä,mitä Ahvenisen opeissa on opetettu sormituksineen.Vain 3-keskimmäistä käytetään eikä ulko-sisä rivejä lainkaan..
Taas jos käytetään 3-riviä perus riveinä,oli sitten ulkoa tai sisältä,silloin sävel-lajin vaihto onnistuu.
Sen voi kokeilla,ottaa jonkun ahvenaisen kirjasta soritetun nuotin,soittaa sen niillä sormituksilla.Sen jälkeen soittaa saman eri sävel-lajista,ei enää käy sama sormitus........

Veikon sormitukset eivät aina osu oikeaan   Erään kesän leirillä tehtiin Veikon valmiisiin sormituksiin täydellinen "remontti"! Opettajakin oli muuten Veikon oppien mukaan mestariksi aikoinaan päässyt.

[Giulietti]

Tarkoitin sitä,mitä Ahvenisen opeissa on opetettu sormituksineen.Vain 3-keskimmäistä käytetään eikä ulko-sisä rivejä lainkaan..
Taas jos käytetään 3-riviä perus riveinä,oli sitten ulkoa tai sisältä,silloin sävel-lajin vaihto onnistuu.
Sen voi kokeilla,ottaa jonkun ahvenaisen kirjasta soritetun nuotin,soittaa sen niillä sormituksilla.Sen jälkeen soittaa saman eri sävel-lajista,ei enää käy sama sormitus........

Kyllä noissa Veikon harmonikkakouluissa käytetään muitakin kuin kolmea keskiriviä, ei vielä ensimmäisessä osassa, mutta jo toisessa osassa alkuun muutamissa kappaleissa, myöhemmin jo lähes kaikissa. Ja mikäli opettelen soittamaan jonkun kappaleen keskiriveiltä jollakin tietyllä sormituksella, pystyy sen siirtämään toiseen sävellajiin samoilla sormituksilla joten  nimimerkki "maestro" on nyt hakoteillä. Käytän itse Veikon oppien mukaisia sormituksia ja ainakin minulle ne ovat aina sopineet.

[maestro]

Hyvä jos jollekkin sopii,valmiita sormituksia on vähän. Minun kokemus onkin -80/-90 luvulta..

[olli]

Olen nyt niin innostunut tuosta "englantilaisesta teekuppikädestä", että laitan useampaankin ketjuun kommenttejani.  Tämän vuoden Kultaisen kommenteista jäi tuo termi mieleen kummittelemaan.  Tämä teekuppikäsi eli pikkusormi ojossa johtunee mielestäni nimenomaan tuosta kolmella rivillä opettamisesta.  Silloinhan se pikkusormi on tarpeeton.  Kun sitten oppii hallitsemaan diskantin "kolmella sormella" peukaloa ja pikkusormea silloin tällöin käyttäen - niin teekuppikäsi on valmis   Tästä on sitten vaikea oppia pois   Kun "livenä" soittaa, niin ei ole kovin esteettistä esiintyä "pikkusormi sojottaen"   (Kuunteluahan tämä ei haittaa lainkaan).

PS.  Piti oikein tuubista tarkistaa omat soitot.  Ei sojota diskantin pikkusormi (no minun oikean käden pikkusormi jäi koukkuun polkupyöräonnettomuuden johdosta, joten ei sitä enää suoraksi saakkaan )

[Minde]

Niin, kymysyshän oli, että kuinka helposti mutta juu, olen opetellut " tunnollisest" kaikki biisit ns. Kolmelta keskimmäiseltä riviltä...oli ne nyt sitten nimeltään, mitä hyvänsä  MUTTA mietin nyt,  kun houkutus siirtyä siihen lähimpään nappulaan on SUURI, niin kannattaako silti opetella vaikka sävellajin vaihtoa varten ensin tuo 3 rivin tekniikka loppuun ensin ja vasta sitten siirtyä muille riville?  .Sujuvuutta haen siis soittoon. Toisaalta, voisin kysyä soittavatko virtuoosit,  vaikka miltä riveiltä yhtä sujuvasti?

[olli]

Sain juuri vastauksen Pasi Hirvoselta hänelle laittamaani kommenttiin Kultaisen Harmonikan tuomarilausunnosta.  Hänen mukaan kaikkia viittä riviä kannattaisi opiskella heti alusta alkaen. Lainaus saamastani sähköpostista: "Edustan sitä näkemystä, että apurivien käyttöä pitäisi enemmän suosia jo soiton alkutaipaleella, jolloin nimenomaan käden luonnollista anatomiaa ajatellen päästäisiin parempiin asentoihin sormittamisessa. Tähän limittyy suora ranteen asento ja suora käsivarsi: jos nämä ovat kunnossa, niin kovin pahoja sormitusvirheitä ei pitäisi syntyä."  Näin siis tohtori Pasi Hirvonen 

[htoyryla]

MUTTA mietin nyt,  kun houkutus siirtyä siihen lähimpään nappulaan on SUURI, niin kannattaako silti opetella vaikka sävellajin vaihtoa varten ensin tuo 3 rivin tekniikka loppuun ensin ja vasta sitten siirtyä muille riville? 

Jos nyt puhutaan pelkästään tuosta sävellajin vaihdosta, niin sehän riippuu ihan omista tarpeista. Onko tiedossa säestystehtäviä yms. joissa tosiaan joutuu valmistautumatta vaihtamaan sävellajia? Itse en tuolla pane paljon painoarvoa. Omissa touhuissa joudun kyllä välillä vaihtamaan sävellajia, mutta yleensä omassa rauhassa että kerkiän harjoitella uudellä sävellajilla sujuvaksi.

Soiton sujuvuuden kannalta sitten taas voi olla että olisi parempi soittaa aina samalla tavalla. Mä en ole itse tehnyt niin, vaan hakenut kulloiseenkin tapaukseen helposti toimivan sormituksen. Kyllä se sitten näkyy siinä ettei soitto ole niin varmaa kun soittaa kappaleita joita ei ole vähään aikaan soittanut, tai sävellajissa jota vähemmän käyttää.

Nää on ihan henkilökohtaisia harrastelijan pohteita. Haitarinsoittajana olen varmaankin tämän foorumin heikoimmasta päästä. Syynä ihan jo se etten mitenkään keskity haitariin, vaan soitan vähäsen monia eri soittimia.

[Giulietti]

Sain juuri vastauksen Pasi Hirvoselta hänelle laittamaani kommenttiin Kultaisen Harmonikan tuomarilausunnosta.  Hänen mukaan kaikkia viittä riviä kannattaisi opiskella heti alusta alkaen. Lainaus saamastani sähköpostista: "Edustan sitä näkemystä, että apurivien käyttöä pitäisi enemmän suosia jo soiton alkutaipaleella, jolloin nimenomaan käden luonnollista anatomiaa ajatellen päästäisiin parempiin asentoihin sormittamisessa. Tähän limittyy suora ranteen asento ja suora käsivarsi: jos nämä ovat kunnossa, niin kovin pahoja sormitusvirheitä ei pitäisi syntyä."  Näin siis tohtori Pasi Hirvonen 

Tuo on Pasi Hirvosen näkemys. Esimerkiksi Venäjällä soittoharrastus aloitetaan nykyäänkin vielä monesti kolmirivisellä soittimella ja keskitytään kolmeen riviin vuosia ennen kuin aloitetaan viisirivisen soitto. Kuitenkin kyseisestä maasta tulee virtuooseja mielettömät määrät. Se että Pasi Hirvonen on tohtori ei mielestäni nosta hänen mielipiteidensä arvoa, kuulun siihen ikäluokkaan jolle nämä tittelit eivät onneksi merkitse mitään.

[olli]

No enpähän ole kuitenkaan täysin yksin tässä "viisriviskoulukunnassa"   Ei minuakaan pelkät tittelit "hurmaa", mitta tohtorin arvo mittaa henkilön paneutumista asiaansa