17-09-2021, 23:32:25

Uutiset:

31.7.2021 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Kirjautumisessa on ilmennyt ongelmia. Pääset kirjautumaan sivustolle vapaalehdykka.net/forum/index.php?action=login


Suomen Harmonikkaliitto

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Viestit - mlut

21
Ainakin vähemmän kestää rasitusta iän myötä ja levon ja huollon tarve kasvaa.
Vielä yksi hyvä treeni on suoristaa sormet äärimmilleen, mahdollisimman erilleen toisistaan, sitten takaisin nyrkkiin, sormet suoraksi jne.. Jos kipu ei tunnu hellittävän kannattanee kokeilla Mobilatia tai vastaavaa tulehdus-kipu geeliä. Soittotaukokin voisi joskus olla viisasta. Jos vaivan takana on jokinlainen jännetulehdus, voi soitot olla soitettu pitkäksi aikaa, hoitamattomana. Tämmöisiä tilanteita ja ajatuksia on ainakin omalla kohdallani tullut vastaan.
22
Minulla oli myös erilaisia vaivoja käsien ja hartian seudulla 'soittajanurani' alkutaipaleella, varsinkin. Oman tulkintani mukaan suurin syy oli se, että soittelustani puuttui rentous. Yritin liian vaikeita juttuja osaamiseeni nähden. Edellisissä viesteissä on mainittu tärkeitä asioita, joihin voi lisätä vielä sen paljon puhutun sormitustekniikan. Minua on auttanut selvästi jumppa, jota edelleenkin harrastan. Työnnän kädet suoraksi ylös ääriasentoo joksikin aikaa. Kädet koukussa pyöritän hartianiveliä niin, että hartialihaksissa tuntuu. Pyörittelen ranteita kumpaankin suuntaan. Hieroskelen kyynärvarsia ja hartioita. Peukulla jystän lihaskovettumaa, joka helposti syntyy kyynärnivelen sisäpinnalle. Pyörittelen päätäni. Sauna on hyvä paikka hieroskelemiseen ja reentoudesta yritän muistuttaa itseäni aina.
23
Nuottiteline / Vs: partisaanivalssi
03-01-2017, 16:08:09
Kiitän kovasti, jos voit lähettää minullekin: [email protected]
24
Ovi lavalle / Vs: Aleksin Harmonikkakerho
14-12-2016, 21:37:44
Se joka soitti väärin hymyilee, muut ei hymyile.

Hyvää huumoria. Elämän komiikkaa. Voisin nauraa lausahdukselle, vaikka olisin se väärinsoittaja.
25
Löytyy kyllä kansalaisopiston yksityisopetustakin, se tarkoittaa max noin 20min opetusta, koska oven takana on jonossa oppilaita.
Tämän tyyppinen lienee tilanne Nurmijärvelläkin. Ei hyvä.
26
Olen tahkonnut harmonikan kanssa yhteensä noin 15 vuotta työväen-/kansalaisopistossa. Musiikin teorian opiskelua siellä ei harrastettu juuri lainkaan. En muista myöskään kannustetun omatoimiseen teoriatietojen  hankkimiseen. Näin myöhemmin, innostuttuani musiikinteoriasta, pidän tuota edellämainittua suurena puutteena. Teoriatieto auttaa, nopeuttaa ja syventää soittamisen oppimista mielestäni tosi paljon.
Toki em. opistoissakin paljon oppi, kuten soittamisen tekniikkaa ja nuotinlukuakin.
Tänä päivänä meilläpäin (Nurmijärvi) harmonikanopiskelukin on siirtynyt musiikkiopistoon, jossa teoriaa painotettaneen enemmän. Muutos jakanee mielipiteitä hatmonikkapiireissä.
27
Nuottiteline / Vs: Säkkijärven polkka!!!
22-08-2016, 16:53:41
Siinä kohtaa minä siirryn sisäriveille.
28
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
23-05-2016, 13:11:13
Vuonna 2012 kyselin seuraavaa, johon ei tullut yhtään vastausta tai kommenttia:
Olen pähkäillyt harmonikan tavallisen bassosäestyksen periajatuksen kanssa, mutta en kenties ole päässyt puusta pitkään ja olisin vastaanottavainen valistuneempien neuvoista ja bassokulkuun liittyvistä mielipiteistä yleensä. Ymmärrän  ajatuksen 'mikä kuulostaa hyvältä', kuten esimerkiksi perusbasso-sointubasso-vaihtobasso-sointubasso. Tai esimerkiksi f-Fm, c-Fm, g-Cm tai toisaalta gis-E7, a-Am ja muuta tommosta. Ymmärrän myös perusbasson diskantin soinnun täydentäjänä. Mutta esimerkiksi F-mollista voidaan siirtyä C-molliin monella tavalla. Eli, liittyykö tähän kaikkeen jotain syvällisempää logiikkaa saati musiikillista teoriaa?

Kysymys on siis harmonikan standardibasson perusbassosta tavallisessa harmonikkakompissa. Nyttemmin näen asian niin, että perusbassoon tulee suhtautua, kuten moniäänisen sovituksen bassolinjaan. Eli useimmiten se on kyseisen soinnun perussävel, mutta seikat, kuten lyhyet siirtymät ja vaihtelevuus tulee ottaa huomioon. Perusbasson valintahan vaikuttaa tietty paljon siihen, miltä soitto kuulostaa, joten ei ole samantekevää, mitä sinne 'lätkii'.

Edelleen olisin otettu teidän muiden kommenteista
29
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
11-05-2016, 10:05:35
Eli tässä lopulta on nyt kysymys haitarin standaribasson ja erityisen sen sointupuolen rajallisuudesta ja sen vaikutuksista sovituksiin ja soittotekniikkaan, vai kuinka?

Näin, ainakin tässä vaiheessa, ymmärsin. Oisikohan vielä niin, että em. vaikeudet (?) tulevat vastaan enimmäkseen 3-iskuisissa sävelmissä?
30
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
10-05-2016, 22:19:38
Aika köyhiä olisivatkin melodiat, jos pitäisi vain soinnun sävelissä pysyä

Niinpä. Aika harvoin perinteisissä harmonikkasovituksissa vaihdetaan bassosointua kesken tahdin, vaikka perusteita olisikin. Riitasoinnun syntymisen 'pelossa' tai muuten. Ensimmäisen iskun kohdalla, perusbassolla, se käy kuin huomaamatta. Tarkoitan esimerkiksi sitä, että valssissa ensimmäiselle iskulle sopii sointu E7 ja kahdelle seuraavalle Am. Humpappaa-bassolla se menee 'huomaamatta' e, Am, Am.
31
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
09-05-2016, 11:57:37
Basson septimin kvintin ja melodiasoinnun välinen ristiriita syntyy, tai syntyisi, jos basson septimissä kvintti olisi metsäkukkien a-osan lopussa: melodiasointu Bb/a, jos se olisi/basson D7. Samainen juttu tapahtuisi vaikkapa kappaaleessa 'Kevät toi muurarin'. Mutta saa riitasoinnun syntymään myös septimisoinnun terssin kanssa, esimerkiksi Tonavan aaltojen (Am) a-osan toisessa tahdissa: basso on E7 ja tahdin viimeinen melodiasävel on a. Em. kohdassa on minulla olevassa sovituksessa otettu bassosta 1. ja 2. iskusta poiketen Am, mikä kuulostaakin ihan hyvältä ainakin minusta.
32
Postilaatikko / Vs: Pieni teksti
03-05-2016, 19:14:20
Vaihdoin koneeni uuteen.  Vapaalehdykän tekstiä en saa muutettua entiseen "seniorikansalaisen" näkemään kokoon.  On aika pientä vaikka rillit onkin.  Hymiöt eivät myöskään näytä toimivan.

Kokeilepa pitää Ctrl-näppäin alhaalla, vie hiiren nuoli tekstin päälle ja pyörittele hiiren rullaajaa hiljalleen. Tämmöisellä tyttäreni neuvolla selvisin vaastaavasta pinteestä.
33
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
29-04-2016, 17:23:13
Kiitos. Luultavasti ymmärsin tuon bassopuolen septimianalyysin. Aika pieni ryhmä soittajia osannee hyödyntää em. seikkaa soinnutuksessa. Sen sijaan sointujen tasainen sointi ja 'manipuloidun' septimin kirkkaus ja pienempi ilmankulutus sopinee meille kaikille.

Tuo Ollin mainitsema  yhdessä tahdissa diskantissa soivat d ja f, bassoon otetaan Fdim, jonka perusbassona onkin sisäriviltä h. on se temppu jolla soi koko neliääninen dim-sointu.

Enemmän kuin yhden kerran olen kuullut sanottavan, että esimerkiksi bassopuolen F#dim-nappulasta tulee sama sointu kuin Adim-nappulasta. Mutta eihän sitten niin ole soittimissa, joissa bassopuolen dim on 'riisuttu'.
34
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
29-04-2016, 12:33:18
Vanhemmissa peleissä (ja myös uudemmissa kotimaisissa) missä septimisoinnuissa on kvintti mukana niin tämä käyttötapa ei tietenkään muuta tätä kvintin aiheuttamaa riitasointutilannetta vaan asia pitää käsitellä muulla tavoin. 

Kysymys: Miks' ne ovat juustiinsa septimin ja vähennetyn sellaisen kvintit, jotka aiheuttavat riitasointutilanteita? ::)
35
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
28-04-2016, 12:23:44
Mielenkiintoinen kysymys. Kyllä tuo D7 käyttö mun korvaan yleensä vain tehostaa sitä nousun tunnetta nimenomaan subdominanttiin (Gm) eikä tunnu sävellajin vaihdokselta. Varsinkin jos mennään Dm D7 -> Gm ja tuo D7 tulee vain tahdin lopussa. Sen ettei se tunnu sävellajin muutokselta ratkaisee varmaankin asiayhteys, mitä on soinut sitä ennen ja miten jatkuu. Tämä ei nyt ollut teoriaa vaan oman kokemuksen pohdiskelua.


Musiikin teorian kielellä tämä tapahtumaa on kaiketi välidominantti (D7) > sen pohjasävel (Gm). Kun g on d-mollin 4. sävel, olisi merkintä em. tapahtumalle V/IV.

Tohtori  Toonika -kirja saanoo sivulla 230:
Tonaalisissa kappaleissa esiintyy usein muistaa sävellajeista lainattuja dominanttiseptimisointuja eli välidominantteja.
Välidominantti, kuten sävellajin oma dominanttikin, johtaa yleensä sointuun, jonka pohjasävel on kvintin alempana (tai kvartin ylempänä).

Nyt Pietrodeiron kiperien kysymysten pariin
36
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
27-04-2016, 20:00:00
Nämä ovat tyypillisiä d-mollin sointuja, paitsi Am-sointua paljon yleisempi on A7-dominanttiseptimisointu.
Am-sointu on käytössä ns. luonnollisessa d-mollissa. Aika usein molli-sävellyksissä on käytössä luonnollista, melodista ja harmonista asteikkoja. Soinnutuksessa yleisin on harmoninen molli (ylennetty 7. aste, A7-soinnussa siis cis (c#).


Tuota voinee täydentää vielä seuraavasti: Am on luonnollisen d-mollin huippusointu (=V sointu), koska se sisältää kyseisen asteikon 7. sävelen eli perussointuun Dm vievän johtosävelen c.

Harmonisen d-mollin johtosävel on vastaavasti c#.

Gm on d-mollissa subdominanttisointu(leposointu). Ja sille mennään usein D7-soinnulla.

Onko niin, että D7 > Gm vaihetta ei voida pitää sävellajin muunnoksena, vaikka D7:n sisältämä f# ei ole minkään d-mollin sävel, mutta on Gm:n johtosävel?
37
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
25-04-2016, 14:23:53
No mutta jatketaan! Pietrodeirolla on varmasti potentiaalia johdatella porukkaa itse asiaan. Ja unohdetaanko haitari, ainakin silloin, kun se hidastaa tai estää soinnutuksen ym. musiikin perusteorioiden parasta esitystapaa.
38
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
24-04-2016, 21:47:52
Voisikohan noissa olla kysymys siitä että että saadaan sopivasti johtosävel siirtymiselle uuteen sävellajiin, en kyllä suoraan näe millä lailla. Pitäisi olla koko sointukulku näkyvissä.


Tämä täytyy laittaa tarkkailuun.
39
Musiikin teoria / Vs: Sointujen käyttö
24-04-2016, 20:45:28
Just haitaria en ajatellut tuossa (alkuperäisessä) kysymyksessäni, mutta jos ajattelisin perinteistä harmonikkamusiikkia niin ilman muuta diskanttipuolta. Ajattelin melodian soinnuttamista ja vielä enemmän valmiin sovituksen sointukulun parempaa ymmärtämistä. Mitä enemmän sovitusta ymmärtää sitä paremmin kappale jää muistiin.
Itse soittelen, harmonikalla, nykyään mieluiten kansanlauluja ja laulelmia yms. htoyrylan mainitsemalta toivelaulukirjalinjalta. Bassoista käytän tällöin yleensä perusbassoja.
Noiden m7 ja maj7 käyttöä painotetaan teoriaoppaissa usein moduloinneissa. Ehkä ne kuitenkin on usein parempia kuin m tai 7 tuossa äänenkuljetusmielessä.
40
Musiikin teoria / Sointujen käyttö
24-04-2016, 12:07:47
Keskustelu alkoi 'Kromaattisten harmonikkojen soittorinki' palstalla/aktivointi ja toivottavasti jatkuu täällä.

mlut:Hieno puheenvuoro Pietrodeirolta.

Minua kiinnostaisi kovasti opastus 'sointujen käytön maailmaan'. Perusteoria, kuten leposointu, subdominantti, dominantti, sävellajin muut soinnut on kutakuinkin hallussa. Samoin sävellajista toiseen siirtyminen eli modulointi. Mutta. Kappaleissa kuitenkin soinnut esiintyvät pääsääntöisesti monenlaisina käännöksinä ja jo siitä syntyy selainen soppa, että ei millään meinaa päästä kärryille. 
Olen elämässäni opetellut kaikenlaista ja useamminkin huomannut, että jokin ihan mitättömältäkin tuntuva esitys tai lausahdus voi niin sanotusti avata lukon. Oisikohan sellainen mahdollista tässäkin asiassa. Työstämistä toki riittäneee mahdollisen ahaa-elämyksenkin jälkeen.

Täällä oli jokin aika sitten lyhyt keskustelu palkeen käytöstä, jossa muutama kokenut 'virkaveli' sanoi mielestäni paljon olennaista.

htoyryla:
Sointukäännösten käyttöä voi lähestyä ainakin semmoisen ajatuksen pohjalta, että peräkkäiset soinnut eivät ole kokonaan erillisiä vaan äänet siirtyvät soinnusta seuraavaan mahdollisimman luontevasti. Sävelet liikkuvat mahdollisimman vähän tai pysyvät jopa paikallaan jos mahdollista. C -> F siirtymä kuulostaa erilaiselta jos kaikki sävelet siirtyvät (c-e-g -> f-a-c) tai jos c pysyy paikallaan (c-e-g -> c-f-a) jolloin muutkin sävelet siirtyvät vain yhden asteikon sävelen verran. Tätä kutsutaan äänenkuljetukseksi, siis että katsotaan sointuharmoniassa myös sitä miten se toimii yksittäisinä ääninä.

Sointujen käyttö on varmasti olennainen osa  äänenkuljetusta. Ja onhan se mahtavaa, miten paljon melodiaäänen (yleensä) alapuolella olevat sävelet vaikuttavat soiton sisältöön.
Semmoinenkin juttu on päätä vaivannut, kun sovituksessa on soinnuksi merkitty esimerkiksi Gm7 tai Cmaj7, vaikka soivien sävelten perusteella sointu voisi hyvin olla Gm ta C7, vastaavasti. Liekkö tässä syynä jotain sointujen käytön teoreettisiin perusteisiin liittyvää?