Säveltäminen

[olli]

Säveltäminen - eli omien kappaleiden tekeminen lienee harvemmin käsitelty aihe   Ryhdytään hommiin Rakennetaan porukalla "vapaalehdykälle" kappale   Foorumin jäsenistössä lienee asian harrastajia, joten ei kun hommiin .

Jonkin verran sain teoriaoppia Ylläksen leirillä.  Eli asteikko, sävellaji aluksi.  Ehdotankin valssia A-mollissa!

[eikkajuhani]

  Tässäpä Ollilta oiva avaus !  Soon papparaiset just niin, että aletaan tosissaan kokeilemaan
tuota säveltämistä !  Luulen kyllä, että voipi alussa olla enempikin `säheltämistä`! Kukas antais hyvää vinkkiä - miten olis oikeaoppista aloittaa - jo senkin takia ettei lähtis ns.pers`edellä puuhun. Otetaanko ihan ensteks, hyvä tuoli, (sellainen viishaaranen jalka - pyörillä, hyvä selkätuki, korkeudensäätö niin että jalat on suorassa kulmassa), Hanuri syliin, lyijykynä, paperille nuottiviivoja (saanee tulostettua tuolta netistä) Tästä eteenpäin otetaan vastaan hyviä neuvoja....humpappaa, hyikakkaa , daada, diida, duu.....
  Muuten, moniko teistä aktiiveista polttaa, siis tupakoi..? Itse savuttelin yli 20 v ja sitten huomasin, että eihän sätkä suussa tule kirjoitus/kynätöistä yhtikäs mittää. Silmiä kirvelee ja tuhkat varisee... Nyt polttamatta 30 v, eikä yhtään itketä....

  eikkajuhani

[eikkajuhani]

  Nuottipaperia tulossa ja eikun tositoimiin...

   eikkajuhani

[olli]

Nuottipaperia tulossa ja eikun tositoimiin...
eikkajuhani

En päässyt oikein jyvälle   Tässä harjoitelmani a-mollissa

[Maniskamies]

Ollin harjoitelma-versio kertoo, että kyseessä olisi valssilaulu.

Eräs sävellystapa on säveltää valmiiseen tekstiin, joten nyt Kauhutarinan alkuja-aiheen esiintuomien runoilijoiden täytynee työstää valmis sanoitus Vapaalehdykkä-valssiin.

Siihen oppia haluavien kannattaa tutustua Heikki Salon kirjaan {kahle} KUNINGASLAJI ja alaotsikkona on Laululyriikan käsikirja.

[Maniskamies]

Lainaus pietrodeirolta: "Aika korkealle tuntuu kuitenkin oheisessa esimerkissä (ainakin miesäänelle) tuo loppupuoli menevän."

Ollin esimerkin vaikeusaste lienee kolme ja puoli?

Yleensä lauluissa säkeiden ja/tai säeparien melodia alkaa alhaalta, ja loppupuolella taas laskee kulminaatiopisteestä, mutta 'yleiset tavat' on tietysti rikottavissa.

[olli]

Laitetaan tähän väliin kuitenkin vitsi.
Kersantti alokkaalle: - "Alokas Möttönen, korjatkaapas asentonne".
Möttönen: - " Herra kersantti, mittee sitä vanhoo tyhjee korjoomaan, miepä tien kokonaan uuve".
Elikkä jos kyseessä on vaikkapa a-molli melodia niin pyöritetään ostinaatiota (nykyään kait riffiä) esim. kaavalla Dm-Am-E7 ja tehdään nousevia tai laskevia sävelkulkuja sopivaan teemaan kohtuullisen pienellä oktaavialueella. Melodiasta tulee kuulemma silloin selkeämpi, rauhallisempi ja helpommin laulettava (jää siis mieleen paremmin).

Hyvä, että tulee virikkeitä antavia kommentteja.  Tuo Möttösen lause pätee, eli uuven saa tehä
Tai se kuuluisa alikersantin komento alokkaalle: "Kaksi kaunista sanaa, uusiksi meni!"

[olli]

Innostuin tekemään kakkosversion   Laajensin neljän tahdin pätkiin.  Loppuosassa on mielestäni aika onnistunutta hommaa   Bassot nyt tuli huitaistua - virheitäkin lienee

[oki]

Innostuin tekemään kakkosversion   Laajensin neljän tahdin pätkiin.  Loppuosassa on mielestäni aika onnistunutta hommaa   Bassot nyt tuli huitaistua - virheitäkin lienee

Moi
Olli laitappas soitettuna juutuuppiin niin kuunnellaan tuo tekemäsi kappaleen pätkä
T: Oki

[olli]

Moi
Olli laitappas soitettuna juutuuppiin niin kuunnellaan tuo tekemäsi kappaleen pätkä
T: Oki

No - ei nyt vielä   Koneellaa tehty versio, en ole itse edes vielä haitarilla kokeillu

[olli]

Suoni sykkii  Tässä jo kolmas versio.  Paranneltu.  Nyt on välisoitto ja intro mukana  Eiku kommentteja odotellaan

[eikkajuhani]

Suoni sykkii  Tässä jo kolmas versio. .........  Eiku kommentteja odotellaan

  Hyvä aloitus, "Sibelius 2" ky kyllä se tuosta jo toki lähtee... !  
   Kun sanoit että koneella, niin mikä olikaan tuo ohjelma millä näitä pipanoita voi naputella paperille ??  
   Muuten tuossa minun, - kynäversiossani - oli ajatus tuollainen, että joku pistäis jatkamalla...
siitä eteenpäin ja taas seuraava jne..! Olisi hauska nähdä lopputulos, vähän sama jos laittais juorun liikkeelle ja sitten aikojen päästä kuulis sen joltain - vahvasti muuntuneena.
Oliskohan ensimmäinen ketjukirjeenä tehty sävellys ?.

 eikkajuhani

[olli]

Ketjua ajattelinkin alunperin, mutta kun on hidasta   Tuota aloitustani saa toki muokata ja muutenkin hyväksi käyttää

Nuotinnusohjelmani on Capella

[Maniskamies]

Ketjua ajattelinkin alunperin, mutta kun on hidasta  

Hyvä Olli!

Saattaa olla, että me muut asetellaan vasta lähtötelineitä? Eikä huru-ukon diesel kiihdy hetkessä?

[olli]

Aloitetaanpa alusta   Pietrodeiron toivomana C-mollissa.  Liitteenä on intro ja A-osan neljä ensimmäistä tahtia    Nyt halukkaat jatkamaan!  Jatkossa aina neljän tahdin rivi kerrallaan  Näin ovat jotkut säveltämisen ja musiikin ammattilaiset todenneet, että 4-8 tahtia olisi sopiva fraasi. Innostavia inspiraatioita halukkaille

PS  Ne mun aiemmat versiot voi jättää enemmittä huomioitta

[Maniskamies]

Olli halunnee säveltää laulun taitaville laulajille. Alun septimi-intervallihyppy vaatii paljon.
On septimiä käytetty ennenkin: Äidin syntymäpäivä on Metro-tyttöjen laulamana OK, mutta sen lukuisissa septimi-hypyissä moni joutuu 'oikaisemaan':  "Syntymäpäivä äidin unhoon EI jäädä voi..." ja "ho-pe-A-kellot soi." Ja myös "Mitään EI äiti.." ja "yhtä VAIN toivoo..." Toivo Kärki on antanut kovan haasteen solisteille.

Aili Runne kirjoitti tekstin Muistatko Monrepos'n? Erik Lindström sävelsi: "Muistan puiston KAU-nehimman..."

Aiemmin jo kirjoitin, että eräs sävellystapa on säveltää valmiiseen tekstiin, joten kannattaisiko työstää valmis sanoitus Vapaalehdykkä-valssiin. Ollilla näyttää runosuoni pelaavan, joten ainakin ensimmäinen säkeistö olisi hyvä olla kirjoitettuna. Näin tiedämme, missä mennään. Muuten meille käy juuri siten kuin on Ollin motossa: Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

[Maniskamies]

Septimin käytöstä äsken kirjoitin. Kannattanee miettiä, millaisia intervalleja on sävellyksissä käytetty (enimmäkseen sekuntia ja terssiä sekä saman sävelen toistoa; mitä suurempi intervalli, niin sitä harvinaisempi varsinkin lauluissa).
Tietysti sanoituksen antamia kiksejä kannattaa yrittää hyödyntää. Ohessa säveliä tekstiin "Soi vapaalehdykät, kirkkaat diskantit kauniisti soi."
Va-paa -sana mielestäni kannattaa olla ilmava intervalli, esim. terssi, kvartti, kvintti tai seksti.

Pietrodeiron Free Reed Waltziin täytyy tutustua pyhänä, sillä syksyiset puutarhatyöt kutsuvat.

PS. Eikkajuhanin 'vallssiin' en saanut otetta. Silloin oli Ollin toive a-mollivalssi. Ylennetty toonika (tai alennettu 2. aste) heti alussa hieman arveluttaa. Nuo sävelethän voi soinnuttaa Gm- tai D+ -soinnuilla, jotka ovat aika kaukana a-mollista.

PS 2: Kiireessä unohtui tuo "Soi vapaalehdykät". Anteeksi!



Ollin uusin alkaa sointukululla Fm - Gm - Fm (IVm - Vm - IVm). Toivo Kärki käytti muistaakseni kerran tai kahdesti mollisointua dominantti-asteella, mutta harvinainen tuo sointukulku lienee.

Mitenkäs olisi Olli, jos käyttäisi mustalaismusiikista tuttua (c-mollissa) Fm - Cm - G7 - x -sointukiertoa. Eka säkeessä x voisi olla harhalopuke Ab, ja säkeistön lopussa toonika Cm?

[htoyryla]

Ollin uusin alkaa sointukululla Fm - Gm - Fm (IVm - Vm - IVm). Toivo Kärki käytti muistaakseni kerran tai kahdesti mollisointua dominantti-asteella, mutta harvinainen tuo sointukulku lienee.

Mitenkäs olisi Olli, jos käyttäisi mustalaismusiikista tuttua (c-mollissa) Fm - Cm - G7 - x -sointukiertoa. Eka säkeessä x voisi olla harhalopuke Ab, ja säkeistön lopussa toonika Cm?

Yritin pysytellä erossa tästä keskustelusta, mutta nyt tunnutaan pääsevän asiaan. Kappaletta on vaikea saada pysymään kasassa panemalla säveliä peräkkäin. Sointukulun ainakin alustava hahmottaminen heti alussa auttaa pitämään kappale kasassa.

PS. Eikkajuhanin 'vallssiin' en saanut otetta. Silloin oli Ollin toive a-mollivalssi. Ylennetty toonika (tai alennettu 2. aste) heti alussa hieman arveluttaa. Nuo sävelethän voi soinnuttaa Gm- tai D+ -soinnuilla, jotka ovat aika kaukana a-mollista.

Samoja pohteita. Jossain vaikkapa kreikkalaisessa mollisävyisessä musiikissa esiintyy alennettua toista astetta, mutta heti kappaleen alussa tämmöinen on hämäävää, kun kuulija ei vielä hahmota missä mennään. Kappaleen alussa on tärkeää ensin synnyttää mielikuva siitä missä (sävellajissa tms) suurinpiirtein mennään.

[olli]

Tämä on sen verran pikainen sutaisu että toivottavasti siitä saa selvää ja Olli voisi vaikkapa muokata tästä sopivan "siistin" version tietokoneellaan (tuntuu käyvän niin näppärästi) ja halukkaat voivat sitten testata erilaisilla soittimilla että olisiko tässä ainesta kehitellä/lisätä tuota keskiosaa ja muokata sitä sitten tilanteeseen sopivan laulun sanoihin käyväksi (loppuosa istuu kyllä tämä vaikuttaa "toimivalta rungolta" niin tähän voisi sitten keksiä lisää sopivan loppuosan, tai sitten jos tuleva lauluteksti vaatii uuden keskiosan niin sitten pitää vain tehdä sellainen.

Valitettavasti en saa selvää - on sen verran "harmaa" tuo liite.  Olisi mielenkiintoista kirjoittaa puhtaaksi ja kokeilla   Voin vielä suurennuslasin kanssa tihrustella, josko ottaisi selvää

[eikkajuhani]

      Näin kesämme hiipuu jo pois,
      vaik`en vielä sen päättyvän sois.
      `Syksyn lehdykät vapaina lentää,
      tiedän rakkain, oot aina sä mun.`
         
      Jospa kesämme, ihanan, kauniin,
      voisin uudelleen, haaveissa mun,
      viettää rakkain, kanssasi sun.
      `Syksyn lehdykät vapaina lentää,
      tiedän rakkain, oot aina sä mun.`

      Tään kesämme päättyvän nään,
      syksyn harmauteen kietoutuvan.
      Kahden kuljemme sumuista rantaa
      ja syliin tahtoisin ottaa mä sun.
      `Syksyn lehdykät vapaina lentää,
      tiedän rakkain, oot aina sä mun.`

     Tässä vapaaseen (arvosteluun - käyttöön )

     eikkajuhani