14-05-2021, 22:03:34

Uutiset:

1.11.2020 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Mikäli havaitset ongelmia, ole yhteydessä ylläpitoon.


Suomen Harmonikkaliitto

Vanhoista nuoteista ja niiden ”keräilystä”.

Aloittaja pietrodeiro, 01-04-2014, 10:53:47

« edellinen - seuraava »

pietrodeiro

Kun nuo nuottiasiat tuntuvat jonkun verran kiinnostavan niin laitetaanpas tähän keskustelun ja tietojen vaihdon pohjaksi uusi aihe koskien otsikon mukaista aihetta.



olli

Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 01-04-2014, 10:54:44
Kukas se muuten lanseerasi musiikkikäsitteen "iskelmä" suomalaisten tietoisuuteen?
Roine Rikhard Ryynänen (yhdessä Georg Malmsténin kanssa) "iskusävelmä" joka myöhemmin lyheni iskelmäksi.  Olisiko ollut YLE:n Antero Alpola joka alkoi käyttää sanaa iskelmä? ;)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

Maniskamies

Miles Davis aikanaan totesi: "Jos soitat väärän äänen, toista se kolme kertaa, niin se on jazzia."

Hyvin armollista meikäläistä kohtaan tämä näkökulma!

ftamt

07-04-2014, 20:50:01 #3 Viimeisin muokkaus: 08-04-2014, 01:16:27 käyttäjältä ftamt
Juu, ei tarvitse yhtään tehdä uusia sävellyksiä, kun ei osata.Jos jotakin yrittää, niin se on
jo aikaisemmin lähes tehty. Itse olen huomannut tämän myös omaa levykokoelmaa kuun-
nellessa. Paljon tulee tahattomia uudelleensävellyksiä, ainakin joitakin tahteja.Jollei oman
maan, niin naapureiden vanhoissa levyissä kuulee hyvin tuttuja sävelkulkuja, joita on pi-
detty melko uusina tai suomalaisina kappaleina.
Toivo

Maniskamies

Miles Davis aikanaan totesi: "Jos soitat väärän äänen, toista se kolme kertaa, niin se on jazzia."

Hyvin armollista meikäläistä kohtaan tämä näkökulma!

ftamt


pietrodeiro

Noiden nuottivihkojen sävelmät taitavat olla enimmäkseen "uutuuksia" 1920 luvulta ja kuuluivat varmaan useiden haitaripioneerien (Willy Larsen, Nils Ekman, Busin veljekset jne) ohjelmistoon.

Esitteiden tiedot ajoittuvat varmaankin jonnekin 1975 – 1985 väliseen aikaan jolloin haitarinsoitto, sekä myös valmistus/rakentelu, olivat vielä voimissaan myös täällä pohjolassa. Kuten varmaan monet muistavat, ja mainoksistakin käy ilmi, niin ravintoloissa/tansseissa esiintyi myös paljon erilaisia "haitariorkestereita".

htoyryla

Televisioavun mainoksesta tulee oikein nostalginen olo. Asioin 70-luvulla muutaman kerran radioamatöörilaite-asioissa Runeberginkadulla ja muistan ne hyllyt täynnä haitareita. Hanurikaupaksihan radioamatöörit sitä liikettä sanoivatkin. Siihen aikaan, lukioaikana ja opiskelemaan mentyä, haitari olisi kyllä kiinnostanut, mutta ei tullut hankituksi. Aika isoja rahoja ne silloinkin maksoivat eikä koululaisella/opiskelijalla paljon ollut. Olisi pitänyt päästä kokeilemaan muttei ollut mahdollisuutta. Radioamatöörileireillä Pakarisen Ville kyllä soitti haitaria nuotiolla, mutta ei siinä ollut oikea tilanne alkaa kysellä haitareista enempää. 

Kun ei ollut haitaria, niin Hohnerin Echo Harpilla (C/Am) soittelin vanhoja kotimaisia kappaleita.

pietrodeiro

04-01-2015, 18:38:25 #8 Viimeisin muokkaus: 04-03-2015, 09:29:29 käyttäjältä pietrodeiro
Niin tämän Televisioapu nimisen liikkeen tarina on kyllä kieltämättä eräs "värikäs" luku sodanjälkeisessä Helsinkiläisissä haitari (tai radio) liikkeiden historiassa. Aikoinaan nuo "suomen harmaan" radiotiedusteluasiat (nykyisin puhutaan signaalitiedustelusta) ja tietotekniikan opiskelujutut veivät minunkin tieni tutustumaan kyseiseen firmaan ja kun sitten liikkeessä sattui vielä kohtaamaan tämä toinen lapsuuden/nuoruuden kiinnostuksen kohde, niin siitäpä se, välillä tosin hiukan vaikeakin, yhteistyö kaikenlaisten haitari- ja radiojuttujen kanssa alkoi.
Kuten oheisista Villen jäämistöjen dokumenteista voi päätellä niin kyllä tämä haitarikauppa tuolla 1970-80 luvuilla oli vielä ihan hyvin voimissaan ja yhteistyötä oli niin Bugarin, Kouvolan, Pihlajamaan kuin Hohnerinkin "haitaripajojen" kanssa,  ja pelien hinnatkin olivat ihan kohdillaan.

Koska kyseisessä firmassa oli myös paljon kanssakäymistä erilaisen haitari yms musiikkiporukan välillä niin myös kaikenlaiset haitarinsoittajiin liittyvät tarinat, legendat yms kertyivät muistiin (ja muuttivat tietenkin myös muotoaan) ja näitä tarinoita sitten myös kuulin ja kyselin aina kun työreissuiltani ehdin piipahtaa niitä kuulemassa. Samoin siellä tapasi myös monenlaista haitari yms musiikkiväkeä joiden kanssa voi vaihtaa mielipiteitä (tai olla erimieltä) haitarinsoiton kehityksestä, sormitus, opetus tai järjestelmäasioista.

Luulen myös että kyseinen henkilö oli ihan tyytyväinen valitsemaansa liikealaan ja sen kehitykseen 1950 – 90 luvuilla ja hän ei myöskään malttanut miettiä eläkejuttuja tai ajatella lopettaa toimintaa. Tosin kauppasi kyllä firmaansa minullekin moneen otteeseen mutta piti liian kovaa hintaa ja lisäksi en myöskään nähnyt haitari- tai pianobisnesalueen kehittämisessä täällä pohjolassa kovin ruusuista tulevaisuutta, verrattuna vaikkapa tietotekniikkaan, ohjelmistosovelluksiin tai mobiiliviestintään. Aikanaan sitten kun "Pietari" kutsui uusia soittajia koolle sinne isoon orkesteriin niin sekin tapahtui niin sanotusti saappaat jalassa, elikkä eräänä päivänä aamupostin kantaja löysi Villen nukkumassa pitkää unta työpöytänsä äärestä.

EP

Sain myös kunnia tutustua tuohon Pakarisen "Televisio apu" nimiseen liikkeeseen, muutamia vuosia sitten, se oli 2008 kesällä.
Silloinen tyttöystäväni (harmonikansoittaja) minut sinne johdatti.

Onneksi, koska enpä olisi uskonut tuollaisia liikkeitä enää olevankaan ja siksi erittäin hieno ja unohtumaton kokemus ja omistaja mahtava originaali persoona.
Vaan kertoikin liikkeenpidon olevan lähinnä harrastus, oma liikehuoneisto ja muutenkin pienet kulut ja kaikki liikkeen soittimet hänelle rakkaita, lisäksi pari yhteistä tuttua musiikkikauppiastakin löytyi!

Aika monet hienot jutut saatiin kuulla vuosikymmenten takaa ja vierailu venähtikin melko pitkäksi.
Myös mielipiteitä hänellä oli "Miksi ne opistomuusikot siihen kansanmusiikkiin sotkeentuu?"
Mikä tavallaan totta omastakin mielestä, mutta toisaalta hyvä olla molempia opiskelleita ja itseoppineita, täydentävät toisiaan.

Oonkin usein miettinyt mitä mahtaa hänelle kuulua ja vieläkö liike on olemassa, ehkä "pietrodeiron" kertoma olikin hänelle se onnellisin, nukkua rauhallisesti pois tutussa ympäristössä työpöytänsä ääreen.

pietrodeiro

15-12-2018, 11:59:10 #10 Viimeisin muokkaus: 18-12-2018, 12:41:34 käyttäjältä pietrodeiro
Jäi hiukan aikaa kaivella noita "arkistojen aarteita" ja kaikenlasta mielenkiintoista näyttää löytyvän noista jäämistöjen nuottilaatikoista. Ennenhän kaikki tehtiin toisin, elikkä sävellykset, sovitukset ja muukin dokumentaatio tehtiin käsin nuottipaperille (ei siis tietämyskoneella), joten tekijästä jäi siis tavallaan persoonallisempi dokumentointijälki.

Kuten vaikkapa oheisista Amarillo , Ramblers, Kipparikvartetti jne orkestereissa vaikuttaneiden muusikoiden (George Malmsten, Harry Bergström, George de Godzinsky, Kullervo Linna, Toivo Kärki, Eero Väre...) käsien jälkien näytteistä näkyy, niin toisilla on selkeämpi nuottikäsiala kuin toisilla. Tosin käsialahan myös muuttuu iän mukana, mutta esim. noista Godzinskyn ja Eero Väreen käden jäljistä näkyy että aika paljon on tullut harjoiteltua nuottikirjoittelua.

Haitarin ranaaja

Esko Könönen opetti vähän ennen kuolemaansa mm. Asikkalan Kansanopiston hanuripiirissä.
Hän antoi meille oppilaille käsinkirjoitettuja nuotteja (sovituksia) vanhoista hyvistä kappaleista.
Sanoi että näitä ei sitten saa antaa kenellekkään.
Näissä on pääasiassa EK n sovituksia mutta myös Matti Viljasen Taito Vainion. L Könösen, U Kuparisen
Esim.Pihapihlaja, La Gumbarsita, Rantakoivun Alla, ja paljon muita. Toista kymmentä.
Olisiko näistä kukaan kiinnostunut. Antaisin mielelläni ne Harmonikkaliitolle. tai muulle sellais. yksityisell.
On vähän kiire, lyijykynän jälki alkaa jo haihtua.


maestro

Minä voisin ottaa/ostaa,tulisi omaan käyttöön.Tosin taitaa osa nuista jo olla.. Olen saanut niitä entisiltä Könösen oppilailta tai liekkö oppikaverita olleet. Samanlainen soitto tyyli ym..
"kouvolanpeli" Cassotto 50,"kultahäkki"maestro-58,roland fr-3sw

Giulietti

Lainaus käyttäjältä: Haitarin ranaaja - 18-12-2018, 21:14:27
Esko Könönen opetti vähän ennen kuolemaansa mm. Asikkalan Kansanopiston hanuripiirissä.
Hän antoi meille oppilaille käsinkirjoitettuja nuotteja (sovituksia) vanhoista hyvistä kappaleista.
Sanoi että näitä ei sitten saa antaa kenellekkään.
Näissä on pääasiassa EK n sovituksia mutta myös Matti Viljasen Taito Vainion. L Könösen, U Kuparisen
Esim.Pihapihlaja, La Gumbarsita, Rantakoivun Alla, ja paljon muita. Toista kymmentä.
Olisiko näistä kukaan kiinnostunut. Antaisin mielelläni ne Harmonikkaliitolle. tai muulle sellais. yksityisell.
On vähän kiire, lyijykynän jälki alkaa jo haihtua.



Minuakin nämä nuotit kiinnostaisivat ja mielestäni ne olisi hyvä saattaa digitaaliseen muotoon säilymisen varmistamiseksi ja näin niitä voisi hyödyntää useampikin taho.

maestro

Olen samaa mieltä,että digi-muotoon ja talteen,myös jälkipolville..
"kouvolanpeli" Cassotto 50,"kultahäkki"maestro-58,roland fr-3sw