02-08-2021, 02:20:45

Uutiset:

31.7.2021 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Kirjautumisessa on ilmennyt ongelmia. Pääset kirjautumaan sivustolle vapaalehdykka.net/forum/index.php?action=login


Suomen Harmonikkaliitto

Mikä sointu näin merkitään?

Aloittaja mlut, 10-06-2017, 20:31:36

« edellinen - seuraava »

mlut

Sabeline (Dm) sävelmän b-osassa tulee parissa kohtaa vastaan sointu, joka merkitään kuten joskus dim-sointu eli E ja oikealla ylhäällä pieni pallo(Eo), mutta sen halkoo vielä pystysuora viiva. Mikähän sointu on kysessä?

pianohessu

Luultavasti se on dim, mutta nyt on hyvä mahdolisuus harjoittaa korvaa :)

Maniskamies

11-06-2017, 16:09:40 #2 Viimeisin muokkaus: 11-06-2017, 16:15:33 käyttäjältä Maniskamies
Se on puoli-dim nelisointu, siis dim-kolmisointu ja lisäksi molliseiska (E-dimi ja lisäksi d-sävel; sontusävelinä e, g, bb,d).


(Varsinaisessa dim-nelisoinnussa, vähennetyssä nelisoinnussa olisi lisukkeena cis. Siis pino pieniä terssejä: e, g, bb, cis.)

http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=28&la=fi

https://en.wikipedia.org/wiki/Half-diminished_seventh_chord

Näitä eksoottisia merkintöjä on myös mm. pieni kolmio ja 7-numero, joka voidaan merkitä selvemmin Emaj7.


Miles Davis aikanaan totesi: "Jos soitat väärän äänen, toista se kolme kertaa, niin se on jazzia."

Hyvin armollista meikäläistä kohtaan tämä näkökulma!

mlut

Kiitos tiedosta. Viisastuin. En ole aiemmin puoli-dim-sointuun törmännyt, enkä löytänyt sitä teoriakirjasistanikaan. Sabeline'n kyseisessä tahdissa on melodiasävelenä g ja alasävelenä d, bassossa on pianonuoteissa e:tä ja bb:tä, mikä sopii hyvin teoriaan ;)

mlut

Suuren Toivelaulukirjan pianonuoteissa esiintyy välillä minulle mystisiä sointumerkintöjä, kuten esimerkiksi
G-duuri ja alla numero 3, siis G.  Tai Am ja alla numero 5, siis Am.
                                           3                                               5
Liittyvätköhän numerot tosiaan sointumerkkiin vai ovatko mahdollisesti lyöntivirheitä :).

Johan

02-11-2017, 09:40:57 #5 Viimeisin muokkaus: 03-11-2017, 00:43:24 käyttäjältä Johan
Noilla numeroilla osoitetaan mistä sointukäännöksestä kulloinkin on kysymys. Liitetaulukko selventää asiaa havainnollisesti,  ja kun kokeilet soittimella nuo saman soinnun käännöset huomaat helposti, että
saman soinnun käänöksien "tehot" ovat hieman erilaiset ja siksi ko. merkintä on käytössä joissakin sovituksissa, ei kuitenkaan kovin ylesesti, sillä sontu voi olla kirjoitettu viivastolle josta käännös näkyy soitettavassa mudossaan suoraa.

Johan

mlut

No niinpä! Makuasia, mutta se voi ollakin 'helpommin nuoteista soittimeen siirrettävissä' kuin esimerkiksi tavallinen C/E merkintä C-duurin terssikäännöksestä.
Muuten. Olenko ihan väärässä, kun ajattelen em. sointumerkintöjen olevan tärkeitä tai ainakin tärkeimmät komppaajalle? Pianolla ja melodiabassoharmonikallakin voi soittaa hyvän sovituksen, vaikka ei tiedä soinnusta mitään. Soittaa vaan, mitä nuottiviivastoille on kirjoitettu.
Minä soittelen standardibassoharmonikallani pianonuoteista pitkälti niin, että diskantti tulee ihan sovituksesta, mutta basso on yleensä vain harmonikan perusbasso.  Tällaisessakin soitannassa em. sointumerkinnästä voi olla apua, koska kokonaisuus kuulostaa useimmiten parhaalta, jos bassossa soi soinnun alin sävel.

Johan

03-11-2017, 00:38:41 #7 Viimeisin muokkaus: 03-11-2017, 00:49:08 käyttäjältä Johan
Joissakin kappaleissa käytän säestykseen myös ainoastaan perusbassoja ja silloin huomaa selkeästi juuri tuon sointukäännösessä olevan alimman äänen merkityksen.

Kokeile tuolla C/E merkintätavalla osoitettujen sointujen käyttöä säestämisessä basolla niin, että soitat E:n perubasolla ja C:n sointubassolla jne, niin sieltä voi löytyä joitakin kivoja vivahteita pienellä vaivan näöllä.

Johan

htoyryla

03-11-2017, 12:09:19 #8 Viimeisin muokkaus: 03-11-2017, 14:30:39 käyttäjältä htoyryla
Yksi syy käyttää sointukäännöksiä on että saa bassoäänen kulkemaan nätisti sävelkulkuna. Esimerkki tämmöisestä on Billy Joelin Piano man, jossa on pitkä sointukulku missä basso kulkee asteikkoa alaspäin. Niinkuin humpappaa missä se hum kulkee nätisti asteikkoa alaspäin. Tämmöiset soinnun pohjasävelen sävelkulut toimivat ehkä pianolla paremmin kuin haitarilla, mutta miksei haitarillakin.

mlut

Kiitos neuvoista. Jonkun verran käytänkin näissä 'ei humpappaa kappaleissa' myös sointubassoja perusbasson lisänä. Lähinnä kappaleen lopussa. Täytyypä katsella, josko voisi käyttää enemmänkin.

Periskooppi

Nonniin, täältähän löytyi vielä tietoa, mistä nuoteista oli kyse, kun sointujen alanumeroinnista tiedusteltiin. Tuossa jo aiemmin siihen tässäkin ketjussa vastattiin. Vaikka olen jo vuosikymmeniä soittanut noista nuoteista, en ole ko. numeroihin koskaan osannut kiinnittää huomiota. Enkä ole muuallakaan niitä kuullut olevankaan, koska ne pitäisi merkitä, kuten tässä ketjussa aiempana on kuvattu esim. C/E, jossa C-sointubasso ja E-perusbasso, jos soinnun haluaa vasemmalla kädellä soittaa.

Puolidimillä on kaksi nimeä: m7-5 sekä terssiin ylempi m6. Kyseessä on sama sointu tai samat äänet, ja oikeastaan vain basson sävel ratkaisee, kumpaa kannattaa käyttää: Cm6 = Am7-5/C.

Harmonikan bassolla puolidimit soitetaan etsimällä tilanteeseen sopiva mollisointubasso ja yhdistämällä siihen oikea basson pohjasäveltä. Esim. A-puolidimi pohjamuodossaan on C-mollisointu + A-perusbasso (F:n edestä perusbassojen eturivistä sormella nro 4).  Saadaan aikaiseksi sointu: A, C, Eb, G, joka voidaan siis ilmaista usealla tavalla: Cm/A, Am7-5, Cm6/A ja sitten vielä tuo A°, jossa pitäisi vielä olla poikkiviiva ympyrän yli vetäistynä.