19-09-2021, 17:23:23

Uutiset:

31.7.2021 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Kirjautumisessa on ilmennyt ongelmia. Pääset kirjautumaan sivustolle vapaalehdykka.net/forum/index.php?action=login


Suomen Harmonikkaliitto

Numeronuoteista ja viivastoista

Aloittaja A-K Ylitalo, 19-11-2018, 15:10:41

« edellinen - seuraava »

A-K Ylitalo

2-rivisen haitarin harrastajana olen kohdannut Kansanmusiikkiliiton-kursseilla (erityisesti Oriveden-kursseilla) harjoittelu haasteen.

Asian olen kuvannut seuraavasti

Kurssille tullessa huomaat oppineesi soittamaan eritavoin kuin muut. Sinulla on edessäsi ryhmä, joka soittaa perinteisesti nuoteista ja joukossa on myös numeronuottisysteemillä soittajia...

Päätin yhdistellä Nuotinnuksen ja numeronuottien saloja.

Tästä katselemaan asiaa:
http://myy.haaga-helia.fi/~a1700346/NumeroNuottiViivastolla/2riviselleAvuksi.html


outi

Ja justiin kun luulin ymmärtäneeni nuoteista jotakin.

A-K Ylitalo

 :) Minäkin olen joutunut opiskelemaan asiaa että jotain ymmärrän.

Hyötykäyttöön kaikille

ftamt

Itselläni on Fazerin harmonikkakoulu yli 100 vuoden takaa 1900-luvun alusta, jossa on numeronuotit. Eli ei mitään uutta auringon alla. Koulu on tehty 3-riviselle Dallapé-harmonikalle, joita Fazer toi silloin Suomeen. En ole kuitenkaan päässyt nuoteista selville, koska nuo ensimmäiset 3-riviset Dallapé-harmonikat olivat vaihtuvaäänisiä pelejä. En tiedä onko yhtään tällaista haitaria säilynyt näihin päiviin, sillä museoista tai keltään keräilijältä ei ole sellaista löytynyt. Olisi ollut hienoa opetella joitakin kappaleita yli 100 vuoden takaa, mutta kun ei ole tiedossa Dallapéssa käytettyä näppäinjärjestelmää, niin ei onnistu. Myöhemmät 3-riviset ovat olleet kromaattisia.
Toivo

A-K Ylitalo

Tuo oli minulle uutta
Kiitos tiedosta

Periskooppi

Olen joskus vuosia sitten "näpelöinyt" tuollaista 3-rivista diatonista Dallape-harmonikkaa. Muistaakseni 2 ulommaista riviä olivat perinteisen 2-rivisen harmonikan järjestelmällä ja kolmas rivi jotain muuta. Järjestelmät eivät tainneet kokonaisuudessaan vaihdella ihan mahdottomasti, koska soittimet valmistettiin asiakkaille, jotka eivät ihan valtavan lukuisaa järjestelmäosaamista voineet pitää hallussaan.

Lähtökohtaisesti olettaisin, että perusriveinä käytettäisiin kahta ulommaista riviä, jonka alueella kappale pääosin pyörisi, ja tuota sisintä eli palkeiden lähinnäolevaa sitten harvemmin. 2-rivisiin ja 3-rivisiinkin löytyy näppäinkarttoja netistä varmaankin Hohnerin ja Rolandin sivuilta? Etsisin siis nuottikirjan yksinkertaisimman kappaleen, ja istuttaisin sormet sitten "paperinäppäimistölle" ja katsoisin, millaisia äänikuvioita ko. numerosarja tuottaa.

Palkeet veto- ja työntösuunta on jotenkin merkattu nuotteihin. Suomessa pääosin teokset alkavat paljetta kiinni päin puristaen eli työntöpalkeella, jolloin ilmanapin avulla ensin avataan palje, ja vasta sitten soitto alkaa. Olettaisin, että se on Euroopassa yleisin tapa. Maailmassa on kuitenkin toisenlaisiakin lähestymistapoja diatonisen harmonikan äänten näpelöimiseksi, joten kannattaa varautua tähänkin.

Nuorin numerointi ei välttämättä ala klaviatuurin ylä-savon tai alapään ensimmäisestä nappulasta, koska varsinkin soittajan leukaa lähinnä olevissa nappuloissa voi olla ns. "mustia koskettimia" eli sävellajin ulkopuolisia ääniä, joita tuskin (?) on numerosarjan pienimmillä merkattu vaan jotenkin muuten.

Lähtökohtaisesti olettaisin, että nro 1 on soittimen perussävellajiin kuuluva ääni (työntöpalkeella).

Jos nuottivihossa on yhtään nimeltä entuudestaan tuttua teosta, esim. Augustin, Marseljeesi, Ukko Nooa tms., niin olisi hyvä etsiä perinteinen nuotti ja verrata sitä rinnakkain numeronuottiin, jolloin saa melko varmasti selvitettyä, mitä ääntä tai paremminkin monennettako asteikon säveltä mikäkin numero tarkoittaa. Diatonisen tabulatuurissa kannattaa siis huomioida, ettei numero aina tarkoita juuri tiettyä ääntä (esim. C, G ,jne.) vaan äänen sijaintia joko klaviatuurissa ja/tai soittimeen asennetussa ns. perussävellajin asteikossa. Menikö mutkikkaaksi? En. tarkoittaa sitä, että samasta nuotista voi soittaa ihan mistä tahansa sävellajista, koska numeronuotti ilmaisee vain sormen sijainnin näppäimistöllä ja parhaassa tapauksessa aika-arvon + palkeenkulkusuunnan. Soittimesta itsestään riippuu sitten varsinainen soiva äänen korkeus. Jos numero 1 tarkoittaa perussävellajin asteikon ensimmäistä ääntä, niin C-vireisessä harmonikassa tuo olisi sitten C, G-vireisessä G jne.

Jos siis vastaava nuotti löytyy, ratkaiset nuottikaavan, mutta jos löydät vielä sellaisen sormiokaavan, johon tuo nuottikaavan soveltuu, niin salapoliisityö on tuottanut 2 kärpästä yhdellä iskulla.

Onnea ja menestystä projektille.

T: myös 3-rivisen diatonisen (Hohner) soittaja