19-09-2021, 17:11:17

Uutiset:

31.7.2021 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Kirjautumisessa on ilmennyt ongelmia. Pääset kirjautumaan sivustolle vapaalehdykka.net/forum/index.php?action=login


Suomen Harmonikkaliitto

Soittimen valinta.

Aloittaja mlut, 27-10-2014, 14:33:05

« edellinen - seuraava »

mlut

Olisi mielenkiintoista saada mielipiteitä siitä, mitä asioita tulisi ottaa huomioon ja millä tavalla niitä kokeilla uutta soitinta valittaessa. Jos tästä aiheesta saisi suht kattavan luettelon, olisi siitä varmasti hyötyä niin aloittelijoille kuin pidemmällekin ehtineille.
Itse ajattelen tässä käytettyä viisirivistä harmonikkaa standardibassoilla.

Marko


Käytettyä ajatellen seuraavaa:

Tiiveys on aika tärkeä asia, ja lisäksi kertoo myös jotain siitä millaisessa kunnossa soitin on sisältä. Tätä kannattaa kokeilla siten että ottaa haitarin syliin ja koittaa liikutella paljetta painamatta mitään nappia. Mikään kieli ei saisi näin soida "itsestään" eikä vuotavan ilman pihinää saisi kuulua. Haitari aina vähän antaa periksi jostain. Ehkä voisi testata siten että laittaa haitarin bassopuolen vapaasti roikkumaan palkeista, jos palje avautuu siten että se on silmillä huomattavissa niin silloin voidaan puhua jo vuodoista.


Toisena tärkeänä asiana on kokeilla soittaa kaikki kielet läpi kaikilla äänikerroilla. Jos sielä on ns. rätisevä ääniä edes yksi, niin se voi kertoa siitä että vahat ovat jo kovettuneet ja kielilaatta on irtoamassa. Myös kuivat kielinahat aiheuttaa joskus rätinää. Parasta olisi katsoa soittimen sisälle ja tunnistaa kovettuneen vahan. Yleensä jos vahassa on halkeamia niin se on huono merkki.


Yleiskatsaus: Eli remmien kunto. Löytyykö remmeistä sopivaa kiristysvaraa. Uusien remmien hankkiminen ei ole ilmaista ja olisi hyvä että haitarissa olisi valmiina ehjät ja sopivat remmit. Laukkukin on tärkeä olla.


Tässä nyt jotain mitä itsellä tuli mieleen jos pitäisi liikkeeseen kävellä ja ostaa itselle uusi (mutta käytetty) peli.

eikkajuhani


  Tässä vielä muutama nyrkkituntumalta hyvä vinkki Hanurin ostoon. Hanurin koko/paino, siis minkä ikäiselle henkilölle Hanuria ollaan hankkimassa.  Normaalikokoiset hanurit, viisiriviset 4 - äänikertaiset, ovat myös melko painavia.  Yleensä yli 10 kg.  Korkeus on tuossa 45 - 48 cm, aika tärkeä momentti sekin jos on pienikokoinen henkilö. Diskantin kopan saa yleensä helposti avattua ja kannattaa katsoa mitä siellä on näkyvissä.  Jos paljon epämääräisen näköistä liimausta/teippausta, voi olettaa että ei pitkään pelitä.  Pelkkä pöly sinänsä on haitallista Hanurille ja jos sitä on paljon voi olettaa että peliä ei ole välttämättä  huollettu viime aikoina/koskaan.  Diskantin näppäimiä voi silmämääräisesti, rivi kerrallaan tutkailla ovatko suorassa/vinossa. Tämä kielii siitä että olisi irronnut näppäimiä ja omatoimiliimailija olisi ollut asialla. Näppäimiä kokeilemalla, - paina alas ja päästä ponnahtamaan ylös - jos tuossa kuuluu ääni, kuin puupalasia napautettaisiin yhteen on huopien vaihto yleensä edessä, se on jo ammattimiesten työtä.  Ensisijaisen tärkeää lienee myös tuo hanurin valmistaja; kotimaiset ovat laadultaan hyvätasoisia, ellei peräti loistavia, seuraavaksi - tämänhetkisiksi Hanurinvalmistajiksi, parhaiksi, sanoisin Italialaisia Hanuritehtaita.   
Onnellinen on se joka omistaa toimivan hanurin...tai jopa pari...

olli

Mistä tykkää - se ratkaisi minun valintani aikoinaan ;)  Olin pitkään haaveillut Kouvolan Kravattia.  Sellainen löytyi 8 vuotta sitten.  Otin isäni mukaan testaamaan - hän oli soittanut haitaria joitain kymmeniä vuosia.  Kokeilun perusteella ei mitään "vikoja" ilmennyt.  Ei vuotoja, kaikki äänet soivat jne.  Päätin kuitenkin vuoden soittelun jälkeen teettää ammattilaisella ns. "täyshuollon".  Kielet pestiin, nahat uusittiin, peli viritettiin - ammattilainen antoi työlleen minun elinikäisen takuun.  Siis nyt kahdeksan vuotta on toiminut moitteettomasti.

Muut pelit olen ostanut alan ammattilaisilta.  Aikoinaan haaveilin Giulietin "Traviata"-mallista.  No paikallinen myyjä tuli sunnuntaina esittelemään peliä kotiini.  Hyväksi havaittiin ja kaupat tuli.

Vaihdoin sittemmin Traviatan uuteen Bugariin.   Leinon Seppo toimi kuten Hanuri-lehden mainoksessaan kertoo.  Sain pelin kokeiltavaksi kotiini viikon ajaksi (jopa kaksi eri peliä vuoron perään).  Kaupat tehtiin sitten puhelimitse.  (Olen sittemmin tehnyt Sepon kanssa haitarikauppoja myös isäni puolesta).
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

mlut

Oikein hyvää opastusta mahdollisia 'sudenkuoppia' ajatellen.
Minulla on kolmen käytetyn noin 2t € hanurin verran hyvää kokemusta siitä, että pitkän linjan hanurikauppiaan sanaan 'soitin on täysin huollettu' voi luottaa. Soittimet ovat olleet asiallisessa kunnossa.

Vielä olisi kiva kuulla kavereiden mielipiteitä siitä, onko eri soitinmerkkien (esimerkiksi Kouvola, Lasse Pihlajamaa, Giulietti, Bugari) välillä eroja niiden soveltuvuudessa erilaisille musiikkityypeille. Vaikkapa polkka ym. tiluttelu, valssit/tangot, kansainvälinen viihdemusiikki,...

eikkajuhani



Tuohon sanoisin, että kyllä vaan niin on, että nämä paljon soitetut(kotimaisetkin) valssit  soivat ehdottomasti upeimmin näillä Kouvolan peleillä, lieneekö sitten vain oma musiikkimakuni niin rajoittunutta. Niiden viritys lienee se salaisuus, ei vaan muuta osaa kertoa... Pihlajamaan (italialaiset) kuten Bukaritkin lienevät paremmin tätä päivää.. :) :) :)                     




Vielä olisi kiva kuulla kavereiden mielipiteitä siitä, onko eri soitinmerkkien (esimerkiksi Kouvola, Lasse Pihlajamaa, Giulietti, Bugari) välillä eroja niiden soveltuvuudessa erilaisille musiikkityypeille. Vaikkapa polkka ym. tiluttelu, valssit/tangot, kansainvälinen viihdemusiikki,...
[/quote]
Onnellinen on se joka omistaa toimivan hanurin...tai jopa pari...

Marko

Minulla on kaksi Pihlajamaan 5 rivistä, molemman hyvin samaa ikäluokkaa mutta toinen on casotto. Tässä Casotto-mallissa on täysin kuivat valssiäänet eli voisi sanoa että siitä ei hienoa valssiääntä saa ulos millään. Johtuu tietysti virityksestä ja casotosta. Toinen Pihlajamaan pelini ei ole casotto ja siinä on oikeinkin heleät valssiäänet.


En sanoisi että merkillä on mitään merkitystä millainen ääni on. Malleilla tosin enemmänkin.

Giulietti

Makuasiahan tuo pitkälti on, minkälainen ääni mihinkin kappaleisiin sopii. Kaikki merkit varmaankin sinänsä sopivat eri musiikkityyleille, enemmänhän eroa on malleissa, eli siinä onko soitin maestro vai casotto soitin, vaikuttaa siihen miltä soitin kuulostaa. Itse taas olen sitä mieltä että noihin perinteisiin vanhoihin ja paljon soitettuihin valsseihin ja muuhunkin perinteiseen harmonikkamusiikkiin sopii parhaiten "kulta-ajan" harmonikan ääni. Siksi itselläni onkin niiden esittämistä varten Giulietin Traviata jonka sointi mielestäni tulkitsee parhaiten Metsäkukkia ja Kulkurin kaihoa jne. Toisena soittimena on Bugarin casotto jonka sointimaailma on taas hyvin erilainen.

htoyryla

04-11-2014, 00:31:33 #8 Viimeisin muokkaus: 04-11-2014, 00:45:10 käyttäjältä htoyryla
Se on tavallaan ollut yllätys, pettymyskin, että kun on alkanut haitaria soittaa, ja sitten huomannut ettei omasta haitarista lähdekään sellaista ääntä kuin mitä kuulee milloin mistäkin. Vaikka tavallaan se olisi pitänyt tajuta. Sama juttuhan se on ollut muiden soittimien kanssa. Mulla oli ollut 10 vuotta LP-tyyppinen sähkökitara, kun ostin halvan Fender-tyyppisen kitaran ja tajusin että tästähän juuri se soundi lähtee.

Haitareissa on sitten vielä se että hyväsoundiset ja monipuoliset on niitä tosi painavia. Ja kalliita. Mun kohdalla hillitsee intoa lähteä hakemaan niitä soundeja. Nytkin soitan eniten viisirivisellä lasten mallilla, josta irtoaa perus 8'+8' soundi eikä mitään muuta. Tai sitten kaksirivisellä. Kitarallakin tulee paljon halvemmaksi etsiä sitä oikeaa soundia. Varsinkaan kun en mä vieläkään oikein tiedä mikä se oikea olisi. Kun koko ajan kuulee niin erilaista haitarisoundia. Ennen kuin itse koski haitariin, ei tajunnut millainen soundien kirjo sitä näistä löytyy.

ftamt

04-11-2014, 00:37:32 #9 Viimeisin muokkaus: 04-11-2014, 00:40:33 käyttäjältä ftamt
Näinhän se menee.Täytyy olla useita soittimia, jos haluaa erilaisia äänenvärejä. Samaan harmonikkaan niitä on täysin mahdotonta rakentaa.Nykyharmonikoissa on keskenään äänissä suuria eroja.Samoin antiikkiharmonikkojen ryhmässä.Jos harrastusta ja varoja riittää, niin vuosien varrella voi soitinvalikoimaansa lisätä. Suurimmalla osalla tuntemiani hanunuristeja alkaa olla useampi soitin kotonaan.
Toivo

mlut

Mielenkiintoinen käsite tuo 'äänen vääri'. Teoriassa se lienee se kyseinen täsmällinen äänitaajuus plus sen ympärillä oleva äänikirjo, mikä sitten vaihtelee soitinkohtaisesti. 'Väriin' vaikuttanee monta asiaa ja lisänä vielä ripaus, jollei loraus mystiikkaa.

Sitten on vielä näppäimen vaste tai herkkyys, miten se liikkuu ylös ja alas. Onko se mikään tekijä, vaikkapa 'tiluttelua' ajatellen.
LP-hanureissa taitaa olla näppäimen halkaisija aavistuksen suurempi kuin muissa italialaissa?
 

htoyryla

04-11-2014, 16:43:10 #11 Viimeisin muokkaus: 04-11-2014, 23:21:15 käyttäjältä htoyryla
Lainaus käyttäjältä: mlut - 04-11-2014, 16:15:19
Mielenkiintoinen käsite tuo 'äänen vääri'. Teoriassa se lienee se kyseinen täsmällinen äänitaajuus plus sen ympärillä oleva äänikirjo, mikä sitten vaihtelee soitinkohtaisesti. 'Väriin' vaikuttanee monta asiaa ja lisänä vielä ripaus, jollei loraus mystiikkaa.

Ei se äänenväri tai soundi mitään isompaa mystiikkaa ole. Siinä vaikuttaa ensinnäkin se äänen spektri, juuri se kirjo, siis mitä ylä-ääniä siinä soi milläkin voimakkuudella. Sitten se miten äänen voimakkuus muuttuu sävelen soinnin aikana, alkaako nopeasti ja napakasti vai rauhallisemmin, ja niin poispäin. Piano kuulostaisi aivan erilaiselta jos se sama ääni soisi tasapaksusti koko ajan. Äänen alussa voi olla myös ei-musikaalista ääntä, kohahdus, kilahdus, napsahdus. Ja sitten ne ylä-äänetkään eivät soi yhtä kovaa koko ajan. Voi olla että alussa on enemmän ylä-ääniä, ääni alkaa kirkkaampana tai rouheampana ja sitten tasoittuu siitä. Ja sitten vielä: ylä-äänet eivät aina ole täsmälleen perussävelen monikertoja, vaan aavistuksen pielessä.

Tuo koskee kaikkia soitinääniä, ei vain haitaria. Kun pelaa sellaisten syntetisaattorien kanssa, missä ääni rakennetaan alusta asti itse, oppii tajuamaan miten nuo eri tekijät vaikuttavat äänenväriin ja -sointiin, vaikkei saisikaan aikaan kovin luonnollisia soitinääniä.

Sitten haitarin kohdalla on vielä nuo äänikerrat, että useampi kieli soi yhtäaikaa. Siinä sitten vaikuttaa vielä niiden oktaavi ja viritys. Kun äänikerrat soivat eri oktaaveissa, niin se tavallaan vastaa ylä-äänien lisäämistä sävelen sointiin.

ftamt

4-äänikertaisessa harmonikassa kansiläpät ovat kahdessa rivissä. Ei casotto harmonikoissa huomaa välillä ison eron läppärivien välillä. Alempi läppärivi
aukeaa joissakin soittimissa eri tavalla. Alemman läppärivin päällä oleva rekisterikoneisto on edessä ja sekin vaimentaa ääntä hiukan. Vanhat korvani eivät enää kuule kaikkea, mutta herkässä mielentilassa on vieläkin huomaavinaan läppärivien välillä eroja.
Toivo