02-08-2021, 01:04:34

Uutiset:

31.7.2021 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Kirjautumisessa on ilmennyt ongelmia. Pääset kirjautumaan sivustolle vapaalehdykka.net/forum/index.php?action=login


Suomen Harmonikkaliitto

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Viestit - Periskooppi

1
Ainakin aikaisemmin Roland
2
Luulen, että rakenteessa (kampa?) on jotain väljyyttä tai kulumaa. Muistan itse kertaalleen korjanneeni vastaavan oireen, kun kiristin kamman etulistaa. Ensin tietysti liian kireällä, jolloin mikään ei enää liikkunut eikä helissyt, ja sitten sopivalle kireydelle. Soitin taisi olla ns. idän ihme, jossa kamman etulistan löystyminen johti siihen, että näppäimistä lähtevät varret pääsivät liukumaan läppävarsien loppupäähän niin, että alkoivat pitää "jousimaista" meteliä. Kun ensimmäiset koskettimet juuttuivat kiinni, asiaan oli puututtava.

Jos harmonikan rakenne ei ole tuttu, niin vie se jollekin harmonikkakorjaajalle näytille, niin saat tiedon, missä vika ja korjauskustannusarvion. Itse ei kannata ryhtyä Mekaanikonkatu, jollei tiedä, mitä tekee, sillä epäonnistuessasi joutuneet viemään sille samalle korjaajalle pussillisen bassovarsia, ja hinta onkin paljon suurempi.
3
Ks.
Myöhemmin tällä palstalla ollut ketju

"Bassonappien korjaamisesta"

Tuossakin tapauksessa lienee sama ongelma ja samaa merkkiä oleva soitin.
4
Harmonikkapöytä / Vs: Virittäminen
20-04-2021, 11:47:37
Ennen kuin menet muuttamaan liian suureksi vibratoksi katsomaasi virettä, tee seuraava:

1.
Jos sinulla on soittajatuttu, jonka voisit pyytää soittamaan omaa harmonikkaakin 8+8+8-rekisterillä esim.
ranskalaistaa valssia, Äänisen Aaltoja tms. Mene n. 4:n metrin päähän soittajasta kuuntelemaan.

2.
Jos sinulla ei ole soittajatuttuja, niin äänitä soittoasi juuri tuolla samaisella rekistereillä hieman tai paljon kaikuisassa tilassa niin, että äänittimen mikrofoni on n. 3:n metrin päässä. Kuuntele äänitys.

Jos olet toiminut pilkuntarkalleen, kuten mainitsin, niin saatat havaita äänen kuulostavan paremmalta kuin aikaisempi mielikuvasi siitä. Jos et edelleenkään pidä kuulemastasi, tarkista vielä, ettet vahingossa ole käyttänyt 8+8-rekisteriä, jossa on vain ääripäät mukana ja jota jotkut kutsuvat myös musetteksi (Italian Musette tai Scottish Musette tms).

Olet varmaankin kuullut sanottavan, että haitari kuulostaa parhaimmalta järven toisella puolen kuunneltuna? Vaikka sanonnassa onkin hieman pilkkaa, niin totta toinen puoli. Riitelevät intervallitkin kuulostavat kauniimmalta, kun soittajat ovat etäällä toisistaan verrattuna esim. siihen, että yksi ja sama soittaja soittaisi tuon intervallin.

Sama pätee rajuimpiin musettevirityksiin: soittaja saattaa itse kuulla oman soittimensa äänen jotenkin viallisena tai vähintään rumana, mutta naapurisoittajat taas saattavatkin yllättäen pitää sitä rehevänä ja mehukkaana.

Näin kävi minullekin erään vanhemman musettepelin kanssa. Kun itse soittelin, niin ei tuo suurta ihastusta herättänyt, mutta kun äänitin sitä riittävän kaikuisassa tilassa, niin parempaa ei ollutkaan. Opin jopa itse pitämään soundista ilman tuota "etäisyyttä", ja vaimeammat valssivireet kuulostivat aika valjuilta.

"Riitelevät sisarukset ovat paremmin sovussa keskenään, kun eivät ihan naapureina asu."
5
Esimerkissä on säestetty Exodusta jonkinlaisella "puoliboleromaisella" säestyskuviolla (tam-ta-ta-ta tat-tat = "hyi si-pu-li sop-pa", ks. Bolero https://youtu.be/4LLylhgR3uM), jossa sekä perusbasso että sointubasso soivat yhtaikaa koko kuvion aikana. Näin ollen sormitusta ei voine järkevästi vaihtaa kuvion aikana, ja saattaa siis hankaloittaa joidenkin soittajien soittoa, koska kuvio toistuessaan saattaa olla liian nopea tai sitä ei jakseta toistaa montaa kertaa peräkkäin. En. syystä ehkä sormitusasiaa tiedustellaankin?

Malliesimerkissä sormet esim. 2-3 tai 2-4 yhtaikaa.

Asiaa voi helpottaa, jos käyttää perusbassoa vain tahdin alussa "Hyi" kohdalla tai alussa ja lopussa "hyi ---- Pa", ja soittaa muun bassorytmin pelkästään sointubassolla. Näin sointubasson kohdalla voi vaihdella sormia 2 ja 3 (perusbassoa 4), eikä saman kuvion repetitio eli toistaminen tunnu niin nopealla eikä käsi väsy niin helposti.

Parhaimman ja tyylikkäimmän säestyskokonaisuuden saanee, kun sopivassa suhteessa yhdistelee videoiden 1 ja 2 asioita, ja voinee jossakin pätkässä toistaa koko bolerosäestyskuvionkin, jos siltä tuntuu.
6
Tämä saattaa mennä vähän huiHAITARInoiden puolelle, mutta onneksi kiinalaiset eivät ole ruutipusseja soittimiinsa asennelleet - olisi voinut tulla TAPPAJAHAItari  ;)
7
Parin talven jälkeenkin italialainen Paolo Soprani on ihan hyvässä kunnossa, kun sitä on säilytetty kylmässä hirsimökissä omassa laukussaan silica-pussien kera. Ensimmäisen talven aikana huomasin, että diskanttikahvan ulkoreuna oli turvonnut hieman sisäänpäin niin, että pari ulkoreunan kosketinta osui siihen. Puukolla lovesin noille lisää tilaa, eikä mitään muuta oireilua ole ilmennyt.

Mökissä on kyllä välillä aika kosteata ennen lämmitystä, joten en kyllä arvokkaampaa peliä siellä talven yli uskaltaisi säilyttää. 1950-luvun Soprani on yllättävän vankkaa tekoa muutenkin, joten se lienee vahvimmasta päästä kurttuja, ja siksi kestänee tätä kohtelua.

Onko tuo Giulietin G-sarja muovirunkoinen, joten olisi sillä tavalla immuuni kosteudenvaihtelulle?
8
Tietääkseni tuo käsittely pitää sisällään erityisen tarkan kielten syttymisherkkyyden ja paineensietokyvyn tms. säätämisen. Beltunat soivat muutenkin hyvälaatuisine kielineen oikein rehevästi, ja ilmeisesti tuo käsittely entisestäänkin tehostaa sointia.

Suomalaiset virittäjät, ainakin ne, joilla olen soittimiani käyttänyt, tekevät samankaltaisia säätöjä (ainakin lopputolokseltaan) kielivirityksen yhteydessä.
9
No, jos lähdetään Cheng-soittimesta liikkeelle, niin nykyisissä sellaisissa on leveä kärki. Muinaisista en tiedä. Munniharpuissa (hieman sukua) on kapea kärki.
Teponazleissa (hieman sukua) leveä kärki.
Huuliharpuissa leveä kärki, Symphoniumeissa leveä kärki, concertina-soittimissa ja harmooneissakin leveä kärki, joten minusta vaikuttaisi, että kapea kärki olisi jotain tiettyä tarkoitusta varten kehitetty. Jos siinä on jotenkin rajoitetumpi yläsävelsarja, niin onko valmistajien tavoitteena ollut saada cassottomaisempi ääni ilman erillisiä kammioita?
10
Olen kuullut, että korkeiden kielten kohdalla käytettäisiin näitä messinkilaattaisia tai niklattuja messinkilaattaisia kieliä sen vuoksi, että näin pienen laatan stanssaaminen olisi helpompi tehdä messinkilaatalle.

Olen myös kuullut samasta asiasta toisenlaisen selostuksen, jossa kerrotaan messingin laatta-aineksena soivan paremmin, ja siten korkeammat piccolo-äänikerran ylä-äänet saisivat laattamateriaalista jonkinlaista lisäpotkua? Koko harmonikan kielimateriaalia ei kuitenkaan tehdä messingistä, vaikka se soisi paremmin, koska soittimista tulisi aika painavia (messinki on painavampi kuin alumiini).

Syiksi messinkilaattamateriaalin (myös sinkki olisi tällainen?) paremmalle soivuudelle on samassa yhteydessä ilmoitettu sen parempaa äänenjohtavuusominaisuutta.

Onko näissä väitteistä mitään perää?

Löysin netistä äänivertailun alumiinilaattaisen kielen ja sinkkilaattaisen kielen välillä, ja ainakin minun korvaani tuo sinkkilaattaisen kuulostaisi hieman kauniimmalta. Tuossa vertailussa ei näytetty lähikuvaa tai muuten kerrottu, ovatko laatat materiaalia lukuunottamatta muuten identtisiä, joten mitään 100%:n totuudenmukaista päätelmään asiasta ei tuolla perusteella voi tehdä.

Asia on monellakin tavalla mielenkiintoinen. Tavoitteena harmonikan valmistajilla lienee saada soitin kuulostamaan mahdollisimman kauniilta. Kauneusihanteita on varmaankin monia, ja jotta soitin miellyttäisi mahdollisimman monen korvaa, voisi siinä olla useampia sävyvaihtoehtoja, kun niitä nyt on pääsääntöisesti 2: cassotto ja ei cassotto (Beltunoissa vielä amplitude-cassotto). Täysikokoisessa harmoniassa on kuitenkin vähintään 4 äänikertaa, joten jos kielilaattamateriaalia vaihtamalla alumiinin, sinkin ja messingin välillä saataisiin tarpeeksi erilaisia äänenvärivaihtoehtoja, niin maestroharmonikankin 1-äänikertaisille äänikerroille saataisiin kolme erilaista äänenväriä nykyisen yhden sijasta.
11
Käsittääkseni leveäkärkinen kieli on myös se varhaisempi malli, joten jos valmistajat pitävät sitä parempana, niin miksi kapeakärkinen kieli on kehitetty?

Itsellänikin on messinkilaattaisia kieliä myös keskiäänikertaisella korkeudella, mutta nuo soittimet on muutenkin niin poikkeuksellisia, etten voi verrata ääntä messinkilaattaisen ja alumiinilaattaisen välillä.

Tuo yläsävelikkö oli hyvä tieto
12
Olen koettanut löytää ääniesimerkkiä messinkilaattaisesta teräskielestä, kun samanlaista teräskieltä käytetään alumiinilaatassa. Löysin vain esimerkin sinkkilaattaisen teräskielen vertailun alumiinilaattaiseen.

Löytyykö netistä esimerkkivertailuja tästä aiheesta?

Alumiini- ja sinkkilaattaisen kielen vertailussa oli havaittavissa jonkinlainen selvähkö, joskaan ei niin merkittävä, ero, mutta mikä on näiden kaikkien 3:n välinen ero? Mikä soi kirkkaimman, mikä pehmeämmin jne?

Ainakin Tsekeistä lienee mahdollista tilata sama DIX-kielisarja eri laatta materiaaleista valmistettuna, mutta jos noilla ei ole olennaista suurempaa vaikutusta itse ääneen (= soittajakaan ei osaa kuvailla sointieroa), niin kysymys lienee turha. Kun noita kuitenkin valmistetaan, niin luulisi, että niissä olisi joku merkittävä ero.

-

Tsekkiläiset DIX-kielet ja jonkun muun nykyisen italialaisen kielitehtaan kielet ovat tasalevyisiä tai ainakin lähes sellaisia niittauskohdasta kielen kärkeen verrattuna. Muistan kuulleeni jostain, että tasalevyinen kieli soisi suuremmalla yläsävelsarjalla kuin kärkeä kohti kaventuva. Löytyisikö hän tästä aiheesta omin korvin kuultavaa esimerkkiä netistä? Onko kellään havaintoja tästä aiheesta?

Oma arvaukseni on, että tasalevyisessä kielessä olisi automaattisesti hieman enemmän painoa kielen kärjessä, eli se soisi siis hieman matalampaa ääntä kuin vastaavan pituinen kärkeä kohti kaventuva kieli. Samaten kärkeä kohti kaventuva kieli saattaisi lähteä soimaan herkemmin, kun päässä oleva materiaali on vähäisempää. Nuo ominaisuudet eivät kuitenkaan kerro itse soundista mitään. Jos joku on kokeillut ko. kieliä vierekkäin, niin kertoisiko havainnoistaan.
13
Harmonikkapöytä / Beltuna
12-08-2020, 14:05:14
Hei!

Onko kenelläkään Beltuna-harmonikkaa tai käyttäjäkokemusta tästä merkistä?

Soitto-ominaisuudet vaikuttivat kokeillessani oikein hyviltä, eli sen suhteen ei ole toivomisen varaa, mutta

1. Miten pitää vireensä?

2. Esiintyykö vikoja / tyyppivikoja tms?
14
No, kuten arvelin, niin näitä tulee vähän väliä edullisesti markkinoille

https://www.tori.fi/vi/69591206.htm
15
Kannattanee odottaa vaikka viikonlopun yli, niin tarjolle tulee varmaankin edullisia vaihtoehtoja Guerrini-Ramses-Sonola merkeiltä kun. Vaikuttaisi, että ollaan kalassa aika suurella vieheellä.

Se täytynee sanoa noiden pelien eduksi, että ne ovat aika "kevytsoitteisia". Ääni tulee helposti, eikä soitinkaan ole kovin painava.
16
Minulla on tällainen käsitys tuon aikakauden (n.1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin, perustuu soittimen ulkonäköön ja soittotuntumaan kaikista mainitsemistani merkeistä) juuri tuon mallisista soittimista, että

Guerrini = Ramses = Sonola

Sama peli samasta tehtaasta eri nimellä. Ruotsista löytyy vielä Rämjes.

En tiedä, onko noissa yksilökohtaista variaatiota (kielilaatueroja tms) ja jos on, niin kuinka paljon.

Sellaisia kelvollisia keskitason pelejä, joilla on helppo ja mukava soitella, mutta parempiakin on olemassa. Pikkuvikoja (mm. läppänahat saattavat tarttua välikanteen) voi esiintyä ehkä(?) runsaammin kuin jossain hyvin tunnetussa arvostetussa merkissä, mutta niissäkin niitä joskus esiintyy, ja vika on korjattavissa. Minusta suurin ero kalleimpiin malleihin on dynamiikan laajuudessa, mutta tuotahan ei peruspelimanni niin kovasti edes tarvitsekaan  ;)
17
Kiitos tiedosta!

Arvelin, että ko. vaihtoehto voisi toimia hyvinkin, koska monessa Timangi-tyyppisissä harmonikoissa on rekisteri, joissa ääripään "väärässä" vireessä olevat 8-jalkaiset soivat yhtaikaa onnistuneesti ilman sitä keskimmäistä puhdasviritteistä. Cassotto-rekisteri ilmeisesti tasoittaa tuota huojuntaa vielä sopivasti ja riittävästi?
 
Täytyy vielä tarkistaa omasta musettepelistä, jossa on suuri vibrato, että löytyykö siitä tuo ääripäiden yhteissointi, ja miltä se kuulostaa ilman keskimmäistä. Olisi ehkä pitänyt tarkistaa tuo ennen tämän kysymyksen esittämistä, mutta on hyvä kuulla muidenkin kokemuksia aiheesta, koska useammat korvat antavat paremman kokonaiskuvan.

Museten "epävireisyyden" oikean määrän määritteleminenkin oli yksikseen aika hankalaa, koska soitin sylissäni kuulin asiat toisin kuin niin, että soitin oli toisen soittajan sylissä. Äänittämälläkin tuo tietysti hoitui, mutta epäilen, että huojunta jonkin verran tasaantui huoneakustiikassa - "haitarihan kuulostaa paremmalta järven toisella puolella"  ;)
18
Onko kellään kokemusta musette-vaihtokielipenkeistä 4-äk. cassotto-harmonikassa?

Kyseisessä tilanteessa cassottossa olevat kielipenkit jäisivät paikalleen, ja ei cassottossa olevat kielipenkit vaihdettaisiin "epävireisiksi" viritettyihin 8-jalkaisiin äänikertoihin. Itselläni on kokemus maestro-harmonikkaan tehdyistä musette-vaihtokielipenkeistä, kotka toimivat aivan erinomaisesti, vaikkeivät kielisarjat olleet edes samasta maasta kuin originaalikielet.

Minua lähinnä kiinnostaisi, miltä kuulostaa, kun nuo "epävireiset" äänikerrat ilmeisestikin soivat hieman voimakkaammin kuin cassottossa oleva puhdas 8-jalkainen, joka ainakin yläsävelsarjan osalta soi pehmeämmin tai hiljaisemmin(?) kuin nuo toiset. Onko kontrasti kovin suuri? Tilannetta varmastikin tasottaisi, jos "epävireiset" ei olisi viritetty kovin kauas toisistaan, mutta silloin soittimen musette-osio kärsii.
19
Minulla on ollut kyseinen peli 1980-luvun lopulla. Teetin siihen vielä erilliset musette-penkitkin, kun oli niin kiva soitin. Missähän lienee tuo nykyisin?

Ramses Atlas soi helposti ja kauniisti, kun soittelee mF - F voimakkuuksilla, mutta muistaakseni hiljaa soittaminen oli vähän haastavampaa.

Minulla ei ollut liimavikoja, mutta yhdellä soittikaverilla, jolla oli saman tehtaan Guerrini (jokseenkin sama peli), näppäimet (läpät) liimautuivat kiinni välikanteen. Kun sen itse korjasi, ei ollut kallis tai edes kovin hankala remontti. Muistaakseni hän uusi niitä sitä mukaan, kuin tarttumista alkoi esiintyä.

Liimavikoja on välillä huippumerkeissäkin, joten ei se nyt niin outoa ole. Onneksi en ole kuullut, että niitä olisi bassopuolella, jolloin korjaaminen olisi hankalampaa - ja teetettynä tietysti kalliimpaa.
20
Suomalaisella järjestelmällä olevia kurttuja on Tori.fi-sivustolla melkein aina hintaluokassa 100-200€, tänäänkin, joten halvasta "vääräjärjestelmällisestä" pelistä kannattaa mielummin hankkiutua muuten eroon, kuin lähteä järjestelmää muuttamaan, varsinkin jos ei osaa projektia itse varmuudella viedä kunnialla loppuun.

Harmonikoissa, kuten muissakin asioissa, on usein niin, ettei ilmaiseksi saa mitään, halvalla kun vain heikkolaatuista. Sijoittamalla enemmän soittimensa saa usein paremman soittimen, jolla on mukava soitella ja josta saa luopuessaankin takaisin jotain. Itse suosisin italialaisia harmonikkoja, Kouvolan pelejä ja Hohnereita (länsisaksalaisia). Ranskalaisia laatupelejä ei Härmän markkinoilla juuri liiku, ja nuo muut valmistajamaat eivät juurikaan ole onnistuneet tavallisen Pelimannin käyttöön loihtimaan kestäviä helposti soitettavia hyviä harmonikkoja. Jos harrastuksena on siis enemmänkin soittaminen kuin pennin venyttäminen tai vanhojen romujen ropaaminen siinä toivossa, että tekisi jonkinlaisen superlöydön, niin paree olis kuitenkin marssia luotettavan harmonikkakauppiaan luo, ja ostaa tai vuokrata sieltä omaan käyttötarpeeseen ja omalle kukkarolle sopiva peli.