Suomen Harmonikkaliitto

Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - Pete85

#1
Moi!

En osaa sanoa varmaksi mutta ulkonäkö viittaa vahvasti 60-luvun lopusta 70-luvulle.

-Petri
#2
Onnittelut hienon soittimen hankinnasta ja soittointoa!
#3
Lainaus käyttäjältä: Periskooppi - 03-09-2021, 09:48:24Olen joskus kokeillut enkä ole havainnut mitään ongelmia. Kuulostaa ja näyttää hyvältä, joten ei ole ihme, että taitavat soittajat ovat sellaisen itselleen halunneet.

https://traditune.fi/tuote/https-traditune-fi-tuote-giulietti-traviata/

Tuolta löytyisi 1450€:lla asiantuntijalta

Tämä Periskoopin linkittämä soitin onkin varsin kaunis yksilö. Poikkeaa niistä Traviatoista koristeiltaan, joita yleensä on tarjolla  :)
#4
Lainaus käyttäjältä: oh8jep - 02-09-2021, 13:18:54Näyttäis olevan tarjolla noita muutama, hinnat pyörii välillä 1400-1600e, onko se järkevä hinta tälle haitarille?



Jos soitin on vireessä ja se on siistikuntoinen, on ym. hinta mielestäni kohtuullinen!
#5
Moi!

Traviata on hieno harmonikka. Minusta siinä on varsin tunnistettava ja nostalginen ääni. Omasta mielestäni se malli, jossa on vain 3 koplaria (Master, musette ja bandoneon) on vielä paremman kuuloinen, sillä näissä on monesti 6-äänikertainen vahva basso, joka ei jää ns. jalkoihin kuten yleensä italialaisissa harmonikoissa.
#6
Vielä edelliseen lisäyksenä, minäkin aloitin aikoinaan 1992 opinnot Palmgren-konservatoriossa ja soitin 3 ensimmäistä vuotta melodiabassoharmonikka, koska silloinen opetussuunnitelman mukainen ohjelmisto käsitti ainostaan polyfonista musiikkia, asteikkoja jne. Vasta 2000-luvulle tultaessa ohjemistoon hyväksyttiin varsinaista harmonikalle sävellettyä musiikkia, jossa käytetään standardibassoa. Uskon, että nykyään on sama homma aloittelevien soittajien kohdalla, että musiikkiopistoissa, ja konservatorioissa ohjelmisto käsittää paljon klassista polyfonista musiikkia, jolloin melodiabassoa tarvitaan. Ainakin perusasteen 1/3, 2/3 ja 3/3 sisältävät varmuudella pakollista klassista ohjemistoa.
#7
LainaaNiin vielä jatkan siihen asiaan, että olen törmännyt sellaiseen, että nämä suomalaisen järjestelmän käyttäjissä löytyy sellaisia, jotka haukkuvat muut järjestelmät, alenkatsovat pianokahvan soittajia ja vaihtavat kolmirivisistä bajaneissa kielipenkkejä päikseen, jotta saavat soittimen soimaan peilikuvana. On jopa viisiriviseen joku teettänyt täydellisiä järjestelmänvaihtoja. Siitä on ehkä itselleni tullut tällainen reaktio, etten kiusallanikaan aio opetella suomalaista viisirivistä. Toisaalta sen kanssa tulee heti tunne, ettei osaa soittaa lainkaan lukuunottamatta bassopuolta. Karmoskan kanssa vielä mukavampi tunne, kun bassopuolikin ihan outo, mutta sen aion kuitenkin myös opetella, kun on Suomessa usein ylenkatsottu ja halveksuttu soitin. Itse soittajana ajattelen myös, että mukavampi hallita järjestelmiä, joihin törmää muuallakin kuin Suomessa - osaa tarvittaessa ulkomailla soittaa sikäläistä soitinta todennäköisemmin. Toki B-järjestelmä taitaa painottua pääasiassa itäiseen Eurooppaan, vai käytetäänkö sitä edelleen Belgiassa?

Omia ajatuksia aiheeseen liittyen; Ensinnäkin suomalainen ja eurooppalainen järjestelmä ovat niin lähellä toisiaan, että soittimen kanssa "sinut" oleva pystyy soittamaan kummalla tahansa. Jos on käyttänyt pääasiassa kolmea riviä niin ainakin moduloiden onnistuu mikä tahansa sävellys kummalla tahansa. Toisaalta nopeissa juoksutuksissa, joissa ns. apurivejä käyttämällä saadaan mielekkäämpi ja sujuvampi sormitus, järjestelmän vaihto tuottaa hieman päänvaivaa mutta pienellä harjoittelulla selviää. 

Tosiaan 5-rivinen soittimen etu tulee esiin silloin, kun on nopeita juoksutuksia, hyppimistä esimerkiksi kvarttisoinnuista toiseen jne. Kolmeriviselläkin onnistuu mutta sormitus monesti ontuu ja esimerkiksi legatossa soittaminen hankalaa.

B-järjestelmä taas on peilikuva suomalaisesta järjestelmästä joten vaihtaminen siihen on jokseenkin kokonaan uuden opettelemista. Kolmerivisissä bajaneissa kielipenkkeja vaihdetaan, jotta saadaan suomalaista/eurooppalaista vastaavat 3 riviä, jolloin sillä onnistuu soitto, kun taitaa suomalaisen tai c-järjestelmän. Muutoin se taitaa jäädä hyllykoristeeksi.

Melodiabassoharmonikoista suomessa, löytyy lähes poikkeuksetta myös standardibasso (ainakin täysikokoisissa harmonikoissa) vaihtajan takaa joten puhe stradella-bassojärjestelmän loppumisesta on mielestäni utopiaa. Tämän lisäksi konserttiharmonikalle tehty ohjelmisto ja sovitukset aika usein sisältävät osioita molemmille melodia- ja standardibassolle samassa sävellyksessä/kappaleessa. Pienissä aloittelevien lasten melodiabassoharmonikoissa ei varmaankaan painon takia ole mukana standardibassoa. Myöhemmin kun koko kasvaa ja soiten vaihdetaan ns. täysikokoiseen, se taitaa olla vakiovaruste.

Summa summarum: On aivan sama millä järjestelmällä soittaa; B-, Suomalaisella, Eurooppalaisella vai pianojärjestelmällä. Kaikilla onnistuu kaikki soitto kuin soitto, vain oma harjoitteluinto on rajana. Ehkä pianokoskettimisto asettaa joitain rajoja, jotka tulevat pääasiassa siitä, että oktaavin ja siitä ylöspäin suurempien intervallien soitto ei onnistu niin hyvin, ainakaan lyhyillä sormilla ja esimerkiksi liukuminen 4-soinnusta toiseen ei ole niin helppoa kuin näppäinharmonikassa. Tosin poikkeus vahvistaa säännön tässäkin. Maailmalta löytyy artisteja, joille soittimen tekniikka ei aseta rajoja. Ihmiset ja ihmisten kädet ja sormet ovat kaikki erilaisia. Joillekin ns. oppikirjan käden asento ei tunnu luonnolliselta tai toiselle soittajalle sopiva sormitus ei onnistu toiselta. Sama on varmasti myös suomalaise/C-järjestelmän ja B-järjestelmän välillä. Esimerkiksi kromaattinen asteikko on minulle helpompi luonnollisempi soittaa B-järjestelmällä. Mutta tässä tullaan siihen, että maassa maan tavalla. Suomessa, kun suomalaista järjestelmää käyttää kuitenkin arviolta 90% soittajista/opettajista/sovittajista jne.
#8
Oletko myymässä köntissä vai osina? Minkälaisessa hintahaarukassa ollaan koko varaston osalta?
#9
Moi,

olipa vasuri tai oikeakätinen, harmonikka on aina samanlainen.

Sen verran vinkkiä, että jos lahjan on tarkoitus innostaa soittamiseen, en suosittelen hankkimaan mitään ihan halvinta  tusinasoitinta. Sellaisen kanssa innostus yleensä vaan laantuu, kun palkeet vuotaa, soittaminen on raskasta ja suurin ääni tulee näppäinten mekaanisesta kopinasta.
#10
Näyttäisi yht´äkkiä olevan Neco Superior eli Kouvolan kravatti mutta Ruotsin markkinoille valmistettu yksilö.
#11
Nuottiteline / Vs: Hossa
22-08-2019, 13:19:05
Kelpaisi myös tämä yksiääninen!

-Petri
#12
Nuottiteline / Hossa
21-08-2019, 17:04:47
Moi,

olisko kenelläkään lähettää tätä Seppo Leinon sävellystä, vieläpä Matti Viljasen moni(kaksi?)äänisenä sovituksena. Löytyy Lapin Talli-nimiseltä levyltä, veikkaan, että Seppo soittaa siinä kaikki äänet yksin ja erikseen.

Kappale on siis humppa (foxtrott)

Kiitos jo etukäteen, jos joltain löytyy!

-Pete
#13
Mielestäni tuolla budjetilla saa jo varsin hyvän "kotisoittimen". Pääsääntöisesti kaikki italialaiset ovat hyviä ja laadukkaita. Se miten soitinta on säilytetty ja käsitelty vaikuttaa ehkä eniten. Kovin pahasti epävireessä olevaa ei kannata ostaa, koska virityksen kustannus ammattilaisella helposti nostaa hinnan tuplaksi!

Venäläiset jupiterit, akkot, jne ovat huippusoittimia mutta tuolla budjetilla niistä ei tarvi unelmoida, eikä varsinkaan suomalaisella järjestelmällä olevaa tahdo löytyä! Turisti-mallin venäläiset soittimet ovat oma lukunsa ja mielestäni ne kannattaa jättää sivuun.
#14
Nuottiteline / Vs: Vuosien jälkeen
26-06-2019, 19:18:35
Moikka, ja terveiset kaikille Foorumilaisille pitkästä aikaa!

Kävin tänään isääni morjestamassa ja hän kyseli minulta tätä nuottia, jota en kuitenkaan nyt löydä mistää.

Olisi hienoa, jos joku voisi ystävällisesti lähettää!

Kiitos jo etukäteen

-Petri
#15
Ottaisin myös mielelläni nuotit, jos joku ystävällinen lähettää!

[email protected]
#16
Meitä on moneen junaan  :D Minusta basso useimmissa harmonikoissa on harmittavan ohut ja mitäänsanomaton ::)
#17
Lainaus käyttäjältä: Tommi87 - 31-10-2018, 11:34:49
Viikko meni pelkästään siihen, että hyväksyivät tunnukset.

Kylläpä sait nopeasti, minulla meni hieman vajaat 4 kuukautta...
#18
Lainaus käyttäjältä: Periskooppi - 22-10-2018, 14:12:41
Joka tapauksessa olettaisin, että kaikki olisivat enemmän tai vähemmän yksimielisiä siitä, että harmonikan ääni koki suurehkon muutoksen 1950-luvun loppupuolella. Minusta tuo muuttunut soundi vaikuttaisi vieläkin uusien harmonikkojen sointi-ihanteeseen, eli sitten 1950-luvun jälkeen ei olisi vastaavaa muutosta koettu.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Jos asiaa ajattelee niin, että yksi soittaisi vaikkapa 80-luvun Piginillä, toinen 2000-luvun Bugarilla ja kolmas esimerkiksi 60-luvun kouvolan tehtaan soittimella, en usko että sokkotestissä pystyisi kovinkaan moni sanomaan miltä vuodelta mikäkin soundi on. Poikkeuksena ehkä 70-80 luvun Traviatat, joiden soundi kyllä poikkeaa muista ja on mielestäni helposti tunnistettavissa.

Uusimmista soittimista Beltuna on ainoa, jossa on minun mielestäni havaittavissa jotain uutta soundillisesti (tämä ei ole mainos!). En sano oliko se hyvä vai huono, kun nopeasti kokeilin sellaista viimeisellä harmonikkaristeilyllä mutta joka tapauksessa se erottui muista "uutuuksista".

-Pete
#19
Hieno oli tapahtuma ja mukavassa seurassa viihtyi kuten aikaisemminkin. Kiitos kaikille!
#20
Benetoux:n kirja on mielestäni melko hyvä, paras mitä minä olen nähnyt niistä kirjoista jotka käsittelee pelkästään viritys- ja korjausmielessä harmonikkoja. Siinä on muutamia värikuvia sekä paljon piirroksia soittimen mekaniikasta ja eri osista. Loppuosassa paneudutaan viritykseen ja sen jälkeen kuvailtu tarvittavia työkaluja niin korjauksessa kuin valmistuksessa.

-Pete