18-09-2021, 00:32:45

Uutiset:

31.7.2021 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Kirjautumisessa on ilmennyt ongelmia. Pääset kirjautumaan sivustolle vapaalehdykka.net/forum/index.php?action=login


Suomen Harmonikkaliitto

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Aiheet - Periskooppi

21
Olen vuosien varrella saanut vastailla vähärivisistä esitettyihin kysymyksiin, joten ajattelin koota näistä kysymyksistä tietopakettia, jota muutkin voisivat paitsi kommentoida niin myös täydentää:

Tässä en käsittele merkkiä enkä mallia, vaan joitakin seikkoja, joita kannattaa ottaa huomioon. Täydennän jatkossa asiaa vielä, ja mielellään muutkin voisivat tehdä tähän keskusteluun lisäyksiä!

Ottakaa huomioon soitinta hankittaessa Suomesta ja/tai etenkin ulkomailta:

1.
Suomalaisessa 2-rivismallissa (vireisyydestä riippumatta) diskantissa yksi kieli on toisinpäin kuin yleisesti muualla maailmassa. (helppo ja aika edullinen muutostyö)

2.
Bassokoneiston kohdalla tilanne saattaa olla vieläkin kinkkisempi, koska täällä yleisimmissä malleissa bassosta pitäisi löytyä (Duuri-)sävellajin I - IV - ja V asteen soinnut ja samat rinnakkaisessa mollissa - ja sointujen pitäisi olla vielä veto-työntö-suunta huomioiden oikein päin. Tavallisesti tämä sointukaaviorakenne ei ole niin yleinen muissa maissa, joiden 2-rivisten hanurien bassorakenne on tehty sikäläistä musiikkiperinnettä tukevaksi. (kalliimpi, ja joskus jopa hyvinkin kallis muutostyö, jos edellyttää...)

Näistä em. asioista selviää kyllä käyttämällä soitin ammattitaitoisella virittäjä-korjaajalla, mutta se kyllä maksaa jonkin verran. Em. seikka ei hoidu kaikkien valmistajien peleissä, koska niiden bassokoneistorakenne voi olla niin "nykyaikainen", että sen muokkaaminen suomalaiseksi ei onnistukaan pelkällä virittämisellä, vaan vaatii lisäkoneiston rakentamista. Tavallisimmin tätä ei ryhdy kukaan tekemään suurten kustannusten vuoksi. Tavallisen tasabasson (= soittimen bassopuolen koskettimista, joita tavallisimmin on suorakaiteen muotoon aseteltuna 8 kpl, tulee vetämällä ja työntämällä eri ääni)  kohdalla pitäisi selvitä pahimmassakin tapauksessa pelkällä virittämisellä, mutta sitten olisi otettava huomioon, että kaikki virittäjät eivät tunnekaan näitä 2-rivisten basso- tai diskanttijärjestelmien saloja. Kannattaa kysellä virittäjältä ja ottaa apuun vaikka Kalevi Lindqvistin "Soitamme yksi- ja kaksirivistä" -kirja, johon on kuvailtu, mitä mistäkin napista tulisi tulla vedon ja työnnön aikana.

Ristibassoksi kutsutaan 2-rivistä, jonka bassokoskettimista tulee sama ääni riippumatta siitä, vetääkö vai työntääkö paljetta. Tällainen bassojärjestelmä muistuttaa kromaattisen harmonikan bassojärjestelmää myös asettelultaan, koska soinnut ja perusbassot on järjestetty kvinttiympyrän mukaiseen asetelmaan, joskin soinnuista on jäljellä vain perussävellajin sekä rinnakkaisen sävellajin I - IV ja V -asteen soinnut. Joissakin malleissa on enemmänkin, ja sitten joissakin ei ole molleja laisinkaan tai jotain muuta poikkeuksellista? Nämä viimeksi mainitut saattavat olla joko niin vanhoja, ettei tämä perussävellajin ja rinnakkaissävellajin mukainen asettelu ollut vielä vakiintunut maassamme tai sitten soitin on joko erikoistilauksesta teetetty tai tuotu maahamme ulkomailta, jossa esiintyy omaa musiikkikulttuuria tukevia rakenteita soittimissa. (Poikkeuksellisen järjestelmän muuttaminen voi olla työlästä ja kallista - joskus jopa aikalailla mahdotontakin).

---

Yksi tyyppivika edullisimmissa vähärivisissä  on se, että palkeiden ns. suojanauhat (jos ne ovat paperia!?) kuluvat palkeen ala- ja taka-osista helposti. Vähärivisten paljetta liikutellaan paljon tiheämpään kuin samaäänisten kromaattisten harmonikkojen, ja sitäpaitsi vähän soittajastakin riippuen, kevyen soittimen paljetta saatetaan retuuttaa vähän rajumminkin. Paljetta tarkistelemalla (ja koneiston mekaniikkaa) voikin helposti määritellä, onko peli uudenkarhea vai vähintään palkeiden suojanauharemontin tarpeessa vai jo ihan "keuhkovikainen".

---

JOS OLET MYYMÄSSÄ:

Lähtisin selvittämään soittimen arvoa siten, että ottaisin yhteyttä esim. paikallisen 2-rivispiirin vetäjään (tai muuhun sellaiseen hlöön, joka tietää 2-rivisistä [keräilijä, korjaaja, historioitsija tai muu asiantuntija]) ja pyytäisin häntä kertomaan soittimen ominaisuuksista: vire (G-vireinen lienee tätänykyä yleisin), bassojärjestelmä jne. Kun em-asioista on selvyys, muotoutuu hintahaarukkakin kohdalleen. Mikään "Stradivariuksia" nuo vanhat harmonikat eivät yleisestiottaenkaan ole mallista, rivisyydestä tms. riippumatta (joitakin harvinaisia poikkeuksia toki on, mutta...?).

Ostajakin saattaa helposti löytyä noista 2-rivispiireistä  ;). Jostakin nämä kerhojen vetäjien yhteystiedot lienevät saatavissa (Harmonikkaliitto, -instituutti, tämä palsta, hanuristit.net)?

---

Jatkan vielä jossakin vaiheessa soittimien vireisyyden merkityksestä soitinvalintaan  ;D. Mikään vireisyys (paitsi epävireisyys  ;)) tai edes viritystaso ei nimittäin ole ongelma, jos...
22
Sekä vanhoista peleistään luopuvia että harmonikankerääjiä voisi palvella ns. yhteystietolista (sähköposti-, postiosoite tai puhelinnumerolista - miksei myös tämä vapaalehdykkäpalstakin?), jonka avulla kohteet voisivat kohdata toisensa.

Aina silloin tällöin joku kertoo, että "vaarilla on vintillä sellainen ja sellainen peli. Mikä sen arvo voisi olla? Olisiko joku kiinnostunut sellaisesta" jne. Jonkun kerran olen kuullut, että vempeleen olisi saanut, kun olisi hakenut, mutta kun sen pois antamisesta olisi ollut liikaa vaivaa, niin "heitimme sitten sillä vesilintua". - eläinrääkkäystä  >:( sanon minä!

Uskoisin, että ihan romullakin saattaisi olla ottajansa, koska monesti vanhoista soittimista saattaa puuttua osia, ja näitä varaosia kun ei enää kaupasta saa.


Ehdotankin siis, että Vapaalehdykkä-sivustoille avataan kaksi uutta palstaa:


1. Palsta, jonne harmonikankerääjät voivat antaa yhteystietojaan.

2. Lahjoitetaan & myydään harmonikan osia ja harmonikka-aiheista materiaalia.


T: Periskooppi