Suomen Harmonikkaliitto

Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - Periskooppi

#41
Minulla on tällainen käsitys tuon aikakauden (n.1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin, perustuu soittimen ulkonäköön ja soittotuntumaan kaikista mainitsemistani merkeistä) juuri tuon mallisista soittimista, että

Guerrini = Ramses = Sonola

Sama peli samasta tehtaasta eri nimellä. Ruotsista löytyy vielä Rämjes.

En tiedä, onko noissa yksilökohtaista variaatiota (kielilaatueroja tms) ja jos on, niin kuinka paljon.

Sellaisia kelvollisia keskitason pelejä, joilla on helppo ja mukava soitella, mutta parempiakin on olemassa. Pikkuvikoja (mm. läppänahat saattavat tarttua välikanteen) voi esiintyä ehkä(?) runsaammin kuin jossain hyvin tunnetussa arvostetussa merkissä, mutta niissäkin niitä joskus esiintyy, ja vika on korjattavissa. Minusta suurin ero kalleimpiin malleihin on dynamiikan laajuudessa, mutta tuotahan ei peruspelimanni niin kovasti edes tarvitsekaan  ;)
#42
Kiitos tiedosta!

Arvelin, että ko. vaihtoehto voisi toimia hyvinkin, koska monessa Timangi-tyyppisissä harmonikoissa on rekisteri, joissa ääripään "väärässä" vireessä olevat 8-jalkaiset soivat yhtaikaa onnistuneesti ilman sitä keskimmäistä puhdasviritteistä. Cassotto-rekisteri ilmeisesti tasoittaa tuota huojuntaa vielä sopivasti ja riittävästi?
 
Täytyy vielä tarkistaa omasta musettepelistä, jossa on suuri vibrato, että löytyykö siitä tuo ääripäiden yhteissointi, ja miltä se kuulostaa ilman keskimmäistä. Olisi ehkä pitänyt tarkistaa tuo ennen tämän kysymyksen esittämistä, mutta on hyvä kuulla muidenkin kokemuksia aiheesta, koska useammat korvat antavat paremman kokonaiskuvan.

Museten "epävireisyyden" oikean määrän määritteleminenkin oli yksikseen aika hankalaa, koska soitin sylissäni kuulin asiat toisin kuin niin, että soitin oli toisen soittajan sylissä. Äänittämälläkin tuo tietysti hoitui, mutta epäilen, että huojunta jonkin verran tasaantui huoneakustiikassa - "haitarihan kuulostaa paremmalta järven toisella puolella"  ;)
#43
Onko kellään kokemusta musette-vaihtokielipenkeistä 4-äk. cassotto-harmonikassa?

Kyseisessä tilanteessa cassottossa olevat kielipenkit jäisivät paikalleen, ja ei cassottossa olevat kielipenkit vaihdettaisiin "epävireisiksi" viritettyihin 8-jalkaisiin äänikertoihin. Itselläni on kokemus maestro-harmonikkaan tehdyistä musette-vaihtokielipenkeistä, kotka toimivat aivan erinomaisesti, vaikkeivät kielisarjat olleet edes samasta maasta kuin originaalikielet.

Minua lähinnä kiinnostaisi, miltä kuulostaa, kun nuo "epävireiset" äänikerrat ilmeisestikin soivat hieman voimakkaammin kuin cassottossa oleva puhdas 8-jalkainen, joka ainakin yläsävelsarjan osalta soi pehmeämmin tai hiljaisemmin(?) kuin nuo toiset. Onko kontrasti kovin suuri? Tilannetta varmastikin tasottaisi, jos "epävireiset" ei olisi viritetty kovin kauas toisistaan, mutta silloin soittimen musette-osio kärsii.
#44
Minulla on ollut kyseinen peli 1980-luvun lopulla. Teetin siihen vielä erilliset musette-penkitkin, kun oli niin kiva soitin. Missähän lienee tuo nykyisin?

Ramses Atlas soi helposti ja kauniisti, kun soittelee mF - F voimakkuuksilla, mutta muistaakseni hiljaa soittaminen oli vähän haastavampaa.

Minulla ei ollut liimavikoja, mutta yhdellä soittikaverilla, jolla oli saman tehtaan Guerrini (jokseenkin sama peli), näppäimet (läpät) liimautuivat kiinni välikanteen. Kun sen itse korjasi, ei ollut kallis tai edes kovin hankala remontti. Muistaakseni hän uusi niitä sitä mukaan, kuin tarttumista alkoi esiintyä.

Liimavikoja on välillä huippumerkeissäkin, joten ei se nyt niin outoa ole. Onneksi en ole kuullut, että niitä olisi bassopuolella, jolloin korjaaminen olisi hankalampaa - ja teetettynä tietysti kalliimpaa.
#45
Suomalaisella järjestelmällä olevia kurttuja on Tori.fi-sivustolla melkein aina hintaluokassa 100-200€, tänäänkin, joten halvasta "vääräjärjestelmällisestä" pelistä kannattaa mielummin hankkiutua muuten eroon, kuin lähteä järjestelmää muuttamaan, varsinkin jos ei osaa projektia itse varmuudella viedä kunnialla loppuun.

Harmonikoissa, kuten muissakin asioissa, on usein niin, ettei ilmaiseksi saa mitään, halvalla kun vain heikkolaatuista. Sijoittamalla enemmän soittimensa saa usein paremman soittimen, jolla on mukava soitella ja josta saa luopuessaankin takaisin jotain. Itse suosisin italialaisia harmonikkoja, Kouvolan pelejä ja Hohnereita (länsisaksalaisia). Ranskalaisia laatupelejä ei Härmän markkinoilla juuri liiku, ja nuo muut valmistajamaat eivät juurikaan ole onnistuneet tavallisen Pelimannin käyttöön loihtimaan kestäviä helposti soitettavia hyviä harmonikkoja. Jos harrastuksena on siis enemmänkin soittaminen kuin pennin venyttäminen tai vanhojen romujen ropaaminen siinä toivossa, että tekisi jonkinlaisen superlöydön, niin paree olis kuitenkin marssia luotettavan harmonikkakauppiaan luo, ja ostaa tai vuokrata sieltä omaan käyttötarpeeseen ja omalle kukkarolle sopiva peli.
#46
Todellakin, kielilaattoja pitää siirtää paikasta toiseen, jos tuo mainitsemani penkkien vaihtaminen ei onnistu (todennäköisesti ei onnistu).

Jos haluaa, että näppäimet on suomalaisessa järjestyksessä, nekin pitää irroittaa ja siirtää oikeille paikoilleen. Näppäimien kiinnitystapojakin on useita:

A) liimattu
- irroita niin, että pidät pihdeillä diskanttivarresta kiinni, ettei se väänny. Hio varteen jäävän liimattu osa ja näppäimen pohja - liimaa uudelleen oikeille paikoilleen.

B) ruuvikiinnitys
- ruuvaa auki, ja jos tiukat, niin pidä diskanttivarsista pihdeillä kiinni, etteivät ne väänny. Ruuvaa oikeille paikoille takaisin.

C) hitsattu / juotettu - ei irroitettavissa
- Pura koko diskanttikoneisto ja lado varret takaisin siinä järjestyksessä, että näppäinvärit menee oikein. Joudut jonkun ja pari näppäintä maalaamaan.
TAI
Värjäät eli maalaat kaikki näppäimet oikean värisiksi.


Tässä yhteydessä kannattaa uusia ainakin näppäinalushuovat, kun se olisi nyt helppoa, ja tällainen perusparannustoimenpide parantaisi samalla näppäimistö koituvaa melua.


Kaikenkaikkiaan ideana järjestelmän vaihtaminen kuulostaa paljon helpommalla kuin se, miten työläs projekti se kaikkinensa on. Jos soittimella ei ole kovin paljon arvoa/ käyttöarvoa, kannattaa miettiä, onko homma tuon kaiken vaivan ja rahan (tarvikkeet = vaha, huopa, nahat, ruuvit, naulat maksavat) arvoista. Jos siis sattuisi löytämään Ruotsista esim. puoli-ilmaisen italialaisen harmonikan sikäläisellä järjestelmällä varustettuna, niin saadakseen sen soimaan suomalaisissa näpeissä, pitää joko nähdä paljon vaivaa tai teettää homma ammattilaisella. Veikkaan, ettei työ teetettynä ole alle 1000€:n suuruinen.
#47
Projektin voi tehdä nopeastikin, jolloin laatu ei välttämättä ole ammattilaisen silmin katsottaessa kelvollista, mutta soittamaan sillä pääsee kyllä. Soittimen arvo / käyttöarvo saattaa lisääntyä, mutta ei tällä operaatiolla rikastumaan pääse, koska ko. soitin ei ole kovin kysyttyä/ haluttua tavaraa.

Toinen vaihtoehto on tehdä se perusteellisesti ja hyvin (laattojen järjestyksen vaihtamisen yhteydessä myös vahaus ja kielinahat uusitaan + soitin viritetään. Projekti on työläs, eikä tälläkään operaatiolla rikastumaan pääse, koska ko. soitin ei ole kovin kysyttyä/ haluttua tavaraa, mutta arvo ja käytettävyys lienee kuitenkin hieman korkeammalla tasolla kuin 1. vaihtoehdossa?

Kolmas vaihtoehto, joka saattaa joissakin tapauksissa onnistua, on vaihtaa kielipenkkien järjestystä, MUTTA penkkejä joutuisi joka tapauksessa jatkamaan jommasta kummasta päästä tai lyhentämään niitä?

-------------------------------------------------------------------------

Tässä pikaohjeet (en kanna vastuuta millään muotoa) kolmannelle eli yksinkertaisemmalle vaihtoehdolle eli penkkien järjestyksen vaihtamiselle:


Tarkastele, onko kielipenkkejä 1/rivi (3 perusriviä, jolloin yhdelle diskantin näppäin riville kohdistuisi äänikertamäärästä riippuen 1, 1,5 tai 2 kielipenkkiä) vai meneekö kielipenkkijako toisin. Jos oletettaisiin, että pelissä on 2 äänikertaa, ja kielipenkkijako olisi tuo penkki/rivi, niin kannattaisi ehkä vielä tarkistaa, josko kielipenkkijärjestystä muuttamalla (saatat joutua lyhentämään tai pidentämään jotakin tai kaikkia penkkejä?) tuo järjestelmävaihdos onnistuisi. Se on silloin nopeampaa, yksinkertaisempaa, helpompaa, vaikka yhden äänen menettäisitkin. Jotta kielipenkkivaihdos olisi mahdollinen, niin penkin sivukallistuskulmaa ei saisi olla, eli päästä kielipenkkiä katsottaessa sen (kaikkien) pitäisi näyttää A:lta ei kursivoidulta A:lta. Jos penkki on kallellaan jompaan kumpaan suuntaan unohda tämä. Sama pätee, jos penkeissä olevat ilma-aukot eivät osu ollenkaan välikannessa oleviin aukkoihin penkkijärjestystä muutettaessa. Tämän vaihtoehdon toteuttaminen vaatisi siis 3:n eri ominaisuuden toteutumista haitarissa: penkkirakenne 1/rivi, ilma-aukot tasaisesti ja yhteensopivaksi kaikissa penkeissä ja kannessa, penkeissä ei sivukallistumaa - hyväksyt, että menetät jonkun tai pari soivaa ääntä. Tutki ensin, mikä penkki olisi menossa minkäkin penkin paikalle! Tämä toimii myös ns. venäläisen järjestelmän suomalaistamiselle. Jos sen tekee siististi, kelevannee kenelle tahansa.

------------------------------------------------------------------

Vaihtoehto 1. eli kielten vaihtaminen:


Tutki, mikä kieli (ääni) olisi menossa minkäkin äänen paikalle. Irroita ensin se kieli, jonka paikalle olet toista asentamassa. Aloita matalimmasta äänestä, koska korkeampi (=pienempi laatta) mahtuu aina? suuremman paikalle. Jos olet vähemmän tottunut kurtunrakentaja, etene kieli kerrallaan. Jos pelin matalin ääni olisi esim. H, niin irroita H, etsi sen paikalle tuleva C, kiinnitä C. Etsi irroittamasi  C:n paikalle tuleva C#, irroita ja kiinnitä se. Etene näin kieli kerrallaan. Homma on helpompi tehdä pöydällä kuin kurtun sisällä. Kokeile välillä, että kiinnittämäsi kielet toimivat! Niitä ei tarvitse vielä kiinnittää lopullisesti, eli vahata umpeen, tässä vaiheessa, sillä riittää, että painat ne napakasti kiinni. Huomioi, että tämä on vaihe, jolloin on helpointa uusia vialliset kielinahat. Huomioi, että et väännä laattoja kieroiksi niitä irroittaessasi! Huomioi, että voit irrottaa kaikki kielet kerrallaan, jos luulet ja tiedät onnistuvasi latomaan ne oikeaan järjestykseen. Huomioi, ettet käännää laattaa toisinpäin, jolloin veto ja työntö menisivät sekaisin! Huomioi, että jos soittimesi vahaus on vanha, sen joutunee joka tapauksessa uusimaan kokonaan, koska vanha vaha rapisee kieliä irroittaessa irti, etkä saa jo irrotettua kieltä tarttumaan uuteen paikkaan. Huomioi, että jos kielet on entuudestaan naulattu kiinni, joutunet uusimaan naulauksen mahdollisesti eri paikkaan?, jotta naulaus pitäisi tai vaihtamaan naulauksen ruuveihin, joita on hankalampi ja kalliimpi hankkia - ja kummassakin tapauksessa tulee varautua (varoa)  penkin halkeamiseen! Tarkista lopuksi, että kaikki kielet toimivat yhtä hyvin vetäen ja työntäen + sitten viritä pahasti pieleen menneet kielet.

------------------------------------------------------------------------

Jos sinulla on lisäkysymyksiä, tai et ymmärtänyt edellämainituista vinkeistä mitään, ÄLÄ RYHDY KOKO PUUHAAN !!!

Ammattikorjaajilta olen kuullut, että silloin tällöin heille tuodaan pussillinen irrallaan olevia osia, kun omatoimikorjaaja ei olekaan sitten selviytynyt hommasta. Lopullisesta korjauksesta tullee näin paljon kalliimpi, joten jos et varmasti tiedä, mitä teet, ÄLÄ TEE!
#48
Sepä se.

Garmoshka
#49
Ei taida tuo kuva olla harmonikasta ollenkaan, vaikka hieman muistuttaakin 🙃

Ruotsalaisella keskustelupalstalla on tämän verran aiheesta:

Windomatic är bara Hagströms namn på en viss typ av tonstockar som de utvecklat och sedan använde i de mer påkostade modellerna. Det kan sitta olika kvaliteter av stämmor i Windomatic-stockar. Men Super Cromatic brukade alltid ha högkvalitativa italienska stämmor i alla fall.
#50
Hei!

Googlailin niin, että vaihdoin tuon kielipenkin englanniksi, ja

https://images.app.goo.gl/MSi3NSsUSvq1ddSh6

Jos tuo nyt sitten sattuisi olemaan rakennekuva ko. kielipenkistä, niin kielet olisivat lähempänä vaakatasoa kuin perinteisessä penkissä. Jotkut ovat sitä mieltä, että kannen suuntaisesti aseteltuna kielet soisivat hieman railakkaammin, ja siksi rakennetta suosittaisiin mm. vähärivisissä, concertinoissa ja bandoneonien ylä-äänikerrassa diskantin puolella - ja joidenkin 5-rivisten ylimmät äänet (siellä piccolo-korkeudella) olisivat välikanteen nähden kallistettu soinnin terävöittämiseksi tällaiseen 45°n kulmaan, minkä tuo piirustus näyttäisi.

Ruotsalaiselta keskustelupalstalta löysin myös jotain kirjoittelua aiheesta, mutta ei kuitenkaan rakenteellista tietoa.

Elikkä epäilen, että tuo "windomatic" viittaisi suurempaan avautumaan, jonka tällainen kielipenkki muodostaa.
#51
Hohner, mutta mikä malli?
#52
Minkä merkkinen / mallinen (cassotto/ei cassotto) harmonikka, kuinka monta äänikertaa, miten äänikerrat jakautuneet (8-8-8-16 vai 4-8-8-16 vai 8-8-16-16)?

https://youtu.be/hDZdM4WyRVY

Itse veikkasin ei cassotto 4- äk. (4-8-8-16 ) tai 3 äk. (8-8-16) italialainen, saksalainen tai ranskalainen, mutta tunnistaako joku pelin tarkemmin?
#53
Olen huomannut, että kielitehtailla on saman korkuiselle äänelle useammanpituisia kielilaattavaihtoehtoja.

Onko näille olemassa jotain eri nimiä? Eli jos etsisin kielilaattasarjaa, joka olisi kokonaisuudessaan mahdollisimman lyhyistä kielilaatoissa kasattu, niin onko tuollaisella kielisarjalla joku erityinen nimi?

Onko joku kielivalmistaja, jolta voi tilata tällaisia "mini"-kieliä?

Miten normaalia lyhyemmän kielilaatan (kielen pituus) pituus vaikuttaa sointiin, jos sitä vertaa normaalimittaiseen kielilaattaan tai normaalia suurempaan?

Ainakin Tsekeistä on mahdollisuus tilata kielisarja messinkilaatoilla. Miten tällainen laatan materiaali valinta vaikuttaa / muuttaa äänen sointia, jos sitä vertaa perinteisiin alumiinisiin kovalaatta- tai erikoiskovalaattakieliin?

Jotkut kielivalmistajat valmistavat kielisarjoja, joissa kielet kapenevat kärkeä kohden. On myös olemassa kielisarjoja, joissa kielet eivät vaikuttaisi kaventuvan kärkeä kohti mentäessä eli ovat tasaleveitä niittauskohdasta lähtien. Onko näissä jokin selkeä soinnillinen ero tai onko ero esim. ilman kulutuksessa tms?
#54
Musiikin teoria / Vs: Sovittaminen
01-01-2020, 00:57:27
Tässä aiheesta lisää (löytyy Googlaamalla). Selvästikin on olemassa tuollainen käsite, kun sitä useampikin kirjoittaja käyttää, ja tuossa artikkelissa on ainakin sibeliaaninen mollisekstisoinnun m6 kohdalla asia suomennettukin. Kunpa olisi aikaa, niin selvittäisi, mikä mollisekstisoinnusta tekee sibeliaaninen (pohjasävel, käännös, harjoitus,...?). Löytyisiköhän artikkelista tarkka vastaus myös melismaankin:


Alternatives to Monotonality in Jean Sibelius's Solo Songs Anna Pulkkis - Semantic Scholar
Kirjoittaja: A Pulkkis · Viittausten määrä: 2 · Aiheeseen liittyviä artikkeleita
... uses the expression "Sibelian minor six- three chord" ("sibeliaaninen mollisekstisointu"). ...... 27–28 and a melisma; in bb. 9–10, the sustained f 2 underscores ...
#55
Musiikin teoria / Vs: Sovittaminen
31-12-2019, 15:51:23
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 30-12-2019, 11:43:48Olen taas - ties monennenko kerran - lueskellut Erik Tawaststjernan ansiokasta ja suuritöistä Sibelius -sarjaa. Siellä on analyysia vaikka mitenkäpäin oikein nuottiesimerkkien kanssa, mutta jumankauta kun ei ymmärrä tekstiä.

En nyt aio ruveta "käännättämään" Periskoopilla muutamaa sataa sivua, mutta on sangen ilkeätä että vain osa tekstistä on tuttua. Pitääkö vielä ruveta etsiytymään johonkin musiikkioppilaitokseen teoriaa oppimaan? Pahaahan se ei tekisi, mutta onko sellaista oppilaitostakaan, lähinnä kai rehtoria, joka ottaisi kuuleviin korviinsakaan yksittäisen hanuristin hullutuksia? Ettäkö sirmakan repijä ihan vain omaksi huvikseen teoriaa....? Kuulkaa; tämä on musiikkiopisto tuleville muusikoille!

Silti haluaisin ymmärtää "sibeliaanisen melisman".




Taaskin nuo kaksi sanaa kannattaa irrottaa toisistaan ja hakea vaikka Googlaamalla tietoa.


Sibeliaaninen lienee jotakin seuraavista: Sibeliukselle tyypillinen, Sibeliuksen käyttämä, Sibeliuksen käyttämän kaltainen jne.

Melisma (melismaattinen) on esim. kirkollisessa kuoro-/laulumusiikissa tyypillinen ilmiö, jossa yhdellä tavalla onkin useampia säveliä. "Aaaaaaaa-veeeee Maaaa-riiiiiaaaa" -kuviossa voisi olla aivan valtava määrä ääniä ja kestoakin useampia sekunteja. Tuon ilmiön vastakkainen sisar "syllabinen" onkin sitten meille paljon tutumpi, koska miltei kaikki tämän päivän (ja eilispäivän) laulut, joissa jokaista tavua vastaan on oma nuotti.


En kuitenkaan usko, että kirjoittaja tässä yhteydessä on tarkoittanut sen kummempaa kuin "Sibeliukselle tyypilliset sävelkulut", mutta on halunnut pukea tekstin hieman koreammin, ja näin "loihtinut sanallisesta arkustaan kansallisromanttista säveltäjämestaria käsittelevän tekstinsä kukkeimpaan loistoonsa".

Sibeliuksen tuotanto on niin laaja ja monipuolinen, etten ainakaan itse kovinkaan helposti pystyisi siitä rajaamaan aina toistuvia sävelkulkuja, jotka esiintyisivät eri teoksissa niin usein, että ...? Olen kuullut, että jotkut ovat käyttäneet sanaa "melisma" myös kuvaamaan melodian koristelusta, ja tuollaisia "käden jälkiä" lienee myös kaikilla soittajillakin. Joku voisi siis puhua myös "Vesteriaanisesta melismasta" 😉
#56
Harmonikkapöytä / Vs: Haitarin kiillotus
17-12-2019, 19:00:26
Onko kukaan kokeillut autoon tarkoitettua värivahaa? Minulla ei ole ko. aineesta kokemusta edes autoissa, mutta olen autokäytössä kuullut siitä kehuja.

Miksi vanhassa ei saisi olla huivia ainesosia? Jättävätkö ne naarmuja tai muita jälkiä (epätasaisia) selluloidin pintaan?

Olen itse jonkin verran joskus käyttänyt Johnson Plediä pintakiiltoon / puhdistukseen, mutta mitään himmentymiä sillä ei saane pois.
#57
Keräily / Vs: Bayan 1910-luvulta
08-12-2019, 21:55:45
Niin ja noissa Piginin eli LP Bayaneissakin on yhtenäisiä kielilaattoja. Vanhoissa 1-rivisissäkin yhtenäisiä kielilaattoja löytyy, joten se ei ole bayaniksi kohdattava ominaisuus, vaikka konserttimalleista näin usein onkin.

Yhtenäinen kielilaatta vaikuttanee ääneen, sointiin ja ehkä painoonkin,joten siksi niitä kaiketi käytetään.

Olettaisin, että jo mainitsemieni ominaispiirteiden lisäksi kielimateriaalilla ja kielen muodolla lienee vaikutusta bayanmaiseen ääneen, mitä kukakin tuolla tarkoittaa. Itse tarkoitan sillä venäläissävyistä kromaattista kansanomaista harmonikkaa, mutta monet sitten vain yksinomaan venäläistä konserttiharmonikkaa. Näillä on yhtäläisyyksiä kun, mutta suurimpana erona vire: toinen puhdas ja toinen ei.

Kansanomaisissa bayaneissa on eri materiaaleista (puu, alumiini, messinki/teräs, muovi) valmistettuja diskanttikoppia, jotka vaikuttavat suuresti sointiin. Siksi kansanomaisella bayanilla on useampia soundeja, jotka kaikki ovat yhtä oikeita ja aitoja.
#58
Keräily / Vs: Bayan 1910-luvulta
06-12-2019, 16:27:22
Kravzov on tuon risteytysmallin nimi.

Tässä linkki kuuluisimman bayan-tehtaan sivuille http://www.bayanjupiter.com/models/accordionjupiterclassic.html

Pianomalleja löytyy tuotannosta.

Yhtenäinen kielilaatta ei ole bayanin tunnusmerkki, vaikka konserttimalleista sellainen löytyykin. Kansanomaisemmissa ei ole yhtenäistä kielilaatta useinkaan. Mainittakoon, että LP Stagestarissa taitaa bassopuolella olla joku yhtenäinen kielilaatta.

Sen sijaan eteentyönnetty diskanttikahva (löytyy myös ranskalaisista harmonikoista) ja möreät perusbassoa (ei löydy ranskalaisista) + sointubassojen äänikertana ns. valssirekisteri (2 8-jalkaista) rajaavat soittimen aika tehokkaasti bayaniksi.
#59
2-rivisiäkin on muuteltu länsikaksirivisiksi, joskin pienemmässä määrässä kuin 3-rivisiä on käännetty. Syynä lienee suuri määrä työtä, ja bassopää kolmine riveineen jää edelleenkin helposti jää kääntämättä.
#60
Keräily / Vs: Bayan 1910-luvulta
04-12-2019, 20:00:46
Löytyy bayan-harmonikkoja pianonäppäimistöllä sekä eräänlaisella piano-/kromaattisen näppäimistön risteytykselläkin, jonka nimeä (taisi olla keksijän nimi) en nyt muista. Etevimmät klassisen koulutuksen saaneet pianoharmonikan soittajat itänaapurissamme taitavat soittaa näitä malleja. Tuota "risteytys"-mallia taidetaan valmistaa Italiassakin (muistaakseni Ballone Burini).

Se, kutsutaankin muuten samanlaista bayania, jossa sattuu olemaan toisenlaiset koskettimet, bayaniksi, onkin sitten toinen juttu.


Aika mielenkiintoista on, jos itänaapurista käytettiin kielilaatoissa alumiinia jo 1910-luvulla, kun länsimaiset valmistajat vielä olivat sinkin käyttäjiä. No, jonkunhan on oltava ensimmäinen 😁