MUSETTE

Teme · 01-09-2017, 23:06:47

Lainaus käyttäjältä: Giulietti - 01-09-2017, 17:46:42
Se miten usein soitinta tarvitsee virittää johtuu kyllä taas monesta seikasta. Vaikka soitinta ei olisi viritetty moneen vuoteen, saattaa se silti olla täysin vireessä ja kelpo peli ja joitakin aikoja sitten viritetty soitin taas ei välttämättä. Toiset soittimet kun säilyttävät vireensä paremmin kuin toiset, jotka eivät millään meinaa pysyä vireessä.

Juuri näin, täysin samaa mieltä Giuliettin kanssa.

Periskooppi · 07-12-2017, 16:02:23

Musette-harmonikasta ja sen virityskaavasta oli tuolla teknisellä puolella mielenkiintoinen keskustelu, jonka yhteydessä sain useampia linkkejä lisätietoineen.

Monet nimittävät musette-harmonikaksi joko soitinta, jossa on kolme ns. keskiäänikertaa, tai harmonikkaa, jossa on voimakkaampi huojunta kahden keskiäänikerran välillä. Oman lisänsä keskusteluun voisivat vielä lisätä ne uudemmat 1950-luvulta lähtöisin olevat ranskalaiset tai ranskalaistyyppiset harmonikat (8-8- ei cassotossa & 16-16 cassotossa), joissa ei juurikaan huojuntaa ole, mutta joilla kuitenkin pääasiassa soitetaan ranskalaisia valsseja tms. tuohon musiikkigenreen kuuluvaa musiikkia.

Jokunen sivusto on määritellyt vibraton määrällä ja/tai äänikertarakenteella vielä tarkemmin musetet mm. Italian Musette, Rich French Musette ja muilla termeillä.

Käsitteistö on sekava niin maailmalla kuin meillä, ja tuskin sitä millään (ainakaan täkäläisellä) päätöksellä saisi standardisoitua. Itse katsoisin, että ne soittimet tai äänellisesti soitintyypit, joilla perinteisesti pääasiassa musette-musiikin suurimmalla vaikutusalueella (Ranskassa lähinnä) soitetaan kyseistä musiikkia, voitaisiin luokitella musette-harmonikoiksi riippumatta äänikertarakenteesta tai vibraton määrästä, joka vaihtelee myös 3-keskiäänikertaisten pelien keskimmäisten äänikertojen välillä eri puolin ns. puhdasta äänikertaa eri määrillä niin meillä kuin muuallakin siten, että valtaosa meillä museteksi katsottavien pelien suurempi huojunta (mm. monet Timangit, Traviatat jne.) on kahden matalimman keskiäänikerran välillä. Tuolla äänikertarakenteella Metsäkukatkin kuulostavat oikein mukavilta - ehkä huojunnan määrästä riippuen herkulliisimmillaan, mutta jos suurempi huojunta onkin kahden korkeimman kielen välillä, "ranskalaisuuspitoisuus" lisääntyy ja Metsäkukat pyrkivät "kääntymään juuret ylöspäin".

Monilla valmistajilla on ns. French Line -mallistoja, joissa nuo rekisteritkin on usein sijoitettu kahvan taakse, ja monet sitten nimittävät niitä museteiksi, vaikka soundi olisi kuin suoraan Kouvolan Cassotosta.

Äänen sävyyn vaikuttaa soittotavan ja virityksen lisäksi myös mm. kielten kiinnitystapa (mitä enemmän ruuvi- tai naula-kiinnitystä (= ilman vahaa), sitä kirkkaampi tai ranskalaisempi sävy), diskanttikopan materiaali (mitä enemmän metallia tai aukkoa, sitä kirkkaampi tai ranskalaisempi sävy) ja jos cassotto-kammiossa sattuisi olemaan vielä kammiota sulkevat eli aukkoa rajoittavat seinämät, sitä ranskalaisempi sävy, joskaan ei perinteisessä suomalaisessa mielessä niin "musettemainen", koska perinteisesti täällä puhutaan huojunnan määrästä musettea määriteltäessä eikä siis näiden muiden ranskalaiselementtien vaikutusta kovinkaan paljoa arvosteta. Itse kukin sitten määrittelee, kuuleeko ja pystyykö erottelemaan vahan, naulan tai ruuvin, mutta kyllä niissä eroa on varsinkin, jos kaksi samaa elementtiä (esim. ruuvikiinnitys ja metallikoppa) osuvat yksiin

ftamt · 07-12-2017, 23:08:57

Meillä täällä Riihimäellä ennen sanottiin, että musketilla soittaminen on kuin sahaisi sirkkelillä jäiseen koivuun. Leikki leikkinä. Kyllä Saksassakin oli maailmankuulu musetteharmonikan soittaja Will Glahe, joka teki 1930-luvulta lähtien kymmenien vuosien ajan suuren määrän levytyksiä. Lähes poikkeuksetta hän soitti kaikki levytyksensä tällä virityksellä. Hänen suuri maailmanhittinsä oli BEER BARREL POLKA (BÖÖMILÄINEN POLKKA), joka oli erityisen suosittu Yhdysvalloissa. Levytys ilmestyi siellä RCA Victor levyllä, jota myytiin suuria määriä. Suomessa Pohjoismaiden Sähkö Oy julkaisi saman levytyksen Odeon-levyllä. Toisella puolella oli vetävä foxtrot HANHENMARSSISSA. Suomalaisella levyllä soittajaksi oli ilmoitettu muistaakseni Harmonikkayhtye Alle Neue, mutta esitys oli molemmissa levyissä täysin sama. Saksaa osaamattomana tämä voi olla muistettu väärinkin.
Tiedän tämän siitä, minulla on joskus ollut tuo Odeon-levy ja nyt se on ollut monia vuosia RCA Victor savikiekkona. Levytys on ilmeisesti 1940-luvulta. Suomessa Aaro Kurkela soitti melkein aina tällä äänikerralla ja se toi pirteyttä moniin levytyksiin.
Jäi vielä sanomatta, että Glahe soitti aina pianokahvaisella Hohnerilla.
Toivo

pianohessu · 08-12-2017, 06:29:39

Aaro Kurkelan musette kuullaan monilla seitsemänkymmenluvun levytyksillä; Kotkan Ruusu, Ihana aamu, Kotiharjun päällä, Luotan auringon nousuun ja myöhemmin monissa Juha Vainion levytyksissä. Soitinyhtye Liisan nauhoituksissa on hyvin monissa myös A. Kurkela ihan nimiosassa.

Lauantaitansseissa "Arska" soitti aluksi Pihlajamaan casotolla - olisiko ollut Stardustin varhaisempi malli. Kahdeksankymmenluvulla näyttäisi Arskalla olevan Pihajamaan uudemman mallinen casotto. Muistan joskus nähneeni hänen sylissään kaksikoplarisen Pihlajamaan pelin - ilmeisesti juuri sen musetten.

Aaro Kurkela oli erittäin musikaalinen hyvällä maulla varustettu soittaja.

Seppo · 08-12-2017, 07:47:51

Onkohan tässä pelissä jo musette vaikutteita , kun on tuo " väryääni " ?

pianohessu · 08-12-2017, 10:58:08

Paha sanoo, sano Savela.

En tiedä mihin maailman aikaan tämä termi musette on harmonikkaan liitetty, alunperin tämä taitaaa olla ranskalainen maalaistanssi. Muistaakseni isä-Bach sävelsi tällä nimellä pikkukappaleita. En myöskään tiedä miksi tämä voimakas vibrato yhdistetään musetteen. Ainoa yhteinen tekijä taitaa olla Ranska.

Otin eilen Crosion laukustaan ja päätin vähän tuulettaa peliä. Jostakin syystä ei "musette toiminut" Ilmeisesti korva on tottunut siihen jo niin, ettei oikein enää säväytä.

olli · 08-12-2017, 14:16:21

Lainaus käyttäjältä: ftamt - 07-12-2017, 23:08:57
Meillä täällä Riihimäellä ennen sanottiin, että musketilla soittaminen on kuin sahaisi sirkkelillä jäiseen koivuun. Leikki leikkinä. Kyllä Saksassakin oli maailmankuulu musetteharmonikan soittaja Will Glahe, joka teki 1930-luvulta lähtien kymmenien vuosien ajan suuren määrän levytyksiä. Lähes poikkeuksetta hän soitti kaikki levytyksensä tällä virityksellä. Hänen suuri maailmanhittinsä oli BEER BARREL POLKA (BÖÖMILÄINEN POLKKA), joka oli erityisen suosittu Yhdysvalloissa. Levytys ilmestyi siellä RCA Victor levyllä, jota myytiin suuria määriä. Suomessa Pohjoismaiden Sähkö Oy julkaisi saman levytyksen Odeon-levyllä. Toisella puolella oli vetävä foxtrot HANHENMARSSISSA. Suomalaisella levyllä soittajaksi oli ilmoitettu muistaakseni Harmonikkayhtye Alle Neue, mutta esitys oli molemmissa levyissä täysin sama. Saksaa osaamattomana tämä voi olla muistettu väärinkin.
Tiedän tämän siitä, minulla on joskus ollut tuo Odeon-levy ja nyt se on ollut monia vuosia RCA Victor savikiekkona. Levytys on ilmeisesti 1940-luvulta. Suomessa Aaro Kurkela soitti melkein aina tällä äänikerralla ja se toi pirteyttä moniin levytyksiin.
Jäi vielä sanomatta, että Glahe soitti aina pianokahvaisella Hohnerilla.
Toivo

Tässä linkki
https://youtu.be/iIo-l_TnT7A

ftamt · 08-12-2017, 21:35:05

Lainaus käyttäjältä: olli - 08-12-2017, 14:16:21
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 07-12-2017, 23:08:57
Meillä täällä Riihimäellä ennen sanottiin, että musketilla soittaminen on kuin sahaisi sirkkelillä jäiseen koivuun. Leikki leikkinä. Kyllä Saksassakin oli maailmankuulu musetteharmonikan soittaja Will Glahe, joka teki 1930-luvulta lähtien kymmenien vuosien ajan suuren määrän levytyksiä. Lähes poikkeuksetta hän soitti kaikki levytyksensä tällä virityksellä. Hänen suuri maailmanhittinsä oli BEER BARREL POLKA (BÖÖMILÄINEN POLKKA), joka oli erityisen suosittu Yhdysvalloissa. Levytys ilmestyi siellä RCA Victor levyllä, jota myytiin suuria määriä. Suomessa Pohjoismaiden Sähkö Oy julkaisi saman levytyksen Odeon-levyllä. Toisella puolella oli vetävä foxtrot HANHENMARSSISSA. Suomalaisella levyllä soittajaksi oli ilmoitettu muistaakseni Harmonikkayhtye Alle Neue, mutta esitys oli molemmissa levyissä täysin sama. Saksaa osaamattomana tämä voi olla muistettu väärinkin.
Tiedän tämän siitä, minulla on joskus ollut tuo Odeon-levy ja nyt se on ollut monia vuosia RCA Victor savikiekkona. Levytys on ilmeisesti 1940-luvulta. Suomessa Aaro Kurkela soitti melkein aina tällä äänikerralla ja se toi pirteyttä moniin levytyksiin.
Jäi vielä sanomatta, että Glahe soitti aina pianokahvaisella Hohnerilla.
Toivo
Tässä linkki
https://youtu.be/iIo-l_TnT7A

Tämä on 1960-luvulla tehty vähän vaatimattomampi levytys.
Toivo

Viljo · 09-12-2017, 10:18:29

Onhan noita musettevirityksiä erilaisia. Tässä linkin takaa löytyy joitain ääninäytteitä. http://www.accordionpage.com/wetdry.html

Skotlantilainen viritys on pahin - siis oikeasti erittäin epävireinen, mutta silti "musette".

Periskooppi · 09-12-2017, 17:49:01

Musette lienee alunperin ollut säkkipilli, jota italialaiset Ranskaan muuttaneet siirtolaiset soittivat. Jossakin vaiheessa tuo soitin on vaihtunut harmonikaksi, ja niinpä monet musette-harmonikkojen valmistajat ovatkin joko italialaisia (Paolo Soprano, Scandalli, Pigini, Zero Sette jne.) tai italialaista "alkuperää (Cavagnolo), vaikka tehdas sijaitsisikin Ranskassa. On totta, että vanha tanssi- (ja musiikin-) laji nimeltään "musette" on ollut olemassa kauan ennen harmonikan keksimistä, mutta sitä tietoa minulla ei ole, kumpi on varhaisempi asia: tuo em. säkkipilli vai tämä musiikki.