Viestit

Eihän sinulla, ystävä hyvä, vaan ole sellainen ajatus, ettei musiikin teoria kuulu/sovi harmonikan soittajalle!

Olisin otettu yksiäänisestä pianosovituksesta lauluun 'Sininen uni', sävel T.Rautavaara, sanat P. Mustapää.
Minulla on kolmiääninen Godzinskyn sovitus, mutta se on liian kryptinen minulle. Haitarilla soittelen.

Minulla on myynnissä kaksi hyväkuntoista kirjaa.
Marko Tikka: Harmonikan kuningas Vili Vesterinen
Sakari Warsell: Noiduttu Hanuri, Lasse Pihlajamaan elämänvaiheet ja elämäntyö

Yhteishintaan 10€, lisänä postikulut, jos nouto ei ole mahdollinen.
Jos ilmenee useita halukkaita ostajia, myydään vaikka vuorokauden huutokaupalla.

Olisiko mahdollista saada lukijoilta nuottia Leonard Cohenin kappaleeseen Dance me to the end of love (Tanssi loppuun rakkauden)? On alkanut soida päässä. Hyvästä sovituksesta saisi soittoon herkut mukaan.

Ootko kirppareilta etsinyt? Olen nähnyt myynnissä, joskus isojakin sarjoja. Itselläni on kooste 1-3.
Erinomainen kirjasarja, joka laittaa hanuristin bassopuolella sovittelemaan.

Eikös tässä, kuin tilauksesta:https://www.tori.fi/kymenlaakso/Melodiabassoharmonikka_Convertor_48116153.htm?ca=18&w=3
Vieläpä ammattimies myyjänä.

Ei vaan tämän tyyppisiä: F  ja Gm
                                     3       5

La Melodiasan mukaan sovituksessa on myös bassonuotit. Tuntuu hieman yllättävältä, että silloin käytettäisiin vielä em. numerointia bassopuolta varten. Minulle tuli mieleen, että numerot ympyrän sisällä, semminkin jos numeroita on vain 1-3, voisivat olla suosituksia käyttää diskantissa tiettyjä rivejä.

Sovituksissa esiintyy usein/toisinaan  sointumerkin alla arabialainen numero. Onkohan se komppaajaa varten ja tarkoittaa sointukäännöstä? On myös sovituksia, joissa em. merkintää ei esiinny lainkaan. Tarkoittaneeko se sitä, että käännöksiä ei aina merkitä vai sitä, että niitä ei kaikissa sovituksissa ole.
Olenkohan oikeilla jäljilläkään.

Melodisessa mollissa on sävelten 2. ja 3. sekä 7. ja 8. väli 1/2 sävelaskelta, muut koko sävelaskelia. Noin sävelkulussa ylöspäin mentäessä. Alaspäin mennään, kuten luonnollisessa mollissa. Eli puoli sävelaskeleet on 2.-3. ja 5.-6..
Harmonikkakoulukirjojen lisäksi suosittelen: Anne Valli-Juha Leinonen, Musiikin teorian ja säveltapailun oppijakso, perusaste 1,2,3 ja Pasi Heikkilä-Veli-Matti Halkosalmi, Tohtori Toonika.

Jos onnistut jostain saamaan sellaisen teoksen kuin ' Suuri harmonikkakirja 88 suoikkisävelmää' ISBN 951-757-381-2, niin siinäpä on kattava annos erinomaisia nuotteja suosituimmista harmonikkasävelmistä.
Itse olen soitellut viime aikoina paljon 'Suuri toivelaulukirja, kokoelma 1-3' kirjasta. Siinä sävelmät on sovitettu pianolle, mutta  olen kokenut tosi mielenkiintoiseksi 'sovittaa' bassopuolta harmonikalle.

Minua kiinnostaa näin vanhempana guppena, millaista on harmonikansoiton opiskelu musiikkiopistossa.
Millaisella taidolla sinne sisälle mennään ja millaisella ulos tullaan.

Kiitos neuvoista. Jonkun verran käytänkin näissä 'ei humpappaa kappaleissa' myös sointubassoja perusbasson lisänä. Lähinnä kappaleen lopussa. Täytyypä katsella, josko voisi käyttää enemmänkin.

No niinpä! Makuasia, mutta se voi ollakin 'helpommin nuoteista soittimeen siirrettävissä' kuin esimerkiksi tavallinen C/E merkintä C-duurin terssikäännöksestä.
Muuten. Olenko ihan väärässä, kun ajattelen em. sointumerkintöjen olevan tärkeitä tai ainakin tärkeimmät komppaajalle? Pianolla ja melodiabassoharmonikallakin voi soittaa hyvän sovituksen, vaikka ei tiedä soinnusta mitään. Soittaa vaan, mitä nuottiviivastoille on kirjoitettu.
Minä soittelen standardibassoharmonikallani pianonuoteista pitkälti niin, että diskantti tulee ihan sovituksesta, mutta basso on yleensä vain harmonikan perusbasso.  Tällaisessakin soitannassa em. sointumerkinnästä voi olla apua, koska kokonaisuus kuulostaa useimmiten parhaalta, jos bassossa soi soinnun alin sävel.

Kiitos teille. Huojensi,  henkilökotaisesti.

Kirjautuessani väpaalehdykkään saan nykyään otsikon mukaisen ilmoituksen ja selventävissä tiedoissa sanotaan, ettei yhteyttä ole suojattu. Onkohan tämä minun henkilökohtainen ongelma?

Suuren Toivelaulukirjan pianonuoteissa esiintyy välillä minulle mystisiä sointumerkintöjä, kuten esimerkiksi
G-duuri ja alla numero 3, siis G.  Tai Am ja alla numero 5, siis Am.
                                           3                                               5
Liittyvätköhän numerot tosiaan sointumerkkiin vai ovatko mahdollisesti lyöntivirheitä .

Kiitos tiedosta. Viisastuin. En ole aiemmin puoli-dim-sointuun törmännyt, enkä löytänyt sitä teoriakirjasistanikaan. Sabeline'n kyseisessä tahdissa on melodiasävelenä g ja alasävelenä d, bassossa on pianonuoteissa e:tä ja bb:tä, mikä sopii hyvin teoriaan

Sabeline (Dm) sävelmän b-osassa tulee parissa kohtaa vastaan sointu, joka merkitään kuten joskus dim-sointu eli E ja oikealla ylhäällä pieni pallo(E^o), mutta sen halkoo vielä pystysuora viiva. Mikähän sointu on kysessä?

Laukesi hieman varkain tuo edellinen viestini.
Ainkin itsetäni tunttuu, että basso soi helposti liian voimakkaana, jos diskantissa käyttää clarinet-koplaria.
Bassopuolella käytän koplaria, jossa soivat kaiketi pieni ja suuri oktaviala. Muiden koplareiden ääni kuulostaa mielestäni usein kummaliselta. Soittelen kansanluluja Suuri Toivelaulukirja kokoelma 1-3 teoksesta. Kirjassa on useita hienoja kansanlaulujen pianosovituksia, joita on mielenkiintoista muunnella harmonikalle.

Oisikohan se maestrossa clarinet yleisimmin soveltuva ja ylemmissä oktaaveissa vaikkapa bandoneon. Makuasiakin lie, pitkälti. Itse soittelen casotolla  ja siinä valssi-koplari on mielestäni yliveto. Bassopuolella käyttelen miltei pelkästään perusbassoja. Ainkin itsetäni tunttuu, että basso soi helposti liian voimakkaana