Suomen Harmonikkaliitto

Skaaloja kuvina numerojärjestelmällä

Aloittaja risto, 04-06-2009, 01:40:23

« edellinen - seuraava »

risto

Skaaloja haitarin eri diskanttikaavioille numerojärjestelmällä esitettyä.

Nuotti/ääni 1 on kuvissa perusääni. Skaalan voi aloittaa mistä tahansa äänestä diskanttinäppäimistöltä. Ensimmäinen ääni määrää sävellajin. Esimerkiksi jos 1. ääni on D, ovat skaalat D:ssä.

Sointujen sointumerkintöjen lähtökohta länsimaisessa musiikin teoriassa on duuriskaala, jonka ääniä merkitään numeroin: 1-2-3-4-5-6-7(-8). 

Edellinen koskee myös yleistynyttä tapaa merkitä skaaloja numeroin. Eri skaaloissa perusduuriskaalan ääniä muutetaan ylemmäksi tai alemmaksi, jolloin skaalan intervallirakenne muuttuu duuriskaalan intervallirakenteesta. Intervallirakenne määrää miltä skaala kuulostaa. Muutoksissa käytetyt merkinnät käyvät ilmeiseksi katsomalla kuvia; kirjain 'b' tarkoittaa alennettua ja '#' ylennettyä ääntä. Numerojärjestelmää on selitetty lisää topikissa 'Pikakurssi sointuihin'.

Klikkaa alleviivattuja linkkejä avatakseksi kuvat:

DUURISKAALOJA

Duuri

Pentatoninen duuriasteikko 



MOLLISKAALOJA

Harmoninen molli

Melodinen molli

Luonnollinen molli 

Mustalaismolli

Pentatoninen molli

Blues molli


KIRKKOSÄVELLAJIT ELI (duuriasteikon) MOODIT

1. Jooninen moodi   Jooninen moodi on sama kuin duuriskaala (yllä).

2. Doorinen moodi   Doorinen moodi on mollinen (pieni terssi eli b3).

3. Fryyginen moodi  Fryyginen moodi on mollinen (pieni terssi eli b3).

4. Lyydinen moodi

5. Miksolyydinen moodi

6. Aiolinen moodi  Aiolinen moodi on sama kuin luonnollinen molli (yllä).

7. Lokrinen moodi   Lokrinen moodi on mollinen (pieni terssi eli b3).


*******************************

JATKUU ...

risto

#1
8.6. 2009 lisätty pentatoninen duuri ja molli ja blues molli.

olli

Mielenkiintoisen näköisiä kuvia.  Mikä näillä numero/nappulakuvilla on se pointti?
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

Armando Bugari

Lainaus käyttäjältä: risto - 08-06-2009, 11:52:34
8.6. 2009 lisätty pentatoninen duuri ja molli ja blues molli.

Anteeksi tietämättömyyteni jo ennakkoon - viisrivisten sormituskikat ja tekniikat ei ole mitenkään hallussani. Kysymys kuitenkin: miten liittyy haitarinsoiton oppimiseen ko. instrumentilla?

- Kannattaisikohan ensin kertoa vaikka "rautalangasta vääntäen" mitä hyötyä näistä on esim.  aloitteleville soittajille. Ammattilaisille kai ihan pässinlihaa?

 

Viljo

Minulle asteikkojen opetteleminen oli aika pakkopullaa. En suoranaisesti sano oppineeni niistä mitään, mikä olisi saman tien tuntunut hyppysissä. Jälkeen päin kun ajattelee, niin ehkä a) näppäimistö alkoi tulla tutuksi; "sävellajikammo" häviää b) tietynlaisissa kuvioissa sormien automatiikka paranee (eli prima vistat sekä sooloilu tulevat varmemmiksi). Haitarin kanssa ei tosin ainakaan minun tarvinnut osata näin monia erilaisia duureja ja molleja. Perusjutut riitti soittamisesta ja teoreettisesti pari lisää.

Uskoisin, että sormien lämmittelijöinä nämä skaalojen soittamiset ovat erinomaisia, joskin voivat olla tylsiä. Musiikkityyleistä hyppiminen toiseen helpottunee tuntemalla teoreettisesti ja osittain käytännössä asteikkoharjoituksien kautta. Sormet ikään kuin toimivat ennakoidusti, koska niihin on koodattu tietynlainen tuntuma. Toisin sanoen nämä syventävät musiikillista osaamista ja ymmärtämistä. Jos aloittelija alkaisi väkisin opettelemaan kaikkia skaaloja ulkoa ennen ensimmäisenkään kappaleen opettelua, niin se olisi tuhoon tuomittu soittoharrastus.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

risto

#5
Siis ei voi olla totta! Tuollaista reaktiota en todellakaan osannut odottaa!

Nuohan ovat asteikkoja aivan musiikin perustasolta. Jokainen blueskitaristi ja tilumies osaa tietysti bluesskaalan, pentatoniset asteikot ja eri mollit jne.. Niitä seuraten jammaillaan bluesia, tilulilutetaan ym. Muutamat moodit ovat yleisiä irkkumusassa ja antavat sille sen luonteenomaisen sävyn: jooninen, doorinen, miksolydinen ja aiolinen. Klassisetkin säveltäjät käyttävät tiettyjä asteikoita halutessaan luoda tiettyä tunnelmaa. Säestyksen harmonian luominen edellyttää asteikkojen intervallien tuntamista. Jne jne. Olen todella yllättynyt!  :o

Tämän jutun tarkoitus on olla "study" siitä miten nämä asteikot löytyvät nimenomaan 5-rivisen haitarin näppäimistöltä. Niitä ei suinkaan ole tarkoitettu sormiharjoituksiksi vaan yksinkertaisesti näyttää miten ne löytyvät näppäimistöltä. Itse opin näiden kautta ymmärtämään ja omaksumaan näppäimistöä, nappien intervallisuhteita jne jne.  ???

PS. Asteikoista ja harmonian luomisesta niille puhutaan jatkuvasti mm. muusikoiden netin teoriapalstalla. Näköjään sinne ei ole ollut haitarimiehillä asiaa ... :'(

klezberg


Pari juttua tulee mieleen. Kitaristeille skaalat ja moodit ovat paljolti improvisoinnin työkaluja. Haitaristit taitavat vähemmän improvisoida. Ja taas skaalojen suhde harmoniaan on isompi juttu joka ei näppäinkuvista hahmotu.

Nyt kun olen jonkun verran päässyt klezmeriäkin soittamaan haitarilla, niin siinähän vaihtuu asteikko kappaleen aikana monta kertaa. Asteikkokaavioiden sijasta hahmotankin tietynlaisia kuvioita joita soitossa esiintyy. Löydän niitä koko ajan lisää.

Sen sijaan klarinetin kanssa piti kyllä asteikkoja sahata ja eri sävellajeissa. Siinä ei riittänyt oikean näppäimen painaminen vaan useamman sormen liikkeiden piti mennä just kohdalleen oikein. 

Mutta asteikkoihin tutustuminen, varsinkin sointujen kanssa, kehittää kyllä yleistä musiikkitajua ja varmastikin auttaa nappaamaan korvakuulolta oudompaakin musiikkia. Nuoteistahan voi soittaa heikommallakin asteikkotuntemuksella.

Viljo

Lainaus käyttäjältä: klezberg - 09-06-2009, 07:49:45

Pari juttua tulee mieleen. Kitaristeille skaalat ja moodit ovat paljolti improvisoinnin työkaluja. Haitaristit taitavat vähemmän improvisoida. Ja taas skaalojen suhde harmoniaan on isompi juttu joka ei näppäinkuvista hahmotu.

Nojaa. Olen osittain kyllä sitä mieltä, että vaikka Stradella-basso on yksinkertainen ja kohtuu monipuolinen, se on todellakin köyhdyttänyt haitarimusiikin sisältöä esim. sointujen osalta. Itselläni on ollut iso työ opetella ja sisäistää erilaisia sointuja, muutakin kuin mitä löytyy bassosta. Eihän haitaristit pääsääntöisesti osaa edes vaihtaa biisiä lennosta toiseen sävellajiin. Ja jos tämäkin tapahtuu, niin 95 % seiskasoinnun kautta, vaikka vaihtoehtoja on enemmän.

Risto - tällainen asteikkojen perustietotaito opetetaan muksuille 1/3-kurssista alkaen, joten jos tutkinnot jäävät 3/3, niin nämä olisi pitänyt sisäistää noin 16-17-vuotiaana tai aikaisemmin. Sisäistäminen on mahdotonta, mikäli ei ymmärrä "pakko-opettelun" tarkoitusta tai ei ole sisäistä paloa opetella asioita (=elämisen draivi). Vertaan helposti itseeni, mutta jos opiskelijaa ei kiinnosta, niin tapahtuu sama ilmiö kuin peruskoulussa ja lukioissa jne: opetellaan pakolliset asiat koetta varten ja tiedot unohtuu, ei unohdeta tarkoituksella, kokeen jälkeen. Oppilaille on ehkä tahtomattaankin opetettu vääränlainen asenne, miksi jotain asiaa ylipäätään opetellaan.

Tässä tulee esiin yksi niistä epäkohdista, mikä pitäisi koulumaailmassa mielestäni korjata. Esim. Norjassa kouluhyvinvointiin on panostettu paljon enemmän ja opiskelijoilla on korkea motivaatio. Oppimistulokset eivät kuitenkaan näy PISA-tutkimuksen kärkisijoilla, mutta entäs sitten? Heitä opetetaan hyvään ja oma-aloitteeseen elämiseen toisin kuin täällä Suomessa... On ollut kauhea katsoa esim. Facebookissa ystävieni kommentteja, joiden pääsisältö on arjessa jaksaminen, vaikka kyseessä on vasta opiskelijoita! "Kumpa olisi jo viikonloppu", "...Maanantai..." <- tyypillisiä viestejä, jotka kertovat paljon. Eikä kyse ole yhdestä ammattialasta vaan kaikista!

No.. meni hieman asian vierestä, mutta pointti oli se, että edelleen monet haitaristit ovat perussoittajia, joten duuri-, molli- ja septimi-soinnut riittävät heille pitkälti. Melodiabasson opettaminen on mielestäni lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana ihan mukavasti. Tässä voi olla selkeästi vaikutusta esim. näihin asteikkojen ymmärtämiseen.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

risto

#8
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 09-06-2009, 07:49:45

....Ja taas skaalojen suhde harmoniaan on isompi juttu joka ei näppäinkuvista hahmotu.

Skaalojen sointuasteiden 3-,4-, jne. soinnut löytyvät aivan suoraan skaalasta poimimalla soinnun terssipinot skaalan äänistä. Olin meinannut laittaa tästä asiaa joskus myöhemmin.


PS. Tämä skaalojen ja sointujen numerojuttu on sellainen, että sille, joka sen tajuaa se antaa konkreettisen välineen ymmärtää soitintaan syvällisemmin ilman asioiden pänttäämistä päähän ulkoa eri sävellajeissa ym... Jos puolestaan ymmärtää sointujen numeroinnin takana olevan ajatuksen, voi rakentaa itse lähes mitä vaan sointuja  päntäämättä niitä päähänsä ulkoa. Joka ei tajua saa ihan vapaasti olla tajuamatta, ei maailma siihen kaadu.

risto

#9
Mitä hyötyä skaaloista on harmonian suhteen?

Haetaan esimerkin vuoksi miksolydisen moodin sointuasteiden 3-soinnut. 4-soinnut jne. samalla periaatteella, poimitaan vain seuraavat äänet aina terssin päässä edellisestä. Käytännössä tässä nyt siis joka toinen ääni skaalasta.

Miksolydinen moodi (kaksi oktaavia): 1, 2, b3, 4, 5, 6, b7, 1, 2, b3, 4, 5, 6, b7 Sointuasteiden sointujen äänet ovat terssin päässä toisistaan. Muodostetaan miksolydisen moodin sointuasteen soinnut poimimalla skaalasta terssipinojen äänet:

I-aste 1, b3, 5
II-aste 2, 4, 6
III-aste b3, 5, b7
IV-aste 4, 6, 1
V-aste 5, b7, 2
VI-aste 6, 1, b3
VII-aste b7, 2, 4

Näppäimistöltä voi suoraan poimia ao sointuasteen soinnut. Voihan äänet toki kirjoittaa halutessaan ulos nuoteiksi eri sävellajeissa ja antaa niille sitten nimet sen mukaan.

EDIT: pari lisäystä sepustukseen...

risto

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 09-06-2009, 08:39:07

....
Risto - tällainen asteikkojen perustietotaito opetetaan muksuille 1/3-kurssista alkaen, joten jos tutkinnot jäävät 3/3, niin nämä olisi pitänyt sisäistää noin 16-17-vuotiaana tai aikaisemmin. Sisäistäminen on mahdotonta, mikäli ei ymmärrä "pakko-opettelun" tarkoitusta tai ei ole sisäistä paloa opetella asioita (=elämisen draivi). ...

Oma mielipiteeni tuosta on, että musiikin teoriaa opetetaan perinteisesti liian vaikeasti. Vaikeaan tajuttavuuteen voi vaikuttaa sekin, että opettaja itsekään ei oikein tajua mitä on opettamassa. Tämä yleistyvä numeroesitys on niin looginen, että sen kun ymmärtää avautuu muutkin perusasiat helpommin.

Itse en kannata aivotonta ulkoaopettelua silloin kun asioille on olemassa myös tajuttava perusta. Kun oppiminen tapahtuu ymmärtämisen kautta se tuottaa tiettyä älyllistä mielihyvää ja jää myös mieleen. Ulkoa pänttääminen on tietysti tarpeellista esim. opetellessa ulkoa vaikka runoa, soittamaan biisi, mutta musiikin perusteoriassa ja sen käytännön soveltamisessa on paljon asioita, jotka on parempi vain ymmärtää ja homma aukeaa sitä kautta jos on auetakseen.

klezberg

Tuo minun kommenttini harmonioista taidettiin ymmärtää väärin.

Tarkoitin että skaala on skaala. Musiikki syntyy kun skaaloja käytetään tietyn harmonian päällä. Tai päinvastoin. Toki skaaloista voidaan hahmottaa eri asteiden soinnut, mutta sekin on vielä alkeiden perusteita. Sointua ei vaihdeta skaalan sävelen mukaan vaan sointukulku ja -rytmi etenee tietyllä tavalla ja melodia tietyllä tavalla, ja toimivia vaihtoehtoja on valtavasti.

Viljolle: varmasti totta että stradellabasso köyhdyttää harmoniaa. Mutta jos katsotaan pianosäestyksiä, niin eihän ne soinnun lisäsävelet useinkaan ole siellä bassossa vaan nimenomaan diskantissa, josta ne haitarillakin löytyisivät. Luulen kyllä, että syytä on myös siinä millaista musiikkia haitarilla eniten soitetaan. Ei se välttämättä kaipaa kovin rikasta harmoniaa.


klezberg

Lainaus käyttäjältä: risto - 09-06-2009, 11:17:09
Itse en kannata aivotonta ulkoaopettelua silloin kun asioille on olemassa myös tajuttava perusta. Kun oppiminen tapahtuu ymmärtämisen kautta se tuottaa tiettyä älyllistä mielihyvää ja jää myös mieleen.

Tässä voi olla sellainen paradoksi, että nuo kaaviosi koetaan juuri tuollaiseksi ulkoa opittavaksi malliksi. Sinulle niiden teko on ollut oppimisprosessi jonka kautta olet tajunnut asioita. Ulkopuoliselle se on vain kaavio. Jokaisen pitäisi kenties tehdä tuo työ itse.

Itse miellän muuten eri skaalat näppäimistöllä enemmänkin modifikaatioiksi kuin erillisiksi kaavioksi. Tietyt sävelasteet hyppäävät eri kohtaan ja sitten taas mennään.   

risto

#13
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 09-06-2009, 11:18:07
Tuo minun kommenttini harmonioista taidettiin ymmärtää väärin.

Tarkoitin että skaala on skaala. Musiikki syntyy kun skaaloja käytetään tietyn harmonian päällä. Tai päinvastoin. Toki skaaloista voidaan hahmottaa eri asteiden soinnut, mutta sekin on vielä alkeiden perusteita. Sointua ei vaihdeta skaalan sävelen mukaan vaan sointukulku ja -rytmi etenee tietyllä tavalla ja melodia tietyllä tavalla, ja toimivia vaihtoehtoja on valtavasti.


Totta turiset. Yllä oleva kuitenkin näyttää korrelaation asteikoiden ja niiden sointuasteiden välillä.

Matti Meikäläiselle riittää useimmiten, että tietää edes periaatteen muodostaa niiden sointujen joukko josta sitten lähteä hakemaan sointuja säestykseensä "yritys-erehdys"-menetelmällä. Ei tarvitse ihan umpimetsässä rämpiä.

Olen myös huomannut, että harva edes tietää skaalojen ja sointuasteiden suhteesta tuota mitä yllä lyhyessä tekstinpätkässä kerroin.

Tämän topikin tarkoitus ei ole miellyttää kaikkia. Joku toivottavasti saa tästä jotakin ja samalla opin itsekin asioita haitaristani, joita muilla tavoilla on selvästi vaikeampi oppia.

risto

#14
Lainaus käyttäjältä: klezberg - 09-06-2009, 11:23:09
...

Tässä voi olla sellainen paradoksi, että nuo kaaviosi koetaan juuri tuollaiseksi ulkoa opittavaksi malliksi. Sinulle niiden teko on ollut oppimisprosessi jonka kautta olet tajunnut asioita. Ulkopuoliselle se on vain kaavio. Jokaisen pitäisi kenties tehdä tuo työ itse.
 

Voi hyvin olla juuri näin, mutta ei kai niitä kukaan jaksa ulkoa ruveta opettelemaan tämän takia. Itsekään en osaa ulkoa moodeista kuin vain neljä. Jos nyt vielä jaksan lisää laitella, täältä voi sitten käydä tsekkaamassa jos tulee tarvetta joskus.

PS. Tässä tulee vähän sama fiilis kuin noin 4-5 vuotta sitten kun ehdotin sähköistä kirjaa Nokialle. Ajatusta ei siellä pidetty minkään arvoisena, kun ei nähty sen mahdollisuuksia... :(

Viljo

#15
Siis tässä todellakin on järkeä. Jatka risto, jatka.

Musiikkiopistoasteella musiikin teoria täytyy suorittaa ennen kuin vastaava taso suoritetaan pääinstrumentilla. Teoriaa opettaa kuitenkin usein eri henkilö kuin soitonopettaja ja siinä sointujen muodostus jne. opetetaan nuotiston ja pianon avustuksella, ei omalla soittimella. Pianokin on niin älyttömän epäloogisen looginen vrt. näppäinhaitarin diskanttiosioon, mitä tulee näppäimien keskenäisiin sijanteihin ja sointukuvioihin. Kaikilla soittimilla tällainen soitinkohtainen opetus ei todennäköisesti onnistu (laulu, huilut, puhaltimet jne.), koska soittaja itse ei pääse soittamaan sointuja, ainoastaan yhden sävelen kerrallaan. Tällaista tietynlaista sormiloogista järjestystä ei siis pääse tulemaan ainakaan samalla tavalla kuin haitareilla.

Nojoo - yllä oleva nyt koski sointuja, mutta voisin veikata, että pätee useisiin muihin soittimiin skaalojen kohdalla. Haitari on vaan niin looginen, että riston esittämillä kolmella kaavalla (tai käytännössä 5-rivisessä yhdellä kaavalla) saadaan kaikki skaalat haltuun yhdellä opettelulla. Eli duuri-kaaviolla saadaan kaikki duurit soitettua. Aloitusnäppäin vain vaihtuu niin diskantissa kuin bassossakin.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

risto

Vaihdoin nettiliittymää Soneraan, jolloin vanha laajakaistani lakkasi olemasta nettisivuineen. Latasin kuvat uudestaan putiikkini nettisivulle ja skaalojen kuvien linkit taitavat nyt taas toimia.

jarmo

#17
Hei Risto
Ilmeisesti vaihdoksen Elisasta --> Soneraan hävisi linkit noihin kaavoihin.  Voitko päivittää niin pääsisi ihmettelemään (tai ilmoittaa putiikkisi nettisivujen osoitteen niin pääsisi sinne ällistelemään)?  t. Jarmo

jarmo

Hei Risto
Kiitos linkistä, nyt näkyy.  Hauska nimi tuo "Aiolinen moodi - Aiolinen moodi on sama kuin luonnollinen molli" kun tuo "Aioli" taitaa merkitä valkosipulia ainakin jossakin (vissiin espanjaksi) kielessä.  Näitä ihmetellessä kuluukin sitten aika rattoisasti.  t. Jarmo