Terve.
Sellainen soitinrakentaja, kuin elomaa. Onko kenelläkään tietoa. Rakenteli ilmeisesti pääasiassa kaksirivisiä. Itselläni oli viisirivinen. Maskissa oili kirjaimet SAM ELOMAA. Ehkä kirjaimia oli pudonnut ;koska kuulin häntä sanottavan sameliksi lempini,ehkä. Samainen soittimen "raato" voisi vielä löytyäkin. Ääneltään soitin oli tosi kaunis,vähän kuin kravatti, mutta hivenen pehmeämpi.
Kyllä Sameli teki pääosin viisirivisiä soittimia.
Lisää tietoa vähäsen täältä:
http://www.kurikka-seura.fi/pysyvat.html
Sameli Elomaa teki enimmäkseen 5-rivisiä harmonikkoja ja vasta vanhemmalla iällään innostui
tekemään 2-rivisiä. Aivan alkuun hän muutteli Amerikasta tulleiden siirtolaisten mukanaan tuo-
mia pianoharmonikkoja 5-rivisiksi ja teki paljon muitakin korjauksia. Minulla on useita tunteja
Elomaan haatattelua, jossa hän kertoo tekemisistään.Itseoppinut kun oli, niin hän ei alkuun
tiennyt, miten harmonikka päällystetään selluloidilla. Hän käytti siinä liimaa ja pieniä nauloja.
Elomaan ensimmäisissä tasakahvoissa on käytetty paljon nauloja koristelistoissa. Alkuun hän osti kaikki tavikkeet ja kielet Kukkolalta Viipurista. Lopulta Kukkola lopetti myynnin, koska Elomaasta oli tulossa vakava kilpailija. Siinä vaiheessa Sameli poikineen alkoi valmistaa itse kieliä.
Toivo
Kiitos vastauksista.
Itse ihastuin samelin tekemään soittimeen. Se oli tavattoman kevyt,kuin pikkutakki päällä.Vaikka soitin oli vanha. se oli aivan tiivis . Eihän se nykyharmonikkoja vastannut, näppäimet pitivät kovaa kolinaa ja koplarit oli mitä oli. Mutta tavattoman hienoa käsityötä.
Ruotsin Blocketissa näyttää olevan myynnissä kuvan mukainen Soitintuvan peli, ruotsalaisella järjestelmällä kylläkin. Hinta näytti olevan 19800 Skr.
Näyttäisi olevan ns tasakahva. Päällisinpuolin hyvässä kunnossa euroissa n.2000 En tiedä onko paljon vai vähän.
Ei kannata sortua tähän peliin ,varsinkaan tällä hinnalla. Peli on tuhottu ylikoristelemalla se ja siitä on hävitetty alkuperäiset mustat ja keltaiset näppäimet, jotka ovat tässä mallissa olleet yleensä neliskanttiset. Tuunaaja on tehnyt kauheaa jälkeä pinnalle upottamalla siihen kymmeniä lasihelmiä. Sitä ei voi paikata, koska tällainen turkoosin väri on erittäin harvinainen ja sitä ei ole
ollut saatavilla yli 50 vuoteen. 500 euroakin olisi liikaa tästä tihutyön muistomerkistä.
Toivo
Kiitos tästä. Minustakin se näytti erikoisen näköisltä.
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 21-10-2010, 17:50:48
Ei kannata sortua tähän peliin ,varsinkaan tällä hinnalla. Peli on tuhottu ylikoistelemalla se ja siitä on hävitetty alkuperäiset mustat ja keltaiset näppäimet, jotka ovat tässä mallissa olleet yleensä
neliskanttiset. Tuunaaja on tehnyt kauheaa jälkeä pinnalle upottamalla siihen kymmeniä lasihelmiä. Sitä ei voi paikata, koska tällainen turkoosin väri on erittäin harvinainen ja sitä ei ole
ollut saatavilla yli 50 vuoteen. 500 euroakin olisi liikaa tästä tihutyön muistomerkistä.
Kiitos varoituksesta. Sameli varmaan kääntyisi haudassaan.
Sorry lainaus meni sinun tekstiisi.
Hei miten Sameli Elomaan Kuningas malli eroaa esimerkiksi Kouvolan peleihin verrattuna. Lähinnä siis mietin Kielen laatua. varmaan tekniikka ja runko on aikalailla sama?
-Tommi
Nyt en muista tarkkoja vuosilukuja, mutta Elomaallahan silloin alkutaipaleella oli paljon eri tehtaiden kielisarjoja, kunnes Kauko aloitti kielien tekemisen vuonna 1937. Niitä hän sitten teki sinne vuoteen 1955 asti, joten Kuningas-malleissa on näillä laskelmilla Kaukon kielet. Sarjanumerokirja ei nyt ole tässä kotona, niin en osaa sanoa tarkalleen.
Muihin yksityiskohtiin en nyt ota kantaa, kun ei ole näitä Elomaan pelejä ollut kauheasti korjattavana, eikä muistitietoa oikein ole.
Omistan Elomaan Kuningasmallin ja olen soitellut lainassa olevalla Kouvolan kunigasmallilla. Kielistä en osaa sanoa mutta painossa Elomaan peli on kevyempi ja tuntuma on herkempi. Ehkä kielet soi herkemmin Elomaan pelissä. Nämä siis omista kokemuksista yksilöistä joita on minulla ollut.
Elomaa teki diskanttikoneistot siten että läpät on kaikki nivelletty välipohjan etu ja takareunoilta ja diskanttivarsissa on oma nivel kahvan rungossa. Tämä vaatii varsien yhdistämisen läppien varsiin ja Elomaa Kuningasmallissa käytti muovia, mikä tekee klopinan ja napsuvan äänen soittaessa. Tässä Elomaan tavassa niveltää läpät on se etu että sisä ja ulkoreunojen läpät aukeavat yhtä paljon.
Kiitos tiedoista. Eli Kouvola ei soi ja Elomaa napisee. En ole ikänä Samelin pelejä nähnyt, mutta sellainen kuva on jäänyt, että hänen porukkansa teki asiallisia soittimia. Olisi mielenkiintoista tutkia Samelin soittimia tarkemmin.
Lainaus käyttäjältä: Tommi87 - 08-10-2017, 22:52:19
Eli Kouvola ei soi ja Elomaa napisee.
Heh, en nyt ihan noin jyrkästi yleistäisi. Kouvolalainen mikä minulla oli ei ollut kovin säännöllisesti huollettu. Varmasti on herkkäsointisia mutta jos mielipidettä kysytään niin pidän Elomaan peliä aika kevyesti soitettavana.
Diskanttikoneiston klapina on kyllä yleisimminki tiedossa oleva ongelma noissa Elomaan peleissä. Ehkä sen ajan materiaaleilla ei parempaan päästy, mutta nykyisellään huollot, säätämiset ja erilaisten vaimennusmateriaalien kanssa siitä voi saada äänettömän. Liitteenä vielä kuva mekanismista jota tarkotan. Kuva on omasta Elomaan Kuninkaasta jostain 50-luvun lopulta.
Klapina johtuu suurelta osin kuvassa olevien kansiläppien alla olevien nahkojen kuivumisesta. Monessakaan soittimessa niitä ei ole uusittu koskaan. Vanhojen pelien klapina johtuu myös paljolti soittotyylistä, sillä toisten soittajien käsissä ei juurikaan kuulu ääniä. Tunsin erään raskaskätisen soittajan, jonka käsissä haitari piti normaalia enemmän meteliä ja jopa näppäimet irtoilivat häneltä,
vaikka muut soittajat olivat soittaneet samalla pelillä vuosia ilman ongelmia. Oikean soittotapaa voi hakea kuulostelemalla ja soittamalla. Ei kannata soittaa liian hiljaa. Toisaalta yleisö ei kuule ja huomaa kaikkia niitä häiritseviä ääniä, joita soittaja haitaristaan kuulee.
Toivo
Joo vaikken mitään haitareista ymmärrä niin aina olen lattanut vähän paksumman ja pehmoisemman nahkan vanhan tilalle heti alkajausiksi. Samalla myös häviää sivuäänet joita ennen on tullut pienemmälläkin paineella. Samoin näppäinten jäykkyys vaikuttaa, koska jos läppä lyö voimmakkaasti välipohjaan niin myös kopina on kova.