19-09-2021, 19:47:15

Uutiset:

31.7.2021 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Kirjautumisessa on ilmennyt ongelmia. Pääset kirjautumaan sivustolle vapaalehdykka.net/forum/index.php?action=login


Suomen Harmonikkaliitto

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Aiheet - Periskooppi

1
Olen koettanut löytää ääniesimerkkiä messinkilaattaisesta teräskielestä, kun samanlaista teräskieltä käytetään alumiinilaatassa. Löysin vain esimerkin sinkkilaattaisen teräskielen vertailun alumiinilaattaiseen.

Löytyykö netistä esimerkkivertailuja tästä aiheesta?

Alumiini- ja sinkkilaattaisen kielen vertailussa oli havaittavissa jonkinlainen selvähkö, joskaan ei niin merkittävä, ero, mutta mikä on näiden kaikkien 3:n välinen ero? Mikä soi kirkkaimman, mikä pehmeämmin jne?

Ainakin Tsekeistä lienee mahdollista tilata sama DIX-kielisarja eri laatta materiaaleista valmistettuna, mutta jos noilla ei ole olennaista suurempaa vaikutusta itse ääneen (= soittajakaan ei osaa kuvailla sointieroa), niin kysymys lienee turha. Kun noita kuitenkin valmistetaan, niin luulisi, että niissä olisi joku merkittävä ero.

-

Tsekkiläiset DIX-kielet ja jonkun muun nykyisen italialaisen kielitehtaan kielet ovat tasalevyisiä tai ainakin lähes sellaisia niittauskohdasta kielen kärkeen verrattuna. Muistan kuulleeni jostain, että tasalevyinen kieli soisi suuremmalla yläsävelsarjalla kuin kärkeä kohti kaventuva. Löytyisikö hän tästä aiheesta omin korvin kuultavaa esimerkkiä netistä? Onko kellään havaintoja tästä aiheesta?

Oma arvaukseni on, että tasalevyisessä kielessä olisi automaattisesti hieman enemmän painoa kielen kärjessä, eli se soisi siis hieman matalampaa ääntä kuin vastaavan pituinen kärkeä kohti kaventuva kieli. Samaten kärkeä kohti kaventuva kieli saattaisi lähteä soimaan herkemmin, kun päässä oleva materiaali on vähäisempää. Nuo ominaisuudet eivät kuitenkaan kerro itse soundista mitään. Jos joku on kokeillut ko. kieliä vierekkäin, niin kertoisiko havainnoistaan.
2
Harmonikkapöytä / Beltuna
12-08-2020, 14:05:14
Hei!

Onko kenelläkään Beltuna-harmonikkaa tai käyttäjäkokemusta tästä merkistä?

Soitto-ominaisuudet vaikuttivat kokeillessani oikein hyviltä, eli sen suhteen ei ole toivomisen varaa, mutta

1. Miten pitää vireensä?

2. Esiintyykö vikoja / tyyppivikoja tms?
3
Onko kellään kokemusta musette-vaihtokielipenkeistä 4-äk. cassotto-harmonikassa?

Kyseisessä tilanteessa cassottossa olevat kielipenkit jäisivät paikalleen, ja ei cassottossa olevat kielipenkit vaihdettaisiin "epävireisiksi" viritettyihin 8-jalkaisiin äänikertoihin. Itselläni on kokemus maestro-harmonikkaan tehdyistä musette-vaihtokielipenkeistä, kotka toimivat aivan erinomaisesti, vaikkeivät kielisarjat olleet edes samasta maasta kuin originaalikielet.

Minua lähinnä kiinnostaisi, miltä kuulostaa, kun nuo "epävireiset" äänikerrat ilmeisestikin soivat hieman voimakkaammin kuin cassottossa oleva puhdas 8-jalkainen, joka ainakin yläsävelsarjan osalta soi pehmeämmin tai hiljaisemmin(?) kuin nuo toiset. Onko kontrasti kovin suuri? Tilannetta varmastikin tasottaisi, jos "epävireiset" ei olisi viritetty kovin kauas toisistaan, mutta silloin soittimen musette-osio kärsii.
4
Minkä merkkinen / mallinen (cassotto/ei cassotto) harmonikka, kuinka monta äänikertaa, miten äänikerrat jakautuneet (8-8-8-16 vai 4-8-8-16 vai 8-8-16-16)?

https://youtu.be/hDZdM4WyRVY

Itse veikkasin ei cassotto 4- äk. (4-8-8-16 ) tai 3 äk. (8-8-16) italialainen, saksalainen tai ranskalainen, mutta tunnistaako joku pelin tarkemmin?
5
Olen huomannut, että kielitehtailla on saman korkuiselle äänelle useammanpituisia kielilaattavaihtoehtoja.

Onko näille olemassa jotain eri nimiä? Eli jos etsisin kielilaattasarjaa, joka olisi kokonaisuudessaan mahdollisimman lyhyistä kielilaatoissa kasattu, niin onko tuollaisella kielisarjalla joku erityinen nimi?

Onko joku kielivalmistaja, jolta voi tilata tällaisia "mini"-kieliä?

Miten normaalia lyhyemmän kielilaatan (kielen pituus) pituus vaikuttaa sointiin, jos sitä vertaa normaalimittaiseen kielilaattaan tai normaalia suurempaan?

Ainakin Tsekeistä on mahdollisuus tilata kielisarja messinkilaatoilla. Miten tällainen laatan materiaali valinta vaikuttaa / muuttaa äänen sointia, jos sitä vertaa perinteisiin alumiinisiin kovalaatta- tai erikoiskovalaattakieliin?

Jotkut kielivalmistajat valmistavat kielisarjoja, joissa kielet kapenevat kärkeä kohden. On myös olemassa kielisarjoja, joissa kielet eivät vaikuttaisi kaventuvan kärkeä kohti mentäessä eli ovat tasaleveitä niittauskohdasta lähtien. Onko näissä jokin selkeä soinnillinen ero tai onko ero esim. ilman kulutuksessa tms?
6
Paljesuoja on nurkistaan kulunut puhki, ja kun sen runko on valmistettu superlonista, joka on päällystetty silkintyyppisellä kankaalla, niin vanhan korjaaminen ei tule kyseeseen.

Uusia takapahveja taitaa saada varaosana, mutta ne ei taida sopia vanhoihin kiinnitysneppareihin.

Miten homma hoidetaan kuntoon ilman ylimääräisiä reikiä = kiinnitys siis vanhojen reikien kohdalle?
7
Onko kellään kokemuksia italialaisen harmonikan säilyttämisestä ympärivuotisesti talvella kylmäksi jätettävällä kesämökillä, jossa ei siis ole peruslämpöä? Periaatteessa siis kuiva paikka, mutta pakkasen puolelle menee talvella.

Miten puuosat, nahat ja vahaus kestävät tuon?
Auttaako ns. kuivikejauhepussit?
8
MIDI-kurtulle meni rikki siten, että se kytkettiin vahingossa himmentimen perässä olevaan pistorasiaan. Laitteeseen ei saa enää varaosia, koska tietojeni mukaan valmistaja olisi lopettanut toimintansa, vaikkakin epäilen, että se on Musictech, kun paikkakunta, postinumero ja toimialakin menee ihan yksiin. Vikakin on saatettu jo paikallistaa mikroprosessorin kohdalle, mutta tuota osaa ei taida enää olla saatavissa, joten asia pitäisi ratkaista ehkä toisella tavalla.

Tarvittaisiin siis enemmänkin "Pelle Pelotonta" kuin pelkkää  uuden varaosan vaihtajaa. Muistan joskus kuulleeni, että Hämeenlinnan suunnalla vaikuttaisi joku digihanurinero, joka pystyisi komponenttien tasolla tms. asiaan ehkä auttamaan?

Tietääkö kukaan apua ongelmaan?
9
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta tuotteesta ja/tai valmistajasta?

Näyttää ihan hyvältä ja tukevalta, mutta hintaa vain noin 1/3 vastaavista täällä myytävistä.

https://www.gear4music.fi/fi/Puupuhaltimet-vaskipuhaltimet-ja-jousisoittimet/Deluxe-41-key-120-Bass-Accordion-Gig-Bag-by-Gear4music/P1D
10
Vanhat Paolo Sopranin loimunäppäimet (valkoisia 47kpl, mustia 30kpl) halkaisijaltaan 13,5mm, kokonaiskorkeudeltaan n. 12,5mm (=lakki+ruuvi), ruuvin pituus n. 8,5mm ja paksuus n. 1,8mm

Näppäimissä metallirunko, jonka päällä loimukuvio ja jonkinlainen lasitus, eli ovat minusta arvokkaamman näköisiä kuin uudet kollegansa. Näkönsä puolesta sopivat vanhoihin peleihin -ja miksei uustuotantoonkin. Näyttävät näppäimet esim  1-2-riviseen peliin.


- vaihdetaan metalliseen (messinki, niklattu messinki, teräs tms. - ei alumiini!) diskanttikoppaan, jonka minimimitat 38cm x 15cm. Ei pelkkää verkko-, ristikko- tai raitakuviollista, vaan joku kuviollisempi aihe: kukka-, merenneito- tms. Voi olla kooltaan paljon suurempikin, koska tarvitsen näitä pari erikokoista.


vaihtoehtoisesti

-myydään 5€/kpl ja koko läjä 77kpl hintaan 44€.
11
Monessakin yhteydessä viitataan ns. "aidolta vanhalta" peliltä kuulostavaan sointiin. Oma käsitykseni noin soundillisesti olisi, että vielä 1950-luvulla Kouvolan Kuninkaat, Kuningattaret ja Lollomaestro kuulostaisivat vielä "vanhoilta 1930 - 1945 peleiltä", ja että varsinainen soundimuutos olisi tapahtunut vasta ns. Kultahäkin ilmaantuessa markkinoille? Itselläni ei ole enää kummankaan aikakauden peliä, eikä varsinkaan tuota 1950-luvun peliä ensinkään ole koskaan ollutkaan, joten tuo äänellinen muutos soitinmalleittain olisi mielenkiintoista saada selville.  ::)

Olen nyt viitannut vain Kouvolan tehtaan malleihin, mutta mitenköhän muut kotimaiset ja ulkomaiset valmistajat asettuvat tuohon aikakauteen? Suomen Soitin, Soitintupa, Kukkola & CO, Majaniemi, Taskula / Paolo Soprani, Hohner,  jne. Mitkä mallit mistäkin merkistä, vai olisiko niin mielenkiintoista tilannetta, jossa runko olisi sama, mutta soundi aivan eri, jolloin virityksellä ja kielisarjalla tms. olisikin joku riittävän merkittävä kokonaisvaikutus soinnin muuttumiseen.

Käsityksiä "vanhaltakuulostavasta" soittimesta on varmastikin monia, varsinkin, kun osa 1920-luvun peleistä saattaa jonkun korvaan muistuttaa enemmän 1960-luvun peliä kuin noita sodanajan ja/tai heti sodan jälkeen käytössä olleita soittimia. Omiin korviini sota-ajan pelit ja osa 1950-luvun harmonikoista (kotimaisista) kuulostavat vähintään sukulaissieluilta jollei nyt sitten ihan "kaksosilta". Varmaankin osittain samoista syistä ns. nykyretromallit eivät pääse 100%sti samaan narina-asteeseen kuin esikuvansa, vaikka niiden äänikertarakenne 8-8-8-16 olisikin juuri tuota 1930-1940-luvulla vallalla ollutta asetelmaa. Varhaisissa 1950-luvun maestroissa saattoi olla 4-8-8-16 äänikertarakenne, mutta kuitenkin ns. vanha narisevasoundi. Narisivatko ne jo uutena?


Mikä tai mitkä tekniset yksityiskohdat muuttuivat 1950-luvulla niin, että sointi alkoi "narista" vähemmän?

Olen itse soittimia availtuani huomannut, että ainakin yhtenäisestä materiaalista (ei rekisterikoneistolla pilkottu) valmistetulla välikannella saattaisi olla jotain tekemistä asian kanssa olipa se sitten puusta tai alumiinista valmistettu eli välikannen materiaalilla yllättäen ei niinkään paljon merkitystä, mutta sen sijaan kopan ilma-aukkomäärällä ja läppien huovattomuudella taas näyttäisi olevan jotain vaikutusta asiaan. Onko noissa mainitsemissani 1950-luvun peleissa kielipenkkeihin sijoitettu rekisterikoneisto vai onko se välikannessa?


Joka tapauksessa olettaisin, että kaikki olisivat enemmän tai vähemmän yksimielisiä siitä, että harmonikan ääni koki suurehkon muutoksen 1950-luvun loppupuolella. Minusta tuo muuttunut soundi vaikuttaisi vieläkin uusien harmonikkojen sointi-ihanteeseen, eli sitten 1950-luvun jälkeen ei olisi vastaavaa muutosta koettu.

12
Hei!

Etsin itselleni ruuvikiinnitteisiä diskanttinäppäimiä halkaisijaltaan 14,5mm koko diskanttiklaviatuurin verran.

Asiaa selvittäessäni huomasin, että kotimaisilta harmonikka-alan liikkeiltä ei ole netissä oikein kunnolla saatavissa tietoa tuotteista eikä hinnoista, vaikka miltei kaikilla harmonikan korjaajilla ja maahantuojilla on jonkinlaisia varastoja ko. tarvikkeita. Kun tilanne on tämä, niin voi olla, että kaupat menevät kotimaisten yrittäjien kanssa ohi. Voisivatko he laittaa tuotteitaan paremmin esille nettiin, vai onko tarkoituksena "väsyttää" asiakas tiedonsaannin hankaluudella? Useimmathan eivät taida tarvita monia varaosia kerrallaan, joten "euro sinne tai tänne" -asenne voi toki johtaa kauppoihinkin. Nyt kuitenkin eletään aikakautta, jossa tietoa on helposti saatavilla valtakunnan rajojen ulkopuoleltakin. Myös tarvikkeet liikkuvat tullitta ainakin EU:n sisällä, joten tässä pikku vinkki varaosien tarvitsijoille:

Ks. esim. naapurimaamme Ruotsin puolelle, josta löytyy mm. Dragspeloteket -harmonikka-alan nettikauppa. Myytävänä on edulliseen hintaan varaosia (huom. osa käytettyjä), tarvikkeita, nuotteja ja soittimia. Saksassakin on samalla formaatilla toimivia liikkeitä.

Koska joku keksisi tällaisen konseptin Suomeenkin?

Sattuisiko joku tietämään, mistä tuollaisen näppäinsarjan saisi kaikkein edullisimmin?
13
Kun Suomeen saatiin ensimmäinen erä näitä vähärivisiä diatonisia soittimia, Rolandin harmonikkavastaava V.Laine pyysi minua kanssaan ohjelmoimaan siihen täkäläiset järjestelmät, ja niin tehtiinkin. Nuo 3 riviähän voidaan ohjelmoida vaikka kromaattisen harmonikan järjestelmäksi, ja muistaakseni noinkin tehtiin.

Muistaakseni ideoin diskanttinäppäimistölle myös mandoliini- ja/tai kitara-tyyppisen järjestelmän, jolla voisi kompata rämpyttämällä tai näppäilemällä, miten vaan, ikäänkuin noilla kielisoittimet konsanaan. Päätyivätkö nämäkin järjestelmät soittimen hankkijoille vai...? Jos eivät päätyneet, ja osaatte tuon ohjelmoinnin, niin kokeilkaapa!
14
Minulla on vanhahko saksalainen hieman erikoinen harmonikka, johon ei löydy varmastikaan valmiina vaihtopaljetta.

Palje on pahveiltaan, heloiltaan, puuosiltaan ja kulmanauhoiltaan hyvässä ryhdissä ja kunnossa, mutta palkeet kulmissa olevista nahoista noin kolmannes tai neljäsosa on tavalla tai toisella vaurioitunut - useimmiten puhki. Kyseessä lienee siis tyyppivika / valmistevika / materiaalivika, joten on oletettavaa, että loputkin nahat alkavat ennemmin tai myöhemmin vuotaa, kun peli päätyy soittokäyttöön. Em. syystä muutaman nahan vaihtaminen tuottaisi vain hetkellisen riemun.

Jos paljetta lähtee itse korjaamaan, niin kannattaako koko palje purkaa osiin vai yrittää pitää se muodossaan ja parsia nurkka kerrallaan nahat uusiksi - vai miten?

Tuleeko tällaisen työn teettäminen tarpeettoman kalliiksi, ja tekeekö kukaan Suomessa enää tuollaista?

Mistä saisi tilattua edullisimmin käyttökelpoisen mittatilauspalkeen mittojen mukaan?

Jos itse parsii, niin mistä löytäisi järkevällä hinnalla "nahkasalmiakkeja" palkeiden kulmiin? Pikaisesti laskettuna tarvitsisin niitä noin 66 kpl.
15
Hei!

Onko kukaan nähnyt tai omistaako harmonikkaan kiinnitettävää nuottitelinettä?

Olen muistavinani, että olisin tuollaisen jossakin nähnyt, ja se olisi ollut jokseenkin samanlaista tyyppiä kuin, mitä soittokunnan soittimiin on kiinnitetty: klipsillä tai ruuvilla kiinnitettävä metallinen pienehkö (nuotti on noin puolet A4:sitä) helposti irroitettava laite.

Vaikkei soittimeen mielellään reikiä tekisi, niin sekin voi olla mahdollista, jos pelissä on "timanttikoristeita". Toinen mahdollinen ruuvikiinnityspaikka olisi varmaankin paljeremmin ruuvi(t), ja tietysti tuollainen klipsi olisi paras mahdollinen, jos kiinnittyy tukevasti.

Jos siis joku tietää tai omistaa, niin jakaisiko tietämystään?
16
Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa, saisiko oktaavia korkeamman kielisarjan toimimaan kielipenkissä, joka on suunniteltu oktaavia matalammalle kielisarjalle?

Tarkoituksena olisi asentaa 8-jalkainen äänikerta penkkiin, jossa on aiemmin ollut 16-jalkainen kielisarja. Olisiko syytä etsiä tarkoitusta varten hieman kookkaampi kielisarja (samalla korkeudella soivia kielilaattoja on eri mittaisia niin leveydeltään kuin pituudeltaankin), vai voiko pienemmän asentaa pienellä puupalikalla kieliaukkoa pienentämällä suoraan suuremman paikalle? Onko näin jäljelle jääneellä ylimääräisellä "ilmatilalla" vaikutuksia kielen toimintaan, ja jos on, niin minkälaisia? Sen tiedän, että eri kielisarjat eivät toimi keskenään parhaalla mahdollisella tavalla, eikä asia tulisi kyseeseen ns. konserttiharmonikkojen kohdalla, mutta saisiko tuollaisesta toimivan pelin peruspelimannille.

Itselläni on ollut 4-äk. Ramses, jossa puolet diskanttikielistä oli Hohnerista ja puolet Ramseksen omia. Ne pelittivät hyvin yhteen. Siinä oli kuitenkin sopivan kokoiset kielipenkit kieliin, ja nyt siis kysymys olisi kahdesta muuttujasta: eri kielisarja ja "väärän kokoinen" kielipenkki.

Kysytään samalla tilanne toisinpäin, eli jos haluaisi muuttaa 4-jalkaisen äänikerran 8-jalkaiseksi, löytyykö ulkomitoiltaan (pituudeltaan) riittävän lyhyitä kielisarjoja, joilla tuon muutoksen voisi tehdä vanhaan penkkiin? Ja onnistuuko asia noin ylipäätänsä? ;)
17
Onko kenelläkään, tietääkö joku tai saako mistään Herz-luvuilla varustettua musette-harmonikan virityskaavaa?

Kiinnostaisi tuo virityksen poikkeama ala- ja ylä-sävelien kohdalla. Huojuntahan ei ole yhtä suuri matalissa ja korkeissa kielissä, joten joku kaava tai peruste riittävän maukkaan "epävireisyyden" säätämiselle lienee olemassa. Tietenkin tekijämiehet saattavat asettaa ne ihan korvallakin vuosien kokemuksella, mutta jos tuolle lienee joku kaava, niin olisi mukava saada siitä selvyys.
18
Ei vapaalehdykkä, mutta muuten jotain tuttua  ;)
19
Ostan edullisesti pienikokoisen näppäinharmonikan diskanttikahvan tai koko hanurin, jossa pitäisi olla tallella diskanttikahva, näppäimet, mekaniikka, varret, jouset jne. Oktaavimääräksi riittää 2, mutta paljon yli 3:a oktaavia suuremmat kahvat ovat käyttötarkoitukseeni turhia.

Yli 40 EUR hintaisia ei kannata tarjota.

Tässä diskanttikahvassa ei tarvitse tulla mukana kieliä, paljetta, diskanttikoppaa tms. Siis vain toimiva mekaniikka varsineen riittää.

Varsien tulisi olla alumiinia tai messinkiä, eli niiden tulisi olla jotenkin taivuteltavissa. Puuvarretkin kelpaa, jos ne on yhdistetty johonkin taipuisaan materiaaliin (alumiini / messinki / teräs). Jos et tiedä rakennetta, voit ottaa yhteyttä ja kysyä. Mallin ja merkin perusteella osaan päätellä asian.

Diskanttikahvassa saa olla 3-5 riviä koskettimia, joten diatonisenkin pelin kahva käy. Pianopeli ei sovellu.


Näppäinvarsien tulisi nousta ylöspäin, kuten länsimaisissa harmonikoissa tavallisestikin, joten 3-rivisen bajanin (= neuvostoturistihanurin) kahva ei sovellu käyttötarkoitukseeni. Sen uloin rivi ei ulotu riittävästi kahvan ulkopuolelle, jotta voisin käyttää sitä, ja se onkin suunniteltu kahvan takana olevan läppärivistön avaamista varten. Neuvostomallinen 3-rivinen lastenpeli, jossa kahva on takana ja varret avautuvat länsimaisittain kelpaa. 5-rivinen neuvostopeli, jossa on itäinen järjestelmä, ei sovi.

Toki soitin voi olla kokonainenkin, eli kenenkään ei tarvitse purkaa sitä, mutta tarvitsen siitä vain tuota diskanttipuolen mekaniikkaa.  ;)

Tarjotkaa malli- ja hintatietoineen, ja jos kahvasta on kuva, niin sekin edesauttaa. Valitsen sitten sopivimman, jos löytyy sellainen.

       _____________________________________
      /  :) ;) :D :D ;D ;D >:( :( :o 8) 8) ??? ??? ::)\
     I :'( :-* :-\ :-X :-[ :P ::) ??? 8) :o :( >:( ;D  :P
     \  :) ;) :D ;D ;D >:( :( :o 8) ??? ::) :P :-[ :-[ /
       _____________________________________
20
Myydään todella vähän käytetty Saratovskaja Garmonika eli yksirivinen diatoninen harmonikka, jossa on bassosäestyksen tahdissa soivat soittokellot.

Veto ja työntö toisin päin kuin ne perinteisesti ovat ns. suomalaisissa 1-rivisissä.

Matala Ab-vireinen, ilmankulutus runsaahkoa, joskaan ei vuoda kuin seula. Lienee siis perint. itänaapurin laatua. Ehjä, soittokelpoinen.

Ei laukkua eikä remmejä (ei taida kuulua tähän malliin) lukuunottamatta bassoremmiä ja peukaloremmiä.

Hinta: 150 € / tarjous.

Tiedustelut: 040-5584588