Suomen Harmonikkaliitto

LIIAN PALJON RAHAA

Aloittaja pianohessu, 28-01-2015, 12:00:40

« edellinen - seuraava »

pianohessu

Eino Grön on levyttänyt kyseisen kappaleen jossakin kuusikymmenluvun alussa tai jo viisikymmenluvun puolella. Välisoittona kuuluu erikoinen hanurisoolo. Onko kenelläkään mitään tietoa tai ideaa miten kyseinen soolo on soitettu tai miten sen saattaisi soittaa. En ole tietoinen, enkä ole edes yrittänyt ottaa selvää kuka kurttua vetelee, mutta on sangen maukas pätkä kaikessa lyhykäisyydessään.

Siis klassinen kysymys: Onko tietoa?

olli

Enpä tunnistanut tuosta elokuvan pätkästä kuka on haitarissa ;)
https://www.youtube.com/watch?v=hkI5KlYE1ws
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

kultakala

Itsekin olen miettinyt vastaavaa juttua. Löysin äsken googlella englanninkielisen termin chord melody, mutta sointumelodia-nimellä ei tule suomeksi juuri mitään, mikähän on oikea nimitys? No kuitenkin siinä samaan aikaan soitetaan melodian lisäksi sointuja diskantissa. Basson käyttöä ei tuolla videolla näkynyt kyseisessä soolossa.
Kitarasivulla selitetään alkeet http://www.bluesyoucanuse.com/chmelbasics.html Mutta tarkempaa tietoa pitää ottaa selville jossain vaiheessa.  :D
Soitatteko te Sibeliusta? -En, haitaria vaan!

EP

#3
Ossi Runne ainakin näyttäisi olevan trumpetissa ja ilmeisesti hänen oma yhtyeensä?
Juu, komee moniääninen soolo haitaristilla. :)

Edit: Tossa kitarasivun esimerkissähän se periaate selviää, eli muodostetaan sointuja melodian pohjalta sävellaji huomioon ottaen.

Huomasin, että mullahan on toi elokuva DVD, sen tiedoi´ssa lukee seuraavaa:


15. Liian paljon rahaa
Säv. Toivo Kärki, san. Orvokki Itä (= Reino Helismaa), sov. Luciano Viani
Es. Eino Grön, laulu ja Ossi Runnen orkesteri (playback, Eino Grön, laulu ja Casamatta-orkesteri, joht. Luciano Viani), 1' 55".
Levytys:
Eino Grön ja Casamatta-orkesteri, joht. Luciano Viani; Decca SD- 5459, 5.2.1959.

Että otappa tuosta nyt sitten selvää??  ::)

Hieno elokuva kuitenkin, suosittelen jos tykkää wanhemmasta musiikista.

pianohessu

Juu, minulla on tämä elokuva ja nimenomaan videokasetilla.

En tiedä vanheneeko tuo Kärjen musiikki koskaan. Luonnollisesti Helismaan tekstit olivat paljon kun ajatellaan niiden menestystä - siis myyntiä. Olen jo dinosaurusiässä, mutta en sitten millään tavalla löydä tästä nykyisestä soittolistamusiikista mitään. Melodiat ovat köyhiä, eivätkä ns. laulajat muita kuvioita pystyisikään laulamaan. Helinää ja kilinää taustalla mutta ei ole edes sitä mutkaa missä se raha lepää.

Tulen tutustumaan liitteisiin ja katson mitä pystyn omaksumaan. Kylmiltäni sanon että po. välisoitossa kyse ei ole tästä, mutta olen ennenkin vahingossa erehtynyt. Tarkoittaa että olen ollut varsin väärässä.

Johan

Eiköhän se toimi niin, että tuossa edetään harmonikalla sointukäännöksin siten, että säestyssointujen kanssa harmoniassa soitetaan diskantilla melodiaa soinnuin siten että kulloisessakin sointukäänöksessä melodiaääni on ylinnä soinnussa.
Melodia tulee esitetyksi silloin moniäänisesti soitettuna.  Terssiääni alapuolella on tästä yksinkertaisin tapa ja jos sitä laajenentaan otten mukaan soinnussa olevia lisä ääniä, (kavartti, kvintti, seksti, jne)  saadaan melodiaan lisää tukevuutta.

Johan

Pukari

Kuunneltuna menee niin, että muutama jazz-sointu otetaan ja siirtymät terssien kautta!

P

pianohessu

Tota... noin... Jos oletetaan kappaleen kulkevan c-mollissa, niin millaisia sointuja tämän väliosan vaikkapa kaksi ensimmäistä tahtia sisältävät? Jotenkin on myös sellainen vaikutelma että tämä on "tehty" vain näppäinhanurille, toisin sanoen sillä se on helpompi soittaa. Tuo Pukarin vinkki on mielenkiintoinen, mutta mitä se pitää sisällään? Terssien? Pienien vai suurien? Luultavasti pienien koska mennään mollissa ja lisäksi näppäinhanurissa ne ovat samalla rivillä?

Olen ollut rajussa keuhkoputkentulehduksessa enkä ole jaksanut ottaa hanuria syliin.  :'(

Maniskamies

Nuottikin olisi olemassa e-mollissa.
Miles Davis aikanaan totesi: "Jos soitat väärän äänen, toista se kolme kertaa, niin se on jazzia."

Hyvin armollista meikäläistä kohtaan tämä näkökulma!

Johan

Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 31-01-2015, 16:00:13
Tota... noin... Jos oletetaan kappaleen kulkevan c-mollissa, niin millaisia sointuja tämän väliosan vaikkapa kaksi ensimmäistä tahtia sisältävät? Jotenkin on myös sellainen vaikutelma että tämä on "tehty" vain näppäinhanurille, toisin sanoen sillä se on helpompi soittaa. Tuo Pukarin vinkki on mielenkiintoinen, mutta mitä se pitää sisällään? Terssien? Pienien vai suurien? Luultavasti pienien koska mennään mollissa ja lisäksi näppäinhanurissa ne ovat samalla rivillä?

Olen ollut rajussa keuhkoputkentulehduksessa enkä ole jaksanut ottaa hanuria syliin.  :'(


Siitä tekemisestä sen verran, että Topi Kärki soitti pianopelillä josta kyllä löytyy ihan samat soinnut kuin näppäinpelistä. :-)
Sitä en tiedä kuka on tuon äänitteessä eisitetyn pätkän sovittanut, saattaa olla, että kyseinen muusikko heittää ne extempore ammattimies kun näkyy olevan.

Kyllä niitä soitetaan jazz sointuja pianollakin, joten miksi ei painoharmonikalla.

Johan

htoyryla

Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 31-01-2015, 16:00:13
Terssien? Pienien vai suurien? Luultavasti pienien koska mennään mollissa ja lisäksi näppäinhanurissa ne ovat samalla rivillä?

Yleensähän terssit (pieni/iso) kai valitaan, jos vaikka tehdään kakkosstemmaa tai muuta sovitusta, sen mukaan että pysytään samassa asteikossa jolla ollaan menossa ja sitä kautta pysytään soinnun kanssa sopusoinnussa. Mutta nyt en ihan ollut kärryillä missä tässä mentiin.

olli

Kiitos nuotista - maniskamies ;)  Pianonuotti, joten täytyy tehdä hommia, että siitä tulee haitarinuotti ;D  Tuossa nuotissa ei ole sovittajaa, joten lienee säveltäjä Topi itse ;)

Täytyy huomenissa yrittää :P
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

olli

#12
Monissa levytyksissä kappale alkaa: "Liian paljon rahaa..." eli se intro jää pois.  Löysin Meiju  Suvaksen version, jossa kappale alkaa tuosta "maniskamiehen" nuotista:
https://www.youtube.com/watch?v=oFAAzfbTWkU
Kun etsii, niin löytää ;)  Tämä taitaa olla lähes alkuperäinen versio tästä kappaleesta:
https://www.youtube.com/watch?v=ELu2rwpbkeU
Seija Eskola vuonna 1956 - raikas ääni ;)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

pianohessu

1) Koska en ymmärtänyt Pukarin ilmaisua "siirtymät terssien kautta", olin pakotetty kysymään yksityiskohtia tarkemmin.

2) htöyrylä antaa ilmeisesti vain esimerkin terssin käytöstä, muutenhan en stemmasta ole mitään maininnut

3) Johan heittää että kaikista harmonikoista löytyy aivan samat soinnut. No, löytyy, mutta heitän takaisin että kumpi onkaan mielestäsi helpompi raapia "Rakkauden rikkaus" -tangon alkuun perusasemasta; F#7-9 vai A7-9? Ensimmäisessä tapauksessa voi olla syytä hajottaa sointua, jälkimmäisessä voisi pärjätä ihan "yhdellä kädellä".  Jotkut sävellajit ovat mukavampia soittaa pianohanurilla kuin toiset - riippuu tietenkin soittajan kyvyistä, mutta esim Chopin on tehnyt etydejä, masurkkoja ja valsseja joka sävellajista, eivätkä ne taida onnistua kuin juuri originaalista. Samoin muistaakseni Stravinsky on säveltänyt (en tähän hätään löytänyt edes kirjoista) polkan tahi marssin selvästi valkoisille koskettimille. Tarkoitin tätä tuolla maininnalla "tehty" näppäinhanurille. Pianolla laajojen (ja samalla paremman kuuloisten) sointujen soittaminen on helpompaa kuin pianohanurilla. Pianolla on viisi sormea myös vasemmalle kintaalle.

4) Maniskamiehen nuotti on jostakin syystä sovitettu e-molliin. Tulee väkisinkin mieleen että jos olen hionut sen juuri näin ja laulaja meluaakin että "nyt mennään liian paljon rahaa seemolli, y - ka- ja y - ka -ko -ne..."

5) Palaan vielä aiempaan kysymykseeni vähän muutettuna: Jos oleteaan kappaleen kulkevan e-mollissa, niin millaisia sointuja tämän väliosan kaksi ensimmäistä tahtia sisältävät?

htoyryla

#14
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 01-02-2015, 09:07:11
1) Koska en ymmärtänyt Pukarin ilmaisua "siirtymät terssien kautta", olin pakotetty kysymään yksityiskohtia tarkemmin.

2) htöyrylä antaa ilmeisesti vain esimerkin terssin käytöstä, muutenhan en stemmasta ole mitään maininnut

Joo, sorry, mun kommentti koski kysymystä pieni vai iso terssi. Ettei se ole kiinni siitä että mollissa aina pieni, vaan että esimerkiksi pysytään siinä molliasteikossa (tai mitä milloinkin halutaan... vaikka nimenomaan poiketa asteikosta). Tuo siirtymät terssien kautta ei minullekaan ole selvä, kun en ole alusta asti seurannut tätä ketjua. Oli varmaan turha tulla sotkemaan, unohda koko juttu.

pietrodeiro

#15
Nyt en taaskaan malta olla kommentoimatta tätä "harmonikkaa ja pianomusiikkia" sivuavaa aihetta, toivottavasti ei tule kenellekään pahemmin herneitä nenään. Mutta alkuun tuosta "liian paljon rahaa sävelmästä".

Tuo alkuperäinen 1956 nuotti (kuva) on ollut Em ja jos tarkoitat noita vähän ennen kertausta olevia tahteja niin minusta parhaimmalta ja yksinkertaisimmalta kuulostaa ... / H7 Hdim/ H7,Hdim ja sitten laulu Em H7 (Liian paljon ...jne), eikä ole edes vaikea juttu haitarille. Moduloinnit sitten tilanteen ja tarpeen mukaan mikä sävellaji parhaiten osuu laulajan äänilajiin (jos on Cm niin sitten G7 ja Gdim).

Piano (tai Flyygeli) nyt on kosketuksen, käsien eriaikaisen dynamiikan vaihtelun ja soinnutuksen ottamisen kannalta ihan eri soitin kuin haitari (ei niistä voi puhua lähimainkaan samalla viikolla, tuskin edes samana vuonna). Harmonikkaa soittimena yhtään väheksymättä toki sillekin on paikkansa, aikansa sekä parhaiten sopivat musiikkityylit/lajit. Esimerkiksi Chopinin, Lisztin ja muiden klassisten pianovirtuoosien teokset eivät kyllä kuulosta harmonikalla siltä miltä ne on tarkoitettu tai miten ne pitäisi tulkita, vaikka ne sitten soitettaisiin haitarilla kuinka taitavasti eläytyen ja soittaen.

Kuten kaikki varmaan tietää niin harmonikan suurin (musikaalinen) ongelmahan on tuo molempien käsien yhtäaikaisen dynamiikan vaihtelun säätelyn vajavaisuus (esim. pianoon verrattuna). Sama ilmamäärä "kirnuaa" soitettaessa palkeessa ja vaikuttaa molempien käsien soittoon samaan aikaan yhtä paljon, joten kyllä se kuulkaa on niin että olkoonpa asiasta mitä mieltä tahansa niin ei harmonikkaa voi tulkinnassa ja musikaalisessa mielessä verrata ihmisääneen, viuluun tai pianoon.


EP

Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 01-02-2015, 11:58:24

Piano (tai Flyygeli) nyt on kosketuksen, käsien eriaikaisen dynamiikan vaihtelun ja soinnutuksen ottamisen kannalta ihan eri soitin kuin haitari (ei niistä voi puhua lähimainkaan samalla viikolla, tuskin edes samana vuonna). Harmonikkaa soittimena yhtään väheksymättä toki sillekin on paikkansa, aikansa sekä parhaiten sopivat musiikkityylit/lajit. Esimerkiksi Chopinin, Lisztin ja muiden klassisten pianovirtuoosien teokset eivät kyllä kuulosta harmonikalla siltä miltä ne on tarkoitettu tai miten ne pitäisi tulkita, vaikka ne sitten soitettaisiin haitarilla kuinka taitavasti eläytyen ja soittaen.

Kuten kaikki varmaan tietää niin harmonikan suurin (musikaalinen) ongelmahan on tuo molempien käsien yhtäaikaisen dynamiikan vaihtelun säätelyn vajavaisuus (esim. pianoon verrattuna). Sama ilmamäärä "kirnuaa" soitettaessa palkeessa ja vaikuttaa molempien käsien soittoon samaan aikaan yhtä paljon, joten kyllä se kuulkaa on niin että olkoonpa asiasta mitä mieltä tahansa niin ei harmonikkaa voi tulkinnassa ja musikaalisessa mielessä verrata ihmisääneen, viuluun tai pianoon.


Itse vertaisin harmonikkaa ehkä perinteisiin urkuihin, missä ilmajohdetaan sähköpumpun tai poljettavien palkeiden avulla pilleihin (urkuharmoonissa kieliin).
Harmonikkaahan soitetaan myös paljon pelkästään oikean käden koskettimistolla vasemman käden käyttäessä paljetta (dynamiikan, vibraaton ym. esitysteknisiin juttuihin).
Tällöin vertaaminen ihmisääneen ja vaikkapa viuluun on kohdallaan, paljon on soittajasta itsestään ja soittotavasta kiinni onko soitto musikaalista vai ei.
Vertaus pianoon on siinä mielessä huono, koska piano on kosketinsoitin ja harmonikka /urut taas tavallaan puhallinsoitin myös.
Vaikka pianomusiikkia paljon haitarilla soitetaankin.
Itse en katso sitä mitenkään ongelmalliseksi, päinvastoin sävellykset saavat usein ihan erilaisen
vivahteen ja musiikillisen merkityksen, esimerkiksi aiemmin kuultu pianoragtime harmonikalla esitettynä, aivan hieno biisi esitettäväksi ja sanoisin on kaikkea muuta kun soittimen rajoitusten esille tuomista, päinvastoin.

mara

5) Palaan vielä aiempaan kysymykseeni vähän muutettuna: Jos oleteaan kappaleen kulkevan e-mollissa, niin millaisia sointuja tämän väliosan kaksi ensimmäistä tahtia sisältävät?
[/quote]

ooks kokeellu mollikutosia ja melodiaääni matalimpana?