Tangon bassot

[Markku]

Tangoista puheen ollen, jos joku kaipaa Matti Viljasen sovituksia niin minulta löytyy tangojen
A Media Luz, Asuncion, Hiljainen kylätie, Itämaista rakkautta ja La Cumparsitan lisäksi hanurisovitukset mm. Bublitski, Hilpeät hanurit, Ilta Saimaalla, Jätkän humppa, Keinu kanssani, Keinumorsian, Keinussa kesällä kerran, Laura, Manhattan, Misty, Nadja, Satu rakkauden, Sinulle kuuluu lempeni.
Ne ovat Itämaista ja Asuncionia lukuunottamatta Viljasen käsin kirjoittamia, osassa on sormitukset merkitty. Arrit on tehty -70 luvun loppupuolella -77-79. Jotkut ovat kahdelle hanurille.
Jos joku on kiinnostunut niin sähköpostiosoitteni löytyy profiilista. Nuotit olen skannannut PDF muotoon, tosin kokonaisuus on 25 Mt, joten ne on lähetettävä erissä etteivät sähköpostit tukkeudu.

terv. Markku





 

[KurttuPaavo]

Mulla on Viljas-Matin sovitukset Uno- ja Miller- tangoista sekä Soittajan kaipuu- valssista. Voin lähetellä.

[olli]

Nyt alkaapi Satumaan juoni löytyä.  On se vaan mahtavaa opetella sillä metodilla, että opettaja soittaa diskantin ja minä bassot.  Kovaa treenausta on ollut pelkkien bassojen kanssa.  Nyt olen yritellyt diskantin ja basson yhdessä ja kuten sanottu, juoni on löytynyt.  Nyt vain on treenattava ns. hankalat tahdit.  Esimerkiksi, kun samassa tahdissa diskantissa on sointukulku ja bassossa on bassokulku, teettää vielä työtä.  Teoria on nyt hallussa, mutta harjoittelua se vaatii.

[Seppo]

Kiitos Markulle MV:n sovituksista . Tulivat ihan selvinä  perille ! 

Aikalaiset kuulema osasivat päätellä Viljasen nuottikäsialasta , oliko se kirjoitettu
nousuhumalassa , tasailuvaiheessa , vai rapulassa .
Hän kirjoitti sovituksiaan paljon myös soittajalle sopivaksi , eli samasta kappaleesta
voi olla hyvinkin erilaisia sovituksia.

[Viljo]

Aikalaiset kuulema osasivat päätellä Viljasen nuottikäsialasta , oliko se kirjoitettu
nousuhumalassa , tasailuvaiheessa , vai rapulassa .

Plussa päivän nauruhetkestä!

[risto]

Jos on basso G,g,g ja sitten D,g,g onko yleisesti opetettu tapa tällaisessakin soittaa D basso 3. sormella? Tuntuisi luontevammalta vaihtaa sormien järjestystä ensimmäisen 3-2-2:ta 2-3-3:een.

[Viljo]

Soitan itse G-g-g (mollit) sormilla 4-2-2, koska jos seuraavaksi tulee D-g-g, niin tämän voi soittaa 3-2-2. Sormien asentoa ei tarvitse muuttaa vaan voi käyttää vapaana olevaa 3. sormea D:lle. Duurissa vastaavat soittaisin melkeinpä 4-3-3 ja 2-3-3. Riston kuvio 3-2-2:ta 2-3-3 on mielestäni mahdoton nopeassa temmossa. Eli kyseessä on niin kutsuttu vaihtobasso, jossa soinnut pysyvät samana, mutta perusbasso vaihtuu esim. G:n vaihtopassot voivat olla D ja H. Mollissa D ja B (pikkurillillä). Kyllä se vaihtobasso G:stä D:hen käy myös kolmosella, mutta käsi tekee siinä pienen (ylimääräisen) liikkeen.

Laskevassa mollibassokuvioissa puolestaan soitan (4/4):

G-gm-F-gm-Es-gm-D-gm
3-2  -5-2  -5  -2  - 5 -2.

Soitan tuon D:n siis ulkoriviltä, mutta myös mahdollista soittaa 3. sormella G:n yläpuolelta. Aika sama se on. Tottumis kysymys ja myös vähän kappalekohainen kysymys: mihin täytyy hypätä kuvion jälkeen.

[risto]

Duurissa vastaavat soittaisin melkeinpä 4-3-3 ja 2-3-3. Riston kuvio 3-2-2:ta 2-3-3 on mielestäni mahdoton nopeassa temmossa. Eli kyseessä on niin kutsuttu vaihtobasso, jossa soinnut pysyvät samana, mutta perusbasso vaihtuu esim. G:n vaihtopassot voivat olla D ja H.  Mollissa D ja B (pikkurillillä). Kyllä se vaihtobasso G:stä D:hen käy myös kolmosella, mutta käsi tekee siinä pienen (ylimääräisen) liikkeen.

Okei, kiitsi, tuli kuitenkin niin paljon asiaa, että pakko jättää loput myöhempään. Vesterisen kirjasta löysinkin nyt uudelleen plärätessä toisesta kohtaa vaihtobassolle käytettäväksi vain samaa 3-2-2 eli jos sen mukaan vaan menisi sitten.

4-3-3 tuntuisi vaikealta valinnalta ainakin primavistaa ajatellen kun pitäisi kurkkia ainakin 2 tahtia eteenpäin? Ei se ajatukseni 3-2-2 -> 2-3-3 sormituksesta nyt mikään ihan mahdoton ole, ainakaan mulla kun vasen käsi vasurina on kitaran näppäilykäsi. Sormet kyllä liikkuvat, jos vain löytäisivät oikeat nappulat.


Sitten lisäkysymys. Valssille löysin Vesterisestä tällaisen 8. tahdin sormituksen, josta 4 ensimmäisen tahdin sormitukset:

| 3-2-2 | 3-2-2 | 3-1-1 | 3-2-2 |. Eli tuo 3-1-1 on G-G7-G7  ja siis G7 peukalolla? Mitäs tästä sanotte?

[Viljo]

| 3-2-2 | 3-2-2 | 3-1-1 | 3-2-2 |. Eli tuo 3-1-1 on G-G7-G7  ja siis G7 peukalolla? Mitäs tästä sanotte?

Mahdollinen, joskaan ei helppo. Peukkua käytetään aika harvoin bassonäppäimistöllä ja tällöinkin usein melodiabassolla. Dimirivillä käyttö huomattavasti yleisempää kuin 7-rivillä, mutta kokonaisuudessaan peukun käyttö vähäistä. Itse en ole vielä käyttäny peukaloa bassopuolella soitossa. Kokeillut tosin sen luonnistumista uloimmalla rivillä.

[TAA]

Sitten lisäkysymys. Valssille löysin Vesterisestä tällaisen 8. tahdin sormituksen, josta 4 ensimmäisen tahdin sormitukset:
| 3-2-2 | 3-2-2 | 3-1-1 | 3-2-2 |. Eli tuo 3-1-1 on G-G7-G7  ja siis G7 peukalolla? Mitäs tästä sanotte?

Veikkaisin kyllä, että kysymyksessä on painovirhe (oppitunti nro 15, sivu 24)!

[risto]

Veikkaisin kyllä, että kysymyksessä on painovirhe (oppitunti nro 15, sivu 24)!

Juuri siinä, hyvä veikkaus, kiitos.

[TAA]

Sitten tuolla Hanuristit.netissä voi käydä tutkailemassa laittamani pienen esimerkin bassojen käytöstä. Kysymyksessä on valssin bassot, mutta varmastikin niitä on helppo soveltaa tangoon. – Klikkaa linkkisanaa Hanuristit.netissä yllä!

t. TAA