Jatketaan tuota visailua. Mistä kisoista kyse, milloin, missä, kuka voitti ja ketä soittajia on kuvassa? No soittajien tunnistaminen ei liene kovin vaikeaa, kun lukee hanurista, mutta on siinä pari vaikeammin tunnistettavaakin. ;)
Ai niin, Toivo T, anna muiden vastata ensin, kun taitaa olla sinulle liian helppo.
Vaikeaa on, vaikka on noita historiakirjojakin kertynyt. Veikkaisin Onni Laihasen lisäksi kuvassa olevan Jorma-haitarin kanssa joko Jorma Juselius tai Jorma Torttila. Arvaan vielä, että laitimmainen nuori poika on Paul Norrback. Vuosilukua veikkaisin 1940-luvulle, siis sota-aikaan. :D
Kuvasta tunnistan ainakin Paul Norbag Jorma Juselius Aarre Lievonen Onni Laihanen Toivo Manninen ja arvelen Paavo Tiusanen kahta en muista tai tunne näöltään . Satavarma en ole mutta veikkaan Harmonikan suomen mestaruuskilpailua v. 46 jonka on voittanut Aarre Lievonen koska se on ainoa kerta kun Lievonen on voittanut Suomen Mestaruuden . :o
Kun tarkemmin katsoo, niin lukeehan siellä haitareissa nimet Toivo Mannin ja Lievonen. Eipä muita tunnistakaan :D
Hyvin olette jäljillä kyllä. Oikealta alkaen on, kuten olette tunnistaneetkin Paul Norrback, Jorma Juselius, Aki Lievonen, Onni Laihanen ja Toivo Manninen. Loppuja en vielä kerro, koska ainakin yksi heistä täytyisi vielä tunnistaa. Kyllä, kyseessä on harmonikan soiton Suomen mestaruuskilpailut. Vuosikymmenkin on oikein, mutta vuosi ja voittaja vielä puuttuu. Olli on oikeilla jäljillä ajankohdan suhteen, mutta hieman vielä tarkennusta. Tässä kuvassa on muuten samanaikaan kilpailemassa opettaja ja hänen oppilaansa, arvatkaa ketkä. ;)
En vieläkään tunnista noita loppuja tuosta kuvasta mutta opettaja ja oppilas samassa kuvassa Toivo Manninen ja oppilaana Jorma Juselius ja Vastaan uudestaan vuosi 44 ja Voittaja Toivo Manninen . ::)
Hyvin tiedetty. Vuosi on 1944 ja voittaja / opettaja on Toivo Manninen ja oppilas Jorma Juselius. Kisat pidettiin Helsingin työväentalolla. Loput tunnistamattomat soittajat oikealta edeten olivat Matti Viljanen, Pauli Salonen ja Aimo Känkänen, joista kahta viimeistä en itse tiedä. Kuva tuli eteeni, kun kävin läpi noita Toivo Mannisen hienoja sävellyksiä teoksesta, minkä julkaisuun Toivo T on ollut vaikuttamassa, minkä vuoksi pyysin Toivoa olemaan vastaamatta kisaan. :)
Kuvaan liittyen vielä. Pauli Salonen kunnostautui myöhemmin monien venäläisaiheisten laulujen tekstien tekijänä. Joukosta ei taida olla enää elossa kuin Jorma Juselius.En osallistunut kisaan - enhän?
Toivo
Muistelen jostain lukeneeni joskus että näissä kisoissa tuomarina olisivat olleet Viljo Vesterinen Matti Jäppilä Geog de Godzinsky ja Sulho Ranta , varma en ole kyllä , kappaleista ei kyllä taida löytyä tietoa en ainakaan ole kuullut koskaan tai lukenu mistään . Joku kokeneempi voipi tietää ::) Ne kilpailukappaleet olivat niin vaikea nimisä ettei niitä muista hienoja nimiä :o
Ai, kyse oli samasta Salosesta kuin esim Moskovan Valot sanoittaja. En osannut asioita yhdistää, näin sitä oppii aina jotain uutta. Kiitos Toivo. Pietrodeiro voisi antaa vastauksen tuohon jatkokysymykseen, kun tuskin tuota kukaan tietää. Poikkikulman vastaus voisi olla aika hyvä. Martti Jäppilä lienee varma, loppuja voi veikata. Leander Norrbackia pitäisin hyvänä vaihtoehtona. Godzinsky ja/tai Ranta ainakin toinen heistä lienee todennäköinen.
Esityskappaleet lienevät sisältäneet mm Pietro Deiron ja Pietro Frosinin sävellyksiä, joten veikataan vaikka Pietron paluu Deirolta ja Venetsian karnevaalit Frosinilta. Veikataan vielä Johannes Bramsin Unkarilainen tanssi nro 5. ??? No niin, pieleen meni, joten mikä on oikea vastaus?
Jos kysymyksessä on useita kilpailuja tuomaroinut sama porukka, niin annetaan vinkkinä se, että neljäs tuomari ei ole välttämättä suomalainen.
Toivo
Enhän minä näitä tunnista, mutta aloitetaan arvaaminen.
Yläkuvassa vasemmalta Eugen Malmsten, Topi Kärki enkä muita arvaa. Olisko joku ravintolaesiintyminen ;)
Alakuvassa vasemmalta Eugen Malmsten, kyykkysillään en arvaa, oisko oikeanpuolimmainen Onni Laihanen, takana Repe Helismaa, sitten Vili Vesterinen, Esa Pakarinen oikeanpuolimmaista en arvaa. Oliskos joku iltamakiertueen tauko :D
Muokkaus: Yläkuva voisikin olla "Rytmi-poikien" radioesiintyminen tai sitten levytysstudiohomma - kun on toi mikrofoni vasemmassa yläkulmassa. Alakuvan oikeanpuoleinen lienee Lasse Pihlajamaa.
Tutun näköisiä herroja mukana..
Yläkuvassa:
Eugen M., Toivo K., ? , Pauli G., ?
Alakuvassa:
Eugen M., ?, ?, Repe, Vili V., Esa P., Lasse P.
Jostain muistelmakirjasta löytyis varmaan kuvat, ja kaikkienkin nimet,
mutta ensisilmäyksellä tuli tällaiset nimet mieleen...
Hieno idea laittaa näitä kiertuekuvia katseltaviksi ja tunnisteltaviksi :)
terv. Helari
Katsoin minäkin noita kuvia ::)
Alakuvassa Lasse Pihlajamaa Esa Pakarinen Viljo Vesterinen Onni Laihanen Eino Katajavuori Reino Helismaa Toivo Kärki .
Yläkuvasta en tunnista kun Eugen Malmstenin ja Pauli Granfeltin Yläkuvassa on jokin äänitys varmaankin menossa ja alakuvassa luulisin oltavan jossain keikalla tai kiertueella tauolla matkan varrella .
Se edellisen kuvan keikkapeli on Ford Custom Tudor Sedan vm 1949 tai1950. Kuka sitten porukasta lienee omistanutkaan. Ei oikein saa selvää onko 4- vai 2-ovinen, ilmeisesti 4-ovinen. 3,7 litran suora 6-sylinterinen moottori, tehoja 90 hv. ;) / Hannu
Arvataan: piippumies Lasse Pihlajamaa, ryhmäkuvassa vasemmalta Lasse Pihlajamaa, Vili Vesterinen, Eugen Malmsten ja Einari Ketola. Vuosiluku voisi olla "tasan2 1950 :D
Lisäys; ryhmäkuva löytyy Pihlajamaan elämäkerran sivulta 83. Muusikot ovat edellä mainitut, mutta tuon Einari Ketolan otan pois, kuvatekstin mukaan äärimmäisenä oikealla on tuntematon autonkuljettaja, aika mainitaan suurpiirteisesti 1940-luv.. ;)
Toisessa Pihlajamaan kirjassa "Harmonikka elämäntyönä" kerrotaan sivulla 46, että näiden herrojen kiertue alkoi vuonna 1949 ja jatkui noin 7 vuotta. Siis kuvan vuosiluku voisi ollakin 1950 ;D
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 27-08-2013, 07:40:02
Laitetaanpas muutamia muita aiheeseen liittyviä kuvia näytille. Kukas tässä on ja miltä vuodelta? Kyseessä luultavasti "hääsoittojen" tauko ja taitaa olla hiukan otettu muutakin kuin "henkoset".
Haitarissa näkyy lukevan Könönen, etunimi on epäselvähkö. Veikkaan soittajaa kuitenkin Esko Könöseksi. tupakkimies on tuntematon. Vuosi lienee 1954? ;)
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 27-08-2013, 08:21:34
Tämä kuvan henkilöt eivät ole "tuttuja suurelle yleisölle", mutta muuten tilannekuvana se on aika mainio, joten siitä voisi kysyä vain että miltä vuodelta? Taitaa olla ns. " treenaustauko" tanssilavan (aitan) takana ja nuoren soittajanalun pelinä on ensimmäinen (luultavasti osamaksulla hankittu) "oikea soitin". Kuten kuvasta näkyy, niin soittajille oli useimmiten tarjolla "soppaa" joten "absoluuttinen" asenne oli varmaan hyvä lähtökohta seuraavien vuosikymmenien keikkailuhommille.
Outoja ovat ihimiset. Soittajalla näyttää olevan Harmonikka Oy:n Romopiano, jota valmistettiin vuosina 1936-1939, joten veikkaan ajankohdaksi vuotta 1937? ;D
Eiköhä tuota Kouvolan peliä soittele Eino Könönen, niinkuin hanurissa kai lukeekin.
Eli vanhin veljes , josta sanovat aikalaiset , että oli heistä paras soittaja ?
Aha, hyvä Seppo, mietinkin onko Eino Könönen Eskon ja Lassen veli vai isä. Soitin on Kouvolan kuningasmallin alkukauden tuotantoa 1948 - 1950, joten sinne 50-luvun vaihteeseen kuva sijoittunee. Kun Esko on syntynyt 1930 ja Lasse 1938, niin kuvasta päätelleen Eino voisi olla syntynyt 20-luvun alkupuolella? kun ei hän tuossa kuvassa enää ihan poikonen ole. Siksi mietin, että voisiko Esko olla Isä? Toisesta henkilöstä ei osaa muuta sanoa kuin samanlaiset ovat silmälasit kuin Topi Kärjellä ja Harry Bergströmillä aikoinaan oli. Mutta Topilla oli jakaus keskellä päätä ja Harry oli siloposkinen, joten eipä kumpikaan sovi kuvaan. Alkaa mennä vaikeiksi Pietrodeirolla nämä visailukysymykset.
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 27-08-2013, 13:32:42
Aika vaikeita taitavat olla mutta helpotetaan vähän, koska kulkupelit kiinnostavat myös niin mikäpä se tämä?
Postiauto Suomen lapissa. Merkkiä en tunnista. Olin aikoinani posti- ja lennätinlaitoksella töissä. Mulla oli ne historiankirjatkin, mutta olen antanut ne kierrätykseen. Ei voi siis tarkistaa :D Voisi olla myös lennätinpuolen työkunta-auto - puhelinmiehet käyttivät talvisin. Joka tapauksessa auto on posti- ja lennätinlaitoksen kalustoa ;D
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 27-08-2013, 13:33:30
No entäs sitten tämä, ollaanko tässä menossa vai tulossa (siis Karjalan soittoretkelle)?
Vaikea kysymys. Kouvolan Kravattia soittelee kuitenkin jalkaväen sotilas, viipurilainen on tykistön miehiä ;)
Tela-auto on Lapin postinjakelussa käytetty ajoneuvo, mutta merkki tuntematon vai olikohan se sellainen itse tehty yksilö? Tuo toinen kuva on mielenkiintoinen. Onko siinäkin Eino Könönen soittamassa Viipurilaisella Sarvimallilla (pirunkeuhkolla) ja voisiko veljensä Esko olla Kravaattia soittamassa. Se hieman arveluttaa, koska ensiksikin tuo kravatin järjestelmä ja toiseksi Eskon ikä, 14v? Kuva olisi silloin jatkosodan loppuvaiheista ehkä kesältä -44 ja Esko olisi ollut soittohommissa sotapoikana jatkosodan loppuvaiheissa? Niin siis veikkaan, että tuossa ollaan jo tulossa sieltä Karjalasta? :)
Yritin etsiä tuon tela-auton tietoja. Erään lähteen mukaan auto on ruotsalainen maailman ainoa telaketjuauto vuosimallia 1932. Joka tapauksessa auto on ollut posti- ja lennätinlaitoksen käytössä (logo)! ;D
Lajusta en tunne :D Isänikin soitteli haitaria sota-aikana varsinkin asemasodan aikana Syvärillä (JR9). Oli kuulemma soittanut myös Aunuksen radiossa (säestänyt joitain laulajia). Kuvia ei ole juuri olemassa, muutama kuva, joissa isälläni on Hagströmin Granesso ;D
No haitarimallihan on Kouvolan Funkkis
Ensimmäisessä kuvassa on Amarillo-orkesteri Kellokoskelta 20-luvun lopulta, veikkaan vuotta 1928. Toinen harmonikan soittaja on Ernst Andersson. Voisiko toinen olla Väinö tai Merkel Andersson? Olihan niitä vielä Amarillo ja Aimo Andersson eli A. Aimo. Soittimiksi veikkaisin Italialaisia Stradella Cooperativa L Armonica ja toinen Stradella Dallape. ;)
Toisessa kuvassa on - kuten Juksa kertoikin - Kouvolan Funkkismalli. Vaikea tunnistaa soittajia. Tuon ajan orkestereitahan oli mm sellaisia kuin Ramblers, Sinipojat, Rytmi-Pojat, Iskupojat-yhtye, Sointu-orkesteri, Odeon-tanssiorkesteri, Lepakot & Bruno Laakko, Rion tanssiorkesteri yms... Noista nimikirjaimista HS, LS ja KT voisi jotain päätellä, mutta ei tule muuta mieleen kuin Kukko Tauno Dallapestä. Siispä en tiedä, joten älä pidä tyhmää jännityksessä vaan kerro!
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 29-08-2013, 07:59:57
Sukulaiseni olivat kiinnostuneita myös valokuvaushommista jo ennen sotia joten löytyy joitain kuvia 1./JR9 (isäni retkeili samaisen rykmentin mukana) ja sitten kuvia myös Laguksen porukoista.
Isäni oli asemasotavaiheessa pääosin 6./JR9 joukoissa, kävi välillä Kevytosasto 15:ssa (Yrjö Keinosen yksikkö ;)). Kenraali oli hänet vaihtanut kahdella vaakunaviinapullolla, kun osasi soittaa haitaria :D Laitan yhden rintamakuvan liitteeksi ;) Kuvan laatu ei ole kehuttava, mutta isäni sylissä on Hagströmin Granesso (2äk) ;D
Olen kirjoittanut tänne v. 2009 sivustolle "Ovi lavalle" kolme tarinaa isäni haitarihommista sodassa!
Talousaliupseeri pärjäsi niin hyvin pokerinpeluussa, että saattoi vaihtaa haitarin. Kuvassa kersantin takana näkyy tuliterä Hagrströmin Granesso (3 äk)! Lukekaapa "Ovi lavalle" Haitari sodassa tarinat, sieltä selviää miten sitten kävi! :D
Tämä isompi orkesteri on 1930-luvun alusta Amarillo. Ainakin tunnistin Teijo Joutselan saksofonin kanssa. Vasen harmonikka on R.E.W. eli R.E.Westerlundin maahantuoma saksalainen Organola toinen harmonikka voi olla Dallapé, Fortuna (jolla Amarillossa soitettiin) tai Cooperativa. Kuvasta ei pääse oikein tarkkaan näkemään.Nämä ovat juuri sellaisia orkesterikuvia, joita olisin kiinnostunut kopioimaan. Tässä toinen vähän nuorempi
Amarillon kuva 1930-luvun puolivälistä, jolloin Kauko Käyhkö oli siinä kitaristina. Tunnistat-
teko harmonikan?
Toivo
Toivon kuvassa on Soitin Oy Viipuri Suomi Kukkamalli trappukahvalla 30-luvun alusta.
Esa Pakarinen soittaa Pohjanhovissa vuonna 1951 Kukkola & K:nit, Lahti Suomi harmonikalla. Soittimesta on piilotettu tai poistettu soittimen merkki.
TV, Hannu
Galleriasta näkyy löytyvän kuvakin soittimesta:
http://vapaalehdykka.net/index.php?spgmGal=Viisiriviset_harmonikat/Kukkola_ja_kumppanit&spgmPic=0&spgmFilters=&k=galleria&sivu=spgm#pic
Samoin myös Toivon kuvan soitin:
http://vapaalehdykka.net/index.php?spgmGal=Viisiriviset_harmonikat/Soitin-Tehdas-Yhtiö&spgmPic=1&spgmFilters=&k=galleria&sivu=spgm#pic
TV+, hannu
Lainaus käyttäjältä: C Griff - 30-08-2013, 12:32:08
Galleriasta näkyy löytyvän kuvakin soittimesta:
http://vapaalehdykka.net/index.php?spgmGal=Viisiriviset_harmonikat/Kukkola_ja_kumppanit&spgmPic=0&spgmFilters=&k=galleria&sivu=spgm#pic
Samoin myös Toivon kuvan soitin:
http://vapaalehdykka.net/index.php?spgmGal=Viisiriviset_harmonikat/Soitin-Tehdas-Yhtiö&spgmPic=1&spgmFilters=&k=galleria&sivu=spgm#pic
TV+, hannu
Hyvin tiedetty Hannu. Tässä sitten kuva, jossa on käytössä Dallapén tekemiä Fortunoita.
Minulla oli aikoinaan valkoinen loistokuntoinen Fortuna, joka oli vielä hyvä soittaakkin.
Tietämättömyyttäni ja tyhmyyttäni vaihdoin sen johonkin toiseen harmonikkaan. Tuota
kauppaa olen katkerasti katunut. Orkesterin nimeä ei ole tiedossa, mutta vasemman puoleinen hanuristi Eero Niiranen ja banjisti Kauko Käyhkö soittivat myöhemmin Amarillossa. Tämä kuva on vuodelta 1932.
Toivo
Ahaa, siis Fortuna on Dallapen valmistama harmonikka. Taas siis opin jotain uutta. Noilla SK kirjaimillakin lienee oma merkityksensä. Onhan Fortuna nimisiä yhtyeitä ollut vielä nykyisinkin ainakin Arjan Korisevan bändinä, joten nimellä on historialliset perinteet. /Tv, Hannu
Miten mä oon ollu siinä uskossa, että Fortuna on Cooperativan tekemä...
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 31-08-2013, 15:26:40
Miten mä oon ollu siinä uskossa, että Fortuna on Cooperativan tekemä...
Omassa Fortunassani oli ainakin Dallapén osat ja leimat sisällä. Ehkä SK = Soitinkauppa Kurant teetti näitä molemmilla tehtailla.Myös laittamassani orkesterin kuvassa näissä Fortunoissa näyttäisi olevan Dallapén kahvan leikkaukset. Olen nähnyt 1920-luvun kuvallisessa mainoksessa Kurantin myyvän Kurant-nimisiä harmonikkoja, mutta koskaan en ole nähnyt luonnossa tällaista. Luultavasti nekin ovat Italialaista tuontitavaraa.Muistan vielä
Fortunasta, että sen häkin pyöristetyssä etukulmassa oli samanlainen kreikkalaiskuvio, kuin
saman ajan Dallapéissa.Kukkakuviointeja en siitä enää jaksa muistaa.
Toivo
Tosi vaikea. Mietin soittimen suhteen Cooperative L. Armonica Stradella Italia kukkamalli, ei riikinkukko, vaan lyyra tai Taavi Kaplas, kukkamalli. Valitsen näistä ensimmäisen.
Minustakin tuo Harmonikka näyttäisi olevan Cooperativa`L Armonica Stradella Kukkamalli
Voisiko tuo soittaja olla Jorma Juselius nuorena samaa näköä vähän kyllä on toisesta en osaa sanoa kyllä yritän arvata olisiko Eino Katajavuori joku esitys menossa joskus . ::)
Teijo Joutsela ja olisiko hanuristi Tauno Marttinen?
Toivo
Pelin muotokieli on pitkälti Cooperatiivaa, mutta rungon koristelu poikkeea esim. gallerian Cooperatiivan 24/44 koristelusta, vaikka yksityikohdat muuten ovat lähes identtiset.
Epäilin paljepoimujen syvyyttä, mutta sekä syvyys, että poimujen määrä natsaavat Cooperatiivan kanssa tehtyäni lähemmän tarkastelun asiasta sen suhteen.
Tuo noiden koristetäplien katoaminen diskattirungon keskellä kuvassa poikkeaa mielestäni Cooperativan kukkamallin koristelusta jonka raidoissa kyllä on vastaavat täplät, mutta varsinaiset raidat eivät näy kuvassa tai sitten niitä ei ole.
En valitettavasti löytänyt selkeää verrokkia Suomen Soittimen pianokavaisesta pelistä, vanhat esitteet voisivat olla apu tässä asiassa.
Kokemukseni Suomen Soittimen pianomalleista ovat liian suppeat ollakseni asiasta täysin varma, vaikka vihje viittaa siihen suuntaan. Hyvä kopio Cooperatiivasta, jos se on kotimainen peli.
Henkilöitä en tunne, mutta lienevät joissakin lavasteissa jo elokuvassa tai estraadilla.
Johan
Onnittelut tietäjille ! Kiinnitti huomiota tuo kolomen jiin Kajjjaani .
On kuulema enää vaan yhen jiin , kun ovat antaneet yhen J:n Jojensuuhun ja
ja toisen Kuopijoon !
Seppo, ei me niitä oo annettu. Ovat ryöstäneet ne meiltä.
Kiitos Pietrodeiro, hieno yhteeveto Marttisesta! +
Johan
Marttisesta vielä. Suomen Soitin orkesteria ei ollut olemassakaan muuten kuin äänilevyillä.
Se oli studiokokoonpano, jossa oli lahtelaisia Mickey orkesterin muusikoita ja helsinkiläisiä
muusikoita luultavasti Dallapésta, koska Suomen Soittimen levytykset tapahtuivat seuraa-
vana päivänä 30.11.1938 heti Dallapén pitkän levytyssession perään. Yhdessä Suomen
Soitin vihkossa kyllä mainitaan Suomen Soitin orkesterin kokoonpano, mutta orkesteri ei kuitenkaan toiminut kuin ehkä hetken. Nämä tiedot perustuvat Svante Kujasen radiohaas-
tatteluun ja Svanten tyttären haastatteluun. Kävin nimittäin kopioimasssa kaikki Svanten
valokuva-albumit ja niissä ei ollut ainuttakaan kuvaa Suomen Soitin orkesterista. Mickey
orkesterista oli yksi vanhempi kuva ja kaksi kuvaa vuodelta 1938, jossa Tauno Marttinen
on orkesterin johtaja ja pianisti.Marttisen muutettua pois Svante Kujanen perusti uuden
Rytmi-orkesterin samoista soittajista ja tämä todellinen kokoonpano kävi 1939 myös Helsingissä soittamassa joitakin kappaleita Odeon-levyille. Laulusolistina oli näyttelijä
Jussi Inkinen. Svante Kujanen toimi Suomen Soittimen virittäjänä ainakin vuodesta 1938
tehtaan konkurssiin asti. Omaksi soittimekseen Svante ei koskaan Suomen Soitinta otta-
nut sen huonon laadun takia. Hän soitti 1930-luvun loppupuolelle Cooperativaa ja siirtyi
1938 omalla nimellä varustettuun Viipurin pyöreäkulmaan, jota soitti vielä sotavuosinakin.
Se olikin hänen viimeinen pelinsä, sillä hän lopetti soitot kokonaan ja ryhtyi valmistaan omia harmonikkoja tehdasmaisesti. Suomen Soitin ja Rytmi orkesterin levytyksissä kuulee, kuinka
heleän ja kauniin virityksen Svante on omaan viipurilaiseensa viilannut. Se poikkeaa muista
samaan aikaan tehdyistä haitarilevytyksistä. Tässä liitteessä siis osa Suomen Soittimen soittajista oikeassa Mickey kokoonpanossa. Jos jollakin on vanhoja orkestereiden ja soitta-
jien kuvia, niin olen edelleen kiinnostunut kopioimaan niitä. Historiaa pitää tallettaa myös vähemmän tunnetuista soittajista.
Toivo
Tosi mahtavaa tietoa tarjolla hienoa kun laitoitte tänne meidän luettavaksi nämä Pietrodeiro sekä Toivo ::) Kumma etten ole tuosta Tauno Marttisestakaan koskaa lukenut tai kuullut mistään ennen kuin nyt ja hänhän on elänytkin vanhaksi 96 vuotiaaksi , samoin tuosta Svante Kujasestakin oli mukava lukea tuo Toivon kirjoitus arvokasta tietoa kaikki , rosi hienoa että tällaista tietoa on vielä tallessa , tosi mielenkiintoisaa luettavaa :D
Saanen vastata, kun muut eivät ole vielä? Alakuvassa on Homanin kvartetti. Gösta Östmanilla
ja Leander Norrbackilla on Sameli Elomaan tekemät pelit. Johan Homanilla on amerikkalainen
Augusto Iorio & Sons ja August Kapiaisella Aarne Kosken Italiasta välittämä laatusoitin Royal Special.Kuva on vuodelta 1929. Komeaan Cooperativaan nojailee viipurilainen Walter Koskinen.
Toivo
Vähän himmeitä kuvia, mutta olisiko yläkuvan haitaristi Erkki Melakoski ja alakuvassa Kalle Palonen? Viljasenhan tuntee kaikki.
Toivo
Vois olla Melakoski , mutta veikkaisin toiseksi Jaakko Salo ja sit tietysti Viljanen !
Haitaristeja en tunnista. Rumpali näyttää Katzilta ;)
Mä pidättäydyn vastaamasta ainakin ekan kuvan osalta - liian helppo minulle, antaa muiden kokeilla ensin :P
Tuohon ensimmäiseen kysymykseen, missä on soittimia ja deiron oppikirja, vastaisin, että 1. kuva on vuodelta 1937 (soittimet) ja jälkimmäinen vuodelta 1919 tai 1920.
Toiseen kysymykseen veikkaisin kuvassa olevan Henry Theel, Eugen Malmsten ja Toivo Kärki ja vuosi 1942. Olisiko Kärken sävellysten levytyksistä kyse? Mutta Malmstenin sijaan voisi olla myös Aimo Andersson. Nuottimainoksen vuodeksi veikkaan vuotta 1041.
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 20-05-2014, 09:42:04
No laitetaan sitten toinen hiukan vaikeampi. Mikä porukka (myös henkilöiden nimet) on ensimmäisessä kuvassa ja miltä vuodelta? Ja ettei mene liian helpoksi niin lisäksi pitäisi tietää tuon toisen kuvan "nuottimainoksen" julkaisuvuosi?
Rytmi Poikien Rytmi Kolmosethan ne siinä! Vasemmalla orkesterin pasunisti,jonka nimeä en nyt muista,sitten Eugen ja
orkesterin rumpali Svenkki Gröhölm. Kuva on tietenkin Rytmi-lehden 3/1935 takakannesta. Jälkimmäistä
julkaisua en tunne, mutta ajoittunee 1930-luvun loppuun.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 20-05-2014, 07:44:17
Kevätkiireiden lomassa ehdin hiukan siivoilemaan myös noita "musajäämistöjä" ja esiin tuli myös kaikenlaisia mielenkiintoisia vanhoihin harmonikkoihin liittyviä juttuja, joten laitetaanpa tänne palstalle vaihteeksi tuollainen haitariaiheinen kysymys.
Elikkä miltä vuosilta oheiset harmonikka-aiheeseen liittLainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 20-05-2014, 07:44:17
Kevätkiireiden lomassa ehdin hiukan siivoilemaan myös noita "musajäämistöjä" ja esiin tuli myös kaikenlaisia mielenkiintoisia vanhoihin harmonikkoihin liittyviä juttuja, joten laitetaanpa tänne palstalle vaihteeksi tuollainen haitariaiheinen kysymys.
Elikkä miltä vuosilta oheiset harmonikka-aiheeseen liittyvät mainokset ovat? Vastausta voi myös perustella jotenkin mutta vuosiluvut riittää, ja ensiksi oikein (tai lähes oikein) vastannut palkitaan siis "sekavalla" nuottikirjeellä.
Ensimmäinen Kouvolan harmonikkamainos on muistini mukaan jonkun isomman Dallapé kustannuksen nuotin takana noin
vuonna 1938. Minullakin tämä on, mutta en viitsi mennä vinttiin nuottipinoja penkomaan.Jälkimmäistä mainosta en ole
nähnyt.Ehkä se on Pietro Deiron harmonikkakoulusta 1920-luvun alusta?
Toivo
Kyllä haitarin varaosat käyvät melkein paremmin, kun nuotteja on jo aika lailla. Näyttäisi olevan tässä viimeisessä
Kotkassa asuneen Ludwig Busin nimi.Kotkastahan lähti myös paljon siirtolaisia Amerikkaan ja osa paluumuutti
takaisinkin.Sain samanlaisen Pietro Deiron harmonikkakoulun Amerikasta Galanti & Bros. pianoharmonikan mu-
kana haitarilaukussa.Tuo kermanvaalea Galantin valmistama URHO-harmonikka onkin tuossa Galleriassa.Siihen
Deiron kouluun oli kynällä tuo tuntematon Urho kirjoittanut kynällä vuosiluvun 1931.
Toivo
Ensimmäiset kullanhuuhdonnan mestaruuskisat Tankavaarassa. Ensimmäiset SM-kisat olivat vuonna 1974 ja ensimmäiset MM-kisat vuonna 1977! Kuvasta en tunnista, kummista mestaruuskisoista on kysymys!
Soittaja on minulle tuntematon ;) Toisen kuvan "pesuvatia" veikkaan "ämyriksi" eli vanhanajan kaiuttimeksi ;)
Tuntematon on hanuristi myös minulle. Sen sijaan `ämyriksi`, tai edes vaillinaiseksi sellaiseksi tuota `astiaa` veikkaisin ! En toki kullanhuuhdontaan sen kanssa lähtisi .... ;) ;)
Eikkajuhani
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 29-12-2015, 10:53:04
Laitetaanpas haitariväelle vuoden vaihteen ratoksi jokunen musapähkinä purtavaksi, ja alkuun vaikka pari tunnistustehtävää.
Kuka on tuo ykköskuvan henkilö, miltä vuodelta kuva on ja minkä merkkinen harmonikka?
Mikä on toisen kuvan sävelmän alkuperäinen nimi, miltä vuodelta ja kuka on säveltäjä?
Laitan kaikkiaan kuusi erillistä pähkinää ja ensiksi kaikki oikein (tai eniten) tienneelle luvassa siis nuottikirje, joten kannattaa yrittää (seuraavat ovat kyllä sitten jo hiukan vaikeampia).
Valokuvassa on Vili Vesterinen , nuottia en tunnista ;) Haitari saattaisi olla joku "Cooperatiiva" :P Vuodeksi arvaisin 1930 ;)
Eikö ole visaan innostusta, vai onko liian helppo alan miehille.
Rohkenen antaa harrastustason korvallani muutaman arvauksen.
Voisiko tuon kuvan alla olevan kappaleen soidessa mennä "Pustan poikana" makailemaan "Pustan yöhön" 30-luvun puolivälissä. Voisi olla Tynnilä ja Jäppilä, ehkä Kemppikin mukana.
Tuon yhden valssin soidessa voisi viedä viinapullolla Kivivuoren Otolta"ostetun" morsiamen häävalssiin Koskelan pirtissä. Valssata voisi vaikka 1968.
Lieneekö sitten jo tämä toinen tapaus kaiken muun antanut, kun "Sydäntänsäkin" (ota myös) tyrkyttää. Pumppuansa voisi kaupata 1937.
Heikki Aaltoilalla ja Onni Laihasellakin mahtanee olla myös sormensa pelissä.
Tuon yhden soidessa ei kannattane mennä aamuyön tunteina änkyröimään nakkikioskille. Voi saada tuollaiset. Jo vuonna 1843. Olikohan silloin nakkikoppeja ? (kovin tämä on epävarma )
Tuossa yhdessä voisi liplatella "Lammin laineilla", ainakin toista riviä, kuinka käynee sitten koskipaikoissa. Paattiin voisi ottaa myös Irene Mendelin, Ivanovicin ja Rautavaaran. Kaikki tarjokkaat tuskin mahtuvat.
Toivottavasti ei ihan kaikki mennyt metsään. Vuosiluvuthan löytynevät Googlettamalla.
Ihan kaikista alkuperäisteoksista ei sitten ole edes arvausta.
Hyvät uudet vuodet kaikille! Toivottelee Seppo
Olen minäkin usein ajatellut mistähän noita vanhoja komeita valsseja onkaan tullut niin monia , pikkuhiljaa näköjään selviää , että aika monia valsseja on lähtöisin juuri noista itäpuolen ja keskemmän Euroopan maista Venäjältäkin niitä on monia vaikka luulisi äkikseltään sieltä niitä vähiten tulleen ja kuten juuri nuokin edellä mainitut tuolta keskempää Eurooppaa . Paljon niitä on vuosikymmenten aikana muunneltu alkuperäisestä muodostaan kun noita joskus on kuunnellut alkuperäisessä ja nykymuodossa ei aina meinaa edes uskoa että on kyse samasta kappaleesta .
Hyvä että noita on säilynyt alkuperäisessä muodossaankin vielä nykypäiviin saakka siis nuotteina :)
Harvoin niitä vaan nykyään kuulee muuta kuin tuolta juutuupista kun etsii jos yleensä löytääkään ::)
Mauno ::)
On tälläkin tontilla käyty. Ainakin perustuksia kurkkimassa. Rakennettu on sitten vähän eri järjestyksessä. Kuitenkin sokkelista alkaen.
No, onhan tässä värkkiä, vaikka useampaankin "Suomalaiseen Polkkaan".
https://www.youtube.com/watch?v=7Adno45wUjI
Tuosta viimeisestä valsissta olin löytävinäni Laihasen "Ota myös sydämeni" - valssin emmeitä. Kaiketi ollaan kuitenkin "Uralin Pihlajaan" kapsahdettu.
Seppo
Olavi lukee palkeissa, joten veikkaan Olavi Rantakangas!
Olli tiesi, että Olavihan se siinä! Minulla sattuu olemaan tuo valokuva alkuperäisenä. Kaksi hänen Kanadassa tehdyistä Beaver-levyistä on myös, mutta kolmas puuttuu vielä.
Toivo
Tällä kertaa en haitaristia oikein tunnista, mutta laulajat ovat Reino Helismaa ja Lulu Paasipuro sekä kuuluttaja on Pekka Tiilikainen. Kuvan soittajan kasvot ovat sen verran valaistuneet, että villi arvaukseni on Esa Pakarinen.
Toivo
Tuo Helismaa oli sitten myös väärä arvaus. Jään odottelemaan muita vastauksia ja lopullista oikeaa
tietoa.
Toivo
Pudasta arvausta ;) Toinen voisi olla Syysunelmia (A. Joyce), toinen vaikuttaa kappaleelta Valssi menneiltä ajoilta (I. Ivanovici) 8)
Kuten sanoitkin, nämä tulivat ensiksi mieleen ;)
Tuo päällimmäinen nuotti lienee Rakkauden kaiho.
Täytyi ihan tarkistaa. Löysin tuon nuotin, liitteenä. En tiedä tuon julkaisun nimeä, kun puuttuu kannet ja sivuja. Siinä on valsseja, marsseja, lauluja yms, säestysharjoituksia.
Kerro jo mikä on sen toisen sävellyksen nimi. Lieneekö kyseessä jokin Ivanovicin Opuksista, jossa teema esiintyy? Siitä kyllä hyvin löytyy menneiltä ajoilta sävelkulku. Myös toiselta sivulta, kun soittaa murretut soinnut pitkinä, mutta mikä liene ivanovicin alkuperäinen teos. Ps, siivotessa kaappeja löysin vanhan Orient-Rosen valssin nuotin. Täytyy pelastaa talteen. Onko Pietrodeirolla tietoa K. Birger Asklöf nimisestä soittajasta, jonka jäämistöstä nuotit ovat?
Tuo Hannun kirjanen on O.Y Fazerin "Harmonikkakoulu" vuodelta 1944. Olen jostain huutokaupasta sen vuosia sitten ostanut.
Ehdotin Veikko Ahvenaiselle, että hän laittaisi 53-54 -sivuilla olevan "Elomme Päivät" - marssin seuraavaan nuottijulkaisuunsa.
Hän halusi nähtäväkseen tuon kirjasen. Kertoi sitten kyseiseen kouluvihkoon vuosikymmeniä sitten tutustuneensa.
Ahvenainen kiinnostui asiasta ja lupasi, että "Elomme Päivät" ovat seuraavassa "Harmonikat Soimaan 22" julkaisussa mukana.
Otin kuvan kännykällä toivottavasti saatte selvän siitä.
Seppo
Siinäpä myös yksi esimerkki, miten sävellyksiä plagioidaan. Elomme päivät säveltäjä on Zernedzki.
https://www.youtube.com/watch?v=7lR6_CVDGzA
Kuunnelkaa sitten Veikko Lavin Prinsessan sukkanauha -kappale. Jopa kansalliskirjastossa säveltäjäksi on laitettu Veikko Lavi. Täysin sämä sävelkulku. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/viola.185533
Suomessa pelimannin pitää vain olla tarkkana, missä tuota marssia esittää, ettei tule pelimannin penkiltä äkkilähtö.
Tiedän kyllä Hannu mitä tuolla esityspaikan valinnalla tarkoitit.
Kuitenkin alkuperäisillä sanoilla tämä hieno marssi on sanomaltaan, ymmärtäisin, kaikkien hyväksyttävissä. Juutuubissakin kaksi vanhaa hyvää esitystä laulettuna.
Jos se jonkun verenpainetta nostaa, niin se kai kertoo enemmänkin kuulijasta, kuin sävelmästä/säveltäjästä sanoituksesta tai esittäjästä.
Tuosta vihosta ensimmäistä kertaa jotain tapaillessani ihmettelin miksi korvien ja sormien yhteenpelaaminen oli kovin ristiriitaista, kunnes tajusin tuon bassoklaavin nuottiavaimen.
Seppo
Lisäsin linkin Lasse Könösen harmonikkaesityksestä. Onhan siellä myös Matti Louhivuoren versio.
https://www.youtube.com/watch?v=EbUvaMkXDac
Google käänsi näin: "Peruuttamaton aika", Armenialainen valssi, säv. A. Rosenberg. ;D
Löysin linkin: https://www.youtube.com/watch?v=DXRPJIvaDGM
Kuulostaa aivan kappaleelta "Valssi menneiltä ajoilta" :P
Pyysin venäläistä ystävääni lukemaan teksti. Hän suomensi: Armenialainen valssi, aika ei palaa takaisin, A. Rosenberg. 50 kopekkaa, pietari. Siitä ei tullut varmuutta onko Rosenberg säveltäjä vai onko nuotintanut. Itse en usko että säveltäjä olisi Rosenberg, kun ei ole Armenialainen nimi. Varmaankin on kyseisen nuotin kirjoittanut. Mutta menneiltä ajoilta valssin alkuperä jäänee armenialaiseksi lauluksi ja alkuperäinen säveltäjä tuntemattomaksi.
Google käänsi tuon toisen: "Ei lopeta rakastaa", "Valssi", säv. Stsedrin ;) Jospa hannu s kyselee venäläiseltä ystävältään tarkemman käännöksen! Ei löytynyt youtuubista :P
Suomeksi se on " Rakastan sinua edelleen". Venäjän kieli on kulttuurikieli, missä tällaiset asiat pystyy ilmaisemaan lyhyesti. Kyse on siis vanhasta avioparista, pitkä yhteinen yhteiselo takana ja edelleen keskinäinen rakkaus elää ja tunne on vahva. Sitten se nimi tarkoittaa nuotin kirjoittajaa ei säveltäjää.
Lainaus käyttäjältä: Johannes 49 - 28-02-2016, 14:59:40
Tiedän kyllä Hannu mitä tuolla esityspaikan valinnalla tarkoitit.
Kuitenkin alkuperäisillä sanoilla tämä hieno marssi on sanomaltaan, ymmärtäisin, kaikkien hyväksyttävissä. Juutuubissakin kaksi vanhaa hyvää esitystä laulettuna.
Jos se jonkun verenpainetta nostaa, niin se kai kertoo enemmänkin kuulijasta, kuin sävelmästä/säveltäjästä sanoituksesta tai esittäjästä.
Tuosta vihosta ensimmäistä kertaa jotain tapaillessani ihmettelin miksi korvien ja sormien yhteenpelaaminen oli kovin ristiriitaista, kunnes tajusin tuon bassoklaavin nuottiavaimen.
Seppo
Lisäsin linkin Lasse Könösen harmonikkaesityksestä. Onhan siellä myös Matti Louhivuoren versio.
https://www.youtube.com/watch?v=EbUvaMkXDac
Minulla on myös tuo Fatzerin Harmonikkakoulu, lähes samanlainen kansi, mutta lukee kromaattisia italialaisia harmonikkoja varten ynnä muutamia kappaleita ja tansseja.
Sieltä olen kaivanut Elomme päivät vappurepertoariin, sieltä löytyi myös valssi Ole armollinen.
En ole löytänyt kirjasta merkintää painovuodesta, ja sen on joku jälkeenpäin pistänyt oikein koviin kansiin.
Johan
Siivoilin taas noita vanhoja nuottilaatikoita ja eteen tuli muutamia mielenkiintoisia juttuja joista saisi vaikkapa visailutehtäviä. Eräässä Viimeisiä levysäveleitä vihkossa oli oheinen sävelmä jonka säveltäjäksi on merkitty Johan Homan, mutta eipä tai olla oikein (ainakaan minun mielestä). Joten kysytäänpä että kuka on oikea säveltäjä ja mikä mahtaa olla alkuperäisen kappaleen nimi?
Säveltäjää en tiedä, mutta tämä nimimerkki Dallpé30 youtuubissa lataa ansiokkaasti vanhaa musiikkia.
Arabia-marssihan sieltä löytyy Homanin soittamana, säveltäjää ei mainita
https://www.youtube.com/watch?v=s6zYw7ZeBhE
Niin, kaikenlaista mielenkiintoistahan siellä juutuubissa on, mutta kyseinen sävelmä ei ole alkujaan "Arabia marssi". Kokeilkaapas soitella kyseistä sävelmää ja kuulostella tuleeko mieleen jotain muuta "ympäristöä/tapahtumaa" missä kyseisen tyylistä musiikkia on esitetty?
Tutunoloinen, ei vaan tule minulle nimi mieleen :D
Viljo Vesterinen muistaakseni levytti tämän vuonna 1944 Soinnulle Granada marssina ja säveltäjäksi oli mainittu Jose Garcia. Asia pitäisi kuitenkin vielä tarkistaa jossakin vaiheessa, että olenko oikeilla jäljillä tämän Arabian kanssa.
Toivo
Granada-marssi tuo näyttäisi olevan:
https://www.youtube.com/watch?v=I8DLnM-yVbg
Tässäpä Busin veljeksistä kolme. Ludvig puuttuu. Vasemmalta lukien Aleksander Kallio, Angelo, Tomaso ja Pietro Busi. Kuva on 1920-luvun jälkipuoliskolta, jossa kaikki soittavat puupintaisilla Dallapé tasakahvoilla.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 07-04-2016, 21:09:30
Tässäpä Busin veljeksistä kolme. Ludvig puuttuu. Vasemmalta lukien Aleksander Kallio, Angelo, Tomaso ja Pietro Busi. Kuva on 1920-luvun jälkipuoliskolta, jossa kaikki soittavat puupintaisilla Dallapé tasakahvoilla.
Toivo
Yritin laskea diskantin rivejä. Onko osa peleistä 4-rivinen, osa jopa 6-rivinen?
Siltä tuo näyttää. Tuohon aikaan valmistettiin kromaattisia harmonikkoja 3-rivisistä jopa 7-rivisiin asti ja bassossakin saattoi olla jopa 7-8 riviä. Tällaisia Dallapé harmonikkoja on tullut joskus luon-
nossa vastaan.
Toivo
Minulla on yksi tuollainen 7-rivinen.
Hieno kortti :D Mukavia muistoja ja dokumentteja - oli ilo tutustua.
Vastaan että nuo mainoskuvat ovat vuosilta 1938 -1939 juuri ennen sotaa . Tuo neljäs kuva on vaikein Harmonikan soittajaa en tiedä kyllä kuka voisi olla mutta selostajaksi arvelen Martti Jäppilä ja vuosi 1940 ehkä , yleisradion lähetys huoneessa jokin musiikki ohjelma menossa sota aikana . ???
Mauno ::)
Haitaristista en tiedä, hänen edessään on näyttelijä Kauko Kokkonen, joka sota-aikana toimi radiokuuluttajana ja laulajana. Lauloipa hän myöhemmin levyllekin ainakin Anttilan keväthuumauksen ja ruotsalaisen jenkan Ei ole helppoa olla poika.
Toivo
Eipä ole koskaan tullut vastaan Soitinteollisuuden harmonikkoja. Taisi olla ennemminkin pieni nyrkkipaja kuin teollisuuslaitos. Komea mainos on ainakin tuotantomääriin nähden.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 07-09-2016, 09:29:47
Eipä ole koskaan tullut vastaan Soitinteollisuuden harmonikkoja. Taisi olla ennemminkin pieni nyrkkipaja kuin teollisuuslaitos. Komea mainos on ainakin tuotantomääriin nähden.
Toivo
eikö noissa ole kuitenkin soitintehdas locot ?? tulee tuosta jotain mieleen, mutta vain epäilyksiä
Vuosilukua on hankala arvata, kun kaikki kuvat ovat jatkosodan 1941-1944 ajan asemasotavaiheen viihdytystapahtumista. Henkilöistäkään en kaikkia tunnista. Ensimmäisessä kuvassa henkilöt: oikealla George de Godzinsky, keskellä Toivo Manninen, muut ovat outoja minulle. Pelit ovat kouvolalaisia, ns. Amerikan vientimalleja sekä keskellä nuolimalli. Keskimmäisessä kuvassa laulaja on Lulu Paasipuro ja hanuristi Toivo Manninen, peli voi olla välimalli. Kolmannessa kuvassa laulaja on Matti Jurva ja haitaristi Onni Laihanen amerikanmallin kanssa. No tässä veikkaukseni!
Lisätään ensimmäiseen kuvaan vasemmalla Helge Pahlman ja Toivo Mannisella on Poikkikulma-malli, joka näyttäisi olevan Kouvolan peli. Toisen kuvan hanuristi voisi olla Aarre Lievonen, joka soittaa itse tekemäänsä ensimmäistä Lahdessa tehtyä Kukkolan harmonikkamallia. Jotain tuttua tuossa ensimmäisen kuvan pianohanuristissakin on ja villi arvaukseni on paremmin pianistina ja säveltäjänä tunnettu Tauno Marttinen. Hänen haitarinsa on kyllä ulkomainen, ehkä saksalainen tai ruotsalainen.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 07-09-2016, 19:25:00
Niinpä, soittimissa lukee kyllä Soitintehdas ja kyseinen esite on vuodelta 1943. Mutta se mitä tuon sota-aikaisen mainostekstin "valmistaja Oy Soitinteollisuus Ab Helsinki" nimen ja firman taustalle kätkeytyy, niin onkin jo sitten toinen juttu.
Kannattaa tsekata sellanen ku Katka-cd. Siinä on prh:n luoma lista lakanneista yrityksistä paikkakunnittain. Siitä saa selville myös yrityksen mahdolliset edeltäjät ja seuraajat vuosilukuineen.
Tässä ovat kuvat Tauno Marttisesta ja Paavo Raivosesta. Voi olla, että pianohanuristi ei ole kumpikaan näistä, mutta Paavo Raivonen hän ei ainakaan ole. Kommentoikaa.
Toivo
Kyllä näiden kahden kuvan perusteella yhdyn Toivon veikkaukseen, siis Toivo Marttinen.
t.juksa
Korjaan nimivirheen, siis Tauno Marttinen.
t.juksa
Aijai pahaa tekee, kun kuulen tuon. Jäljellä olevat valokuvat kyllä pitäisi skannata kansakunnan yhteiseen muistiin, jota itse olen tehnyt vuosia soittajien jäämistöistä, museoista ja erilaisista arkistoista.
Toivo
Kyllä lauantaina 1.10 kello 13 aloitetaan, joten tervetuloa! Laitan ohjelman tuonne tapahtumasivuille.
Asiasta toiseen, sain 83-vuotiaan veteraanihanuristin valokuva-albumin tänä aamuna skannattavaksi. Hän on soittanut ja tehnyt levyjä tunnettujen muusikoiden kanssa, joten saan taas arkistoon uusia kuvia monesta soittajasta. Ainakin hätäisellä vilkaisulla Matti Viljanen, Taito Vainio ja Aaro Kurkela. Täyttyy illalla aloittaa hommat. Joo, tuo tavaraa mukaan, sillä paikalle tulee varmasti keräilijöitä ja haitarinkorjaajia.
Terve
Löysin lehtileikkeestä kuvan. Ketkä kuuluisuudet ovat kuvassa?
Kuva on himmeä, joten tunnistin vain osan. Vasemmalta neljäs Viljo Vesterinen, Eugen Malmsten, tuntematon ja Erkki Junkkarinen. Eugenin ja Erkin välissä saattaisi olla Jorma Ikävalko.
Toivo
Niin, vähän rakeinenhan tuo kuva on ja muutenkin taitaa olla hiukan hankala tunnistustehtävä, mutta näyttäisihän tuossa ainakin Tapio Rautavaara, Viljo Vesterinen ja Eugen Malmsten olevan. Valokuvan paikkaa tai tilaisuutta en osaa sanoa, mutta minulla on erään muusikkosetäni jälkeenjääneissä albumeissa kuvia edellä mainituista henkilöistä joissa he ovat pukeutuneina samantyylisiin talviasuihin, ja ne kuvat ajoittuvat 40-luvun lopun ja 50-luvun alun kiertueaikoihin.
Lehti oli julkisissa tiloissa, lukusalissa. Siis kuva on sanomalehdestä, joten kuva on epäselvä. Ajankohta näyttää olevan v. 1955 Kuopio. Liitteenä kuva nimineen sekä ohjelmailmoitus, jossa ei ole päivämäärää. Tampereella ovat karkelot olleet.
Tunnistin kuvasta varmaksi vain Tapio Rautavaaran. Lisäksi olisin veikannut Malmstenia ja Junkkarista. Minun olisi pitänyt kyetä tunnistamaan Vili ja Jorma Ikävalko. Loput olisivat olleet vaikeita ratkaista lunttaamatta. Erkki Junkkarinenhan oli varsin lyhyt kaveri. Tuo kuvakulma näyttää olevan Erkille eduksi vai seisoneeko portaalla.
Hauskaahan se on aina välillä löytää ja tutkia myös näitä menneiden sukupolvien "keikkakuvia". Laitetaanpas aiheeseen liittyen pohdittavaksi tällainen tunnistusjuttu, elikkä siis kuka, milloin, missä ja minkä merkkinen haitari?
Kuvaan liittyvän tarinan mukaan siinä soitettavasta sävelmästä tuli muutamia vuosia myöhemmin myös erittäin hyvin tunnettu "huippuiskelmä".
Veikkaan: Masa Jäppilä ja Itatuulen viesti. Hanuri voisi olla Kukkola & K:ni
Olen nähnyt tämän lehtijutun, kun Martti Jäppilä oli kuollut ja Iltatuulen viesti oli noussut radion suosittuimmaksi iskelmäksi. Lehtikirjoitus ajoittunee vuodelle 1967 tai 1968. Tämä tarina on jäänyt syvälle nuoren miehen mieleen, vaikka näin tuon lehtikirjoituksen viimeksi noin 50 vuotta sitten.
Muisti voi silti heittää. Erehdyinkö monella vuodella?
Iltatuulen viestin suosio on oikeastaan merkillinen asia. Matti Kanto ja Masan (Jäppilän) harmonikkaorkesteri levyttivät sen jo vuonna 1952, mutta silloin siihen ei kiinnitetty mitään huomiota.
A.Aimo ja Taksihanurit levyttivät sen vuonna 1961 uudelleen ja silloinkin se oli laulu laulujen joukossa. Aikamiehet ja Dallapé-orkesteri levyttivät sen taas vuonna 1964 Odeon-levylle, eikä siitä silloinkaan vielä tullut suosittua. Esko Könönen yhtyeineen levytti sen vuonna 1967, eikä tästäkään levystä ole kuultu sen enempää. Kun Aikamiesten ja Dallapén vuoden 1964 levytys julkaistiin uudelleen vuonna 1967 Finlandia singlellä, niin levyn myynti kasvoi rajusti ja Iltatuulen viesti nousi radion listaykköseksi. Tähän varmasti vaikutti samana vuonna tapahtunut Martti Jäppilän traaginen kuolema yhdistettynä siihen, että hänet muistettiin Suomen suosituimman ja kuuluisimman Dallapé-orkesterin luojana.
Toivo
No sieltähän sitä tuli tietoa kuin apteekin hyllyltä. Kyseinen kuva on siis otettu Lopen Läyliäisissä juhannuksena 1956. Tässäpä tuo Jäppilästä ja Iltatuulen viestistä vuonna 1982 ilmestynyt artikkeli kokonaisuudessaan.
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 31-03-2017, 17:50:57
No sieltähän sitä tuli tietoa kuin apteekin hyllyltä. Kyseinen kuva on siis otettu Lopen Läyliäisissä juhannuksena 1956. Tässäpä tuo Jäppilästä ja Iltatuulen viestistä vuonna 1982 ilmestynyt artikkeli kokonaisuudessaan.
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 31-03-2017, 17:50:57
No sieltähän sitä tuli tietoa kuin apteekin hyllyltä. Kyseinen kuva on siis otettu Lopen Läyliäisissä juhannuksena 1956. Tässäpä tuo Jäppilästä ja Iltatuulen viestistä vuonna 1982 ilmestynyt artikkeli kokonaisuudessaan.
Lehtiartikkelin lukuvuosi meni pahasti 15 vuodella pieleen. Ilmankos se oli vielä muistissa. Täytyypä imuroida nämä lehtileikkeet tietokoneelle talteen. Kiitos näistä!
Toivo
Tänään tuli postissa tällainen mainos. Tosin taitaa olla tämän palstan aktiivilukijoille liian helppo aihe, mutta kysytään nyt kuitenkin että keitä ovat soittajat, minä vuonna ja selviäisiköhän vielä noiden haitarien merkit?
Tiedän soittajat ja vuoden, joten antaa toisten vastata niihin. Kuva ei ole kuitenkaan mistään hotellista, vaan Toverien kerholta Lönnrothin katu 13, jossa Dallapé soitteli monet vuodet ennen Heimolaa. Minulla on alkuperäinen tarkka kuva, josta näkee haitarimerkit. Kaikki muut on tunnistettavissa, paitsi Matti Jurvan pianohaitari. Annan muiden arvata ensin. Vihjeenä kuitenkin, että lavalla on kolmen valmistajan harmonikkoja.
Toivo
Niin, sellaistahan se on mainostoimistojen touhu, mielikuvilla myydään kaikenlaista. Tosin onhan siinä Lönkka 13 joku (Omena) hotelli vielä nykyäänkin, mutta ei kuitenkaan Kämp. Tässäpä tuo mainos kokonaisuudessaan.
Yritin "luntata" Dallapé-kirjasta, mutta siellä ei ollut juuri tätä kuvaa. Joitain ihmisiä tunnistaa, mutta haitarimerkit eivät erotu tästä kuvasta. Jos veikkaisi nuo haitarimerkit: Dallapé, Soitin Oy Viipuri, C´ooperativa Armonica ja se Jurvan peli on joku amerikkalainen.
Lainaus käyttäjältä: olli - 02-04-2017, 10:58:48
Yritin "luntata" Dallapé-kirjasta, mutta siellä ei ollut juuri tätä kuvaa. Joitain ihmisiä tunnistaa, mutta haitarimerkit eivät erotu tästä kuvasta. Jos veikkaisi nuo haitarimerkit: Dallapé, Soitin Oy Viipuri, C´ooperativa Armonica ja se Jurvan peli on joku amerikkalainen.
Lähelle meni. Jurva on luultavasti tuonut pelinsä Amerikan matkoiltaan. Erkki Majanderilla on orkesterin ainoa Dallapé. Impivaaran ja Raivosen välissä on italialainen Royal Special, joita Aarne Koski toi maahan.
Kaikki muut ovat Nestori Kukkolan maahantuomia Cooperativa L'Armonica harmonikkoja.
Toivo
Youtuubin Dallapé30-sivustolla tuli vastaan vuoden 1931 Irja, jossa oli tuo kuva. Sieltähän ne nimetkin löytyivät; vasemmalta: Matti Jurva, Erik Majander, Helge Pahlman, Eero Lindroos, Pauli Impivaara, Martti Jäppilä, Paavo Raivonen ja Eino Katajavuori.
Hyvin selvitetty, elikkä kokoonpanon ajoitus olisi siis hiukan ennen Vesterisen tuloa Dallapehen. Onkohan oheinen kuva suunnilleen samalta ajalta - porukka ja haitarit ainakin näyttäisi samoilta?
Joo,kyllä. Valokuvaaja Aarne Pietinen otti useampia kuvia saman päivän aikana. Vuosi on 1931.
Toivo
Noita nuottilaatikoita penkoessa tuli eteen muutama tuollainen vanhempi nuottijuttu joista saisi hiukan musiikkiaiheista pohdittavaa. Elikkä kysytäänpäs ketkä ovat oheisten kappaleiden säveltäjät sekä näiden suomenkielisten tekstiversioiden tekijät ja sitten vielä kappaleiden julkaisuvuodet?
No kokeillaan:
Alaska: Säveltäjä Vincent Scotto vuonna 1927. Suom. sanat Martti Jäppilä?( on mainittu jossain, mutta epäilen), Suomeksi levytetty Akseli Vuorisolan laulamana Willy Larssenin säestyksellä varmaan 20-luvun loppua lienee?
Uraliin: Säveltäjä Ralph Erwin (Vogl), v 1926, suom. sanat Usko Kemppi. Suomeksi tehty kait sota-aikaan.
Ilta pikku kaupungissa: Säveltäjä Ralph Benatzky, suom sanat Eino Kettunen. Suom. levytys vuonna 1929 Valter Eloranta.
Jees, säveltäjät kyllä löytyi hyvin, mutta noiden suomalaisten sanoitusten osalta näissä taitaa olla hiukan erilaisia tulkintoja (variaatioita).
Eino Kettunen on kyllä oikein mutta siinä Hurmerinnan Ural - versiossa taisi "tossut läiskiä kaalimaalla" hiukan vinhemmin ja muuta sellaista ajan hengen mukaista. Jätetäänpä tuo Alaska myös hiukan hautumaan.
Noista säveltäjistä vielä, niin kaikkien noiden tuotannosta löytyy myös kymmeniä muita tunnettuja (tai sitten tuntemattomaksi) jääneitä sävelmiä.
Helsinkiläisen tanssitaiteilija Akseli Vuorisola levytti New Yorkissa 1928 Alaskan ensimmäisenä suomalaisena. Tässä levytyksessä on kuitenkin hänen itsensä kirjoittamat sanat, sillä hän sanoitti joitakin lauluja itselleen ja muille. Martti Jäppilä kirjoitti kuitenkin ne ensimmäiset sanat vuonna 1926 Dallapélle, eli jo samana vuonna, kuin alkuperäinen ranskalainen nuotti ilmestyi. Uraliin levytti ensimmäisenä suomalaisena Katri Lammi New Yorkissa 1929 ja tähän Martti Jäppilä oli kirjoittanut sanat. Molemmat Jäppilän tekstit ovat jääneet elämään. Im Ural on paljon vanhempi kappale ja siitä on saksalaisia levytyksiä 1910-20 lukujen vaihteesta eteenpäin. Suomalaiset muusikot eivät olleet mitenkään ajastaan jäljessä 1920-luvullakaan, vaan aika nopeasti ulkomaiset kappaleet tulivat Suomeen levyinä tai nuotteina.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: ftamt - 02-04-2017, 13:45:14
Lainaus käyttäjältä: olli - 02-04-2017, 10:58:48
Yritin "luntata" Dallapé-kirjasta, mutta siellä ei ollut juuri tätä kuvaa. Joitain ihmisiä tunnistaa, mutta haitarimerkit eivät erotu tästä kuvasta. Jos veikkaisi nuo haitarimerkit: Dallapé, Soitin Oy Viipuri, C´ooperativa Armonica ja se Jurvan peli on joku amerikkalainen.
Lähelle meni. Jurva on luultavasti tuonut pelinsä Amerikan matkoiltaan. Erkki Majanderilla on orkesterin ainoa Dallapé. Impivaaran ja Raivosen välissä on italialainen Royal Special, joita Aarne Koski toi maahan.
Kaikki muut ovat Nestori Kukkolan maahantuomia Cooperativa L'Armonica harmonikkoja.
Toivo
Skannasin ko. kuvan Hesarin kuukausiliitteestä, suurensin ja tutkin, että onko Hyllyssäni oleva Cooperatiiva mukana kuvassa. Tulin siihen johtopäätösenn, että ei ole. Nyt selvisi, että kuva on vuodelta -31, enkä löytänyt tuota -32 leimattua Coopratiivaani kuvasta. Niitä tuskin on kovin montaa pianokahvasista Suomessa, joten olen seurannut, että jos jossakin vanhassa kuvassa tilisi vastaan. Olisi meilenkiintoita saada selville, että kuka on sillä joskus vanhoina hyvinä aikoina revitellyt.
Johan
Minulla on samoilla koristeilla oleva tasakahva Cooperativa, jossa on myöskin vuosiluku 1932. Paavo
Raivosella oli täsmälleen samanlainen 1933-1934 otetuissa Dallapén kuvissa. Erikoista minun 4-äänikertaisessa Cooperativassa on se, että se on normaalia matalampi 49 cm, mutta silti siinä on enemmän ääniä, kuin esimerkiksi Viipurin peleissä. Minkä korkuinen sinun pianokahva Cooperativasi
on? Kyllä tämä malli on erittäin harvinainen, sillä tiedossani on vain nämä kaksi yksilöä tästä mallista. Varmasti on myyty erittäin vähän, kun sadoista vanhoista valokuvistakaan ei löydy kuin Raivoselta.
Kelpaa kyllä revitellä. Ääni lähtee kuin tykistä ja kaikki muut haitarit jäävät alle. Ei ihme, että kaikilla parhailla soittajilla oli Cooperativat ennen kotimaisten harmonikkojen tehdasmaista valmistusta.
Toivo
Toivo
Mikäli olen oikein käsittänyt Toivo, soittimiemme kuvat ovat tuolla vanhassa galleriassa peräkkäisillä numeroilla. Sinun nro 29/56 ja minun nro 30/56. Koristelussakin on samoja piirteitä, kukkamalleja kun ovat, ja noilla upotetuilla raidoilla ja lasihelmillä koristeltuja.
Mittasin, että paljemitat soittimessani ovat 49x18, eli sama korkeus kuin sinulla. Tässä on äänikertoja 4 / 6 ja diskantissa painettava pitkä kahvakoplari.
Saundi on voimakas ja basson kuusi äänikertaa eivät pahemmin dominoi diskanttia.
Vähän viimeaikoina soitettuna sen disakanttikosketus on hieman jäykkä verttauna noihin aktiivisoittimiini, mutta pienen totuttelun jälkeen se kyllä alkaa istua näppeihin. Koskettimein pituus poikkeaa myös rajusti nykyaikaisista, kun taas tuo kahvan koristeellinen muotoilu ja koko tuovat siihen kyllä näyttävyyttä aivan toisella tavalla moderneihin verattuna.
Olen kovasti koittanut kaivaa sen historiatietoja esille bongaillen noista vanhoista kuvista, mutta ainoa mitä tiedän on se, että se oli ollut myyjällä pitkään kirjahyllyn koristeena soittamattomaan. Hän oli saanut sen sukulaiseltaan.
Lisäksi hän kertoi, että hän on Esko Linnanvallin sukulainen, mutta ei tiedä onko soitin ollut Eskolla.
Oletan, että se on aikonaan kuulunut jollekin ammatikseen soittaneelle henkilölle ja siksi olisi erittäin mielekiintoista tietää sen aikaisemmasta ajasta.
Toista samanlaista pianokahvallla en ole tavannut vaikka näitä olen kyttäillyt aktiivisesti päästyäni työelämästä irti 2000 luvuan alkumetreillä.
Johan
Miten sinne vanhaan galleriaan pääsee katsomaan soittimia?
Uuden galleriasivun n. puolivälissä on linkki, josta aukeaa vanha galleria.
Kävin katsomassa kuvat asianomaisilta sivuilta, joten en kerro orkestereiden nimiä ja siellä tiedossa
olevista soittajista. Kuvassa 2 on lyhyempi pianoharmonikan soittaja Alvar Kosunen tai Klaus Salmi, sillä he olivat nuorempana melko saman näköisiä. Lyhyempi saksofonisti on Matti Rajula ja pidempi
Wilfred Tuomikoski. Trumpetisti on Armas Miettinen. Lyhyen ajan sisällä 1920-30 lukujen vaihteessa
nämä muusikot vaihtoivat orkesteria kuin paitaa. Samat naamat soittivat myös Zambassa, Ramb-
lersissa, Robert von Essenin orkesterissa ja Roxyssa päätyen Klaus Salmea lukuun ottamatta lopuksi Dallapéhen. Kuvassa 3 näemme tunnetun orkesterin levyttämässä ensimmäisiä iskelmälevyjä Suo-
messa. Esiliina päällä oleva haitaristi ja orkesterin monivuotinen johtaja Robert Konno oli näin ollen
ensimmäinen levyttänyt iskelmälaulaja Suomessa. Hän lauloi mm. Kulkurin valssin ja Puusepän,
vaikka alkuperäisen levyn etiketti ei laulajan nimeä kerro. Kuva 4 Milano-orkesterista on vuoden 1930 paikkeilta ja kuva on otettu Toverien kerholta Lönnrothinkatu 13. Ainoa tunnistettava soittaja on Eero Lindroos sousafoneineen. Kävin Eerolla kylässä ja olin tyhmä, kun en silloin huomannut kysyä näiden soittajien nimiä, koska pidin Dallapén asioita tärkeämpänä. Hänellä oli hyvin suojeleva vaimo, joten oli suuri työ päästä edes kerran haastattelemaan Eero Lauresaloa. Sen verran Eero tästä kuvasta kertoi, että Milano oli Toverien kerhon varaorkesteri, joka soitti aina silloin, kun Dallapé ei ollut paikalla. Eero soitti molemmissa, koska hyvistä sousafonisteista oli pulaa.
Toivo
Toivolle karma! On aina hienoa lukea historiatietoa vanhoista muusikoista. Tuolla youtuubin puolella näyttää Dallape30 -kanavalla olevan jo aikamoinen lista - lähes 3000 kappaletta, mistä valita. Kyllä nyt radio jää toiseksi, jos haluaa mielimusiikkiaan kuunnella. Myös tuolla kanavalla on kattavasti tietoa kustakin levytyksestä ja muusta historiasta. Arvokasta tietoa!
Kyllähän tuo 1920 luku on ollut vilkasta ja kehittävää aikaa myös Suomen (kevyemmällekin) musiikkielämälle. Varmaankin osa tuon ajan musiikkihenkilöistä jää myös tunnistamatta mutta kyllä ison osan henkilöllisyydet tiedetään. Kiitokset vain niille jotka ovat aikoinaan jaksaneet haastatella ja penkoa erilaisia (muusikerien liittojen, perikuntien yms.) arkistoja sekä kirjoittaa historiikkeja ko. aiheesta.
Äkkiseltään - ihan iliman soitinta - löysin seuraavat:
Muistoja Karpaateilta
Skokiaan (lev. O.Virta; kappaleen nimi voi olla väärin)
Liian paljon rahaa
Snake Charmer (Kuningaskobra?)
Blauer Pavillon (Sininen huvimaja)
Guapita
Isä ja lapsi (lev. Kauniston Pasi ja joku pikkutyttö 1970 -luvun alussa)
Hienoa, näillä päästään jo hyvään alkuun - pari noista taidetaan tosin tuntea eri nimellä.
Jaha koska muilla taitaa olla "nuottikorva" hiukan ruosteessa (tai muuten hukassa) niin katsotaan kisa ratkenneeksi ihan alkumetreillä ja julistetaan "pianohessu" voittajaksi.
Tuo tehtävässä oleva Olavi Virran kappale on nimeltään Zambesi ja on siis vuodelta 1956 (kuten nuo kaikki muutkin kysytyt "nuottiuutuudet"). Vastaavasti hiukan samantyylinen Virran kappale Skokiaan taitaa olla vuodelta 1954. Nuo muut edellä mainitut ovat kyllä oikein tunnistettu.
Kolmonen tunnistettu, mutta kaksi ensimmäistä ovat "pirullisia". Palaamme asiaan.
Kolmosen tunnistaa kyllä... Mut noi eka ja toka vielä hakusessa,pitää ottaa haitar syliin....
Väliaikatieto kuni pahemmassakin mysteeriossa:
Toinen epäilty on otettu kiinni ja luultavasti tunnistettu, mutta tutkinnallisista syistä emme voi tiedottaa enempää.
Ensimmäinen vaikuttas marssilta....?
Toinen taas muistuttaa klarinetti-polkkaa..?
Kolmas vois olla Sinulle kuuluu lempeni? vai mikä se ol,tuttu valssi kuitenki...
1) En saanut minkäänlaista otetta tähän, en edes soittimen kanssa. Sovitushan tämä tietenkin on eikä tahtilajikaan välttämättä kerro kovinkaan paljon. Enkä sitäpaitsi ole kuullut maailman kaikkia kappaleita :)
2) Polka Dziadek, Karol Namyslowski. Sama kuin Maestron mainitsema Klarinettipolkka. Sanoisin sovituksen olevan sangen kiharan.
3) Sinulle kuuluu lempeni, R. Carrera. Tästä olen kuullut kolmen soittajan tulkinnat; V. Vesterinen, J. Juselius ja J. Uhlenius. Juselius on jäänyt hyvin mieleen.
Luultavasti joku tunnistaa ensimmäisenkin kappaleen...
Hyvin selvitetty nuo kaksi jälkimmäistä mutta tuo ensimmäinen, olisiko se alkujaan marssi, foxi, unkarilaistyylinen pustajuttu, kansanlaulu vai joku muu - jätetäänpäs se vielä hautumaan.
Yritin vihellellä ja tapailla. Mieleeni tuli Brahmsin nelonen (Unkarilainen tanssi nro 4) sekä Punasaappaat (Kettusen sisarukset levyttivät seitsemänkymmenluvun alussa) mutta tämän kappaleen nimeä en usko tietäväni.
Ykkönen kyllä kävis osittain unkarilaisen tannsin nro5 ,kakkos ääneks.......
YouTubeen on ladattu paljon vanhoja kappaleita. Jos on epävarma, niin sieltä saattaa joskus löytyä vahvistus asialle. Voi olla kuitenkin niin, että on eri nimellä siellä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Välillä tuntuu olevan monta säveltäjääkin.
Toivo
Dallapé-vihkoissa on ulkomaisiin kappaleisiin vain suomenkieliset sanat. Ilmeisesti tekijänoikeuksia ei haluttu loukata ja lupien saaminen esimerkiksi Amerikasta olisi vienyt kuukausia. Ajateltiin varmaan jo silloin, että ainakin osa sävelmistä on vain hetken aikaa muodissa ja sitten se unohdetaan. Osassa
sitten kävikin näin. 1-2 kuukauden välein ilmestyvissä vihkoissa haluttiin pysyä ajan hermolla.
Toivo
Älä ainakaan valokuvia hukkaa, sillä ne ovat tärkeää ajankuvaa. Itse olen kerännyt ja tallentanut etenkin vanhinta päätä, sillä niitä aina joskus tarvitaan tutkimuksissa, kirjoissa ja levyissä. Olen myös käynyt paljon skannaamassa kuvia soittajilta ja sukulaisilta.
Toivo
Hieno juttu, että ovat tallella!
Toivo
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 05-06-2018, 06:46:05
No en nyt sentään kaikkea heitä pois (tai laita maata kiertävälle radalle). Valokuvista vain on joskus vaikea valita ne säästettävät (ainakaan 50 - 100 vuotta vanhoista jutuista) jos ei tunne tai tiedä yhtään ketä siinä on tai mistä se on kuvattu. Pääsääntöisesti olen kyllä yrittänyt säästää sellaiset jotka liittyvät jotenkin musiikkiin, tai johonkin tunnettuun paikkaan/tapahtumaan (vaikkapa sota-aikaan). Eräs muusikkosedistäni oli jo 1930 luvulta alkaen innokas valokuvaaja ja toimi jonkun aikaa myös sodan jälkeen Karhumäen veljeksillä (lento yms.) kuvaajana.
Tässä vielä erään toisen lehden tarkempi analyysi tuosta Coupe Mondiale -75 kisasta, sekä myös sen aikainen "kissanhännänveto" harmonikan soiton tulevaisuuden näkymistä. Keitäs muuten ovat nuo kahden muun kuvan henkilöt?
Luotan intuitioon: Ylemmässä kuvassa ovat Aarno Walli ja Eino Lajunen, alemmassa Esko Könönen.
Katselin samaa kuvaa ja se herätti ajatuksia.
Kitara: Toivo Nuora
Rummut: Eino Lehtinen
Sousafoni: Eero Lauresalo
Hanuri: Kalle Palonen
Tuo viimeinen on arvaus. Molemmat Paloset soittivat noihin aikoihin Dallapessa, mutta on kuvakulma hieman oudon oloinen tunnistamiseen. Arvaan kuvanottovuodeksi 1965.
Kuva on vuodelta 1962, jolloin keikkaileva 7-miehinen uusi Dallapé perustettiin. Kalle Palonen oli mukana vain 3 kuukautta ja tilalle tuli useaksi vuodeksi veljensä Olavi Palonen. Kalle tunnettiin särmikkäänä luonteena, joten soittajan vaihdos johtui ehkä siitä. Kalle oli satunnaisesti mukana 1960-1962 isossa yli 10-miehisessä pääasiassa 1930-luvun soittajaista kootussa levytys- ja konserttikokoonpanossa.
Toivo
Kämpin kuvasta tunnistan vasemmalta lukien:
Matti Jurva; pianoharmonikka
Erik Majander
Helge Pahlman
Eero Lindroos (Lauresalo)
Pauli Impivaara (ent. Ivanov t. Ivanoff); pianoharmonikka
Martti Jäppilä
Paavo Raivonen
Eino Katajavuori; pianoharmonikka
Kuvauspaikka voisi olla "Sörkan Vennu" tai Heimola ja ajankohta 30 -luvun puoliväli. Arvataan Vennu ja 1937.
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 25-10-2018, 09:35:00
Henkilöt taitavat olla suurin piirtein tunnistettu, mutta paikka ja aika eivät taida olla oikein.
Näitä aiheeseen liittyviä vanhoja kuvia (oikeine tai lähes oikeine tietoineen) näyttää olevan latailtu aika paljon eri museoiden ja arkistojen palvelimille. Mitäpä sanotaan seuraavista kuvista; mistä ja miltä vuodelta?
Tuossa on Nestor Kukkolan harmonikkatehdas kesäkuussa 1956. Nestori on tuo, jolla on viikset. Osoite on Anttilankatu 10, ja kuvat ovat otettu talon piharakennuksesta. Alimmainen kuva on käytetty lehtiartikkelissa. Näitä muita kuvia ei ole julkisuudessa aikaisemmin ollut, eikä niitä ole tullut minunkaan arkistoihin. Onko mahdollista, että otat yhteyttä minuun sähköpostitse, niin näitä kuvia voitaisiin käyttää tulevassa julkaisussa (Harmonikanrakentajien historia Suomessa)? Kiitos!
Näitä harmonikkatehtaan (ja muitakin aiheeseen liittyviä) kuvia löytyy paljon esim. Museoviraston journalistisesta kuva-arkistosta kun vain kirjoittelee hakukenttiin sopivia hakusanoja.
Siksi laitoin nämä tehdaskuvat esille koska minunkaan mielestä noissa kuvissa olevat ja arkistossa esiintyvät tunnistetiedot (Kouvolan tehdas lokakuu 1952) eivät oikein tuntuneet osuvan kohdilleen.
Täytyypi tutkailla. Olen näitä palveluja silloin tällöin katsonut läpi, ja näyttäisi siltä, että uusia kuvia ilmestyy sinne jatkuvasti.
Noniin. Tulipas tämäkin asia selvitettyä kunnolla. Kuvat ovat siis vuodelta 1953, mutta niitä on käytetty lehtiartikkelissa 1956. Tämän vuoksi Kukkolan taustalla näkyvä harmonikka on vuoden 1952 mallia (Kuva Haitaritehda3). Haitaritehdas2-kuvassa on Eino Kaplas ja Nestor Kukkola. Haitaritehdas1-kuvan henkilöitä en tunnista, mutta nainen voi olla Vuokko Turkki.
Hienosti selvitetty mysteeri!
Laitetaanpas vaihteeksi tuollaiset kuvien tunnistuspähkinät, elikkä pitäisi tietää mitkä orkesterit kuvissa ovat ja mitkä ovat kokoonpanojen vuosiluvut? Kuvat ovat tosin hiukan epäselviä mutta tunnistetaanko myös soittajat?
Tunnistin heti orkesterit! Otokset ovat 1920 -luvun loppupuolelta ja mahd. 1930 -luvun aivan alusta. Soittajien kasvot ovat tutun oloisia, mutta koska vuosiluvut ovat epävarmoja, en lähde enempää arvuuttelemaan.
Ylin on Lasse Pihlajamaa, toinen Matti Viljanen, mutta kolmatta en tiedä. Tuohon aikaan pianoharmonikan soittajia olivat ilmeisesti vain pianistit ja Paul Norrback?
Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 20-03-2019, 16:46:20
Laitetaanpas vaihteeksi tuollaiset kuvien tunnistuspähkinät, elikkä pitäisi tietää mitkä orkesterit kuvissa ovat ja mitkä ovat kokoonpanojen vuosiluvut? Kuvat ovat tosin hiukan epäselviä mutta tunnistetaanko myös soittajat?
Ylin kuva: Dallape. Vasemmalta Mauno Johansson, Martti Jäppilä, Vilho Alanko, Eino Katajavuori?, Erkki Majander ja Pauli Impivaara.
Keskimmäinen kuva: Dallape. Mauno Johansson, Martti Jäppilä, Pauli Impivaara, jatsaria en tunnista, Erkki Majander ja Eino Katajavuori.
Alin kuva: Dallape. Vilho Alanko, Martti Jäppilä, Helge Pahlman, Pauli Impivaara, Eero Lauresalo (Lindroos), Paavo Raivonen, Eino Katajavuori.
Enkäs sittel luntannu! Olen kyllä "jokusen kerran" selaillut vanhoja Dallape -vihkoja ja muutakin siitä kokoonpanosta julkaistua materiaalia ja kasvot ovat sitä kautta käyneet tutuiksi. Luultavasti en ole juuri noita kuvia aiemmin edes nähnyt, mutta on oletettavaa että samassa kuvaustilaisuudessa on otettu useampiakin otoksia joita olen saattanut nähdäkin. Ja vielä palaute: Olen aina pitänyt kaiken maailman tietokilpailuista, nämä ovat mukavia.
Jaa, vielä yksi: tarkkoja vuosilukuja en tiedä, mutta arvataan 1926, 1928, 1929.
Erik Majander ei ole näissä kuvissa ollenkaan, vaan häneksi luultu hanuristi on levyillekin soittanut Aleksander (Sankka) Kallio. Samoissa kuvissa oleva viulisti on Hannes (Hanski) Nurminen. Kaksi ensimmäistä kuvaa on noin vuodelta 1928 ja kolmas vuodelta 1930. Ensimmäinen virallinen kuva nelimiehisestä Dallapésta otettiin vuonna 1927 ja siinä oli toisena hanuristina Erik (Erkki, Erkko) Majander.
Toivo
Ahaa! Sankka Kallion nimi on tullut vastaan useastikin, todennäköisesti ilman kuvaa tai sitten kuvakulma on ollut sellainen etten osannut yhdistää tilannetta tähän. Hannes Nurmisen nimestä en ole aivan varma? Todennäköisesti Dallape -kirjassa on tämäkin nimi, mutta en vielä osaa sitä opusta sanasta sanaan ulkoa :) Asiat, joista vuosilukuja päättelin olivat: Ville Alangon olemassaolo ja villapaidat.
Arvelinkin Toivolta saatavan oikean tai mahdollisimman oikean vastauksen - sattuneesta syystä. Edelleen ilmaisen jyrkän mielipiteeni siitä että tällaisia kilpailuja saa olla lisää.
Alin kuva siis Dallape 1930-luvun alussa Heimolan talossa Hallituskadulla. Vasemmalta Ville Alanko, Martti Jäppilä, Helge Pahlman, Pauli Impivaara, Eero Lindroos, Paavo Raivonen ja Eino Katajavuori.
Keskimmäinen kuva on ehkä vuoden 1929 lopusta, koska Katajavuori oli tullut mukaan 09/1929. Vasemmalta Hannes Nurminen, Martti Jäppilä, Pauli Impivaara, Mauno Johansson, Santeri Kallio ja Eino Katajavuori.
Jätetäänpä ylin kuva vielä hiukan hautumaan. Liitekuvassa myös lisätietoa tuosta Pihlajamaan ja Viljasen kuvien seurana olevasta pianopelimannista.
En tiennyt että isä-Silfverberg oli soittaja. Jompi kumpi pojista antoi oppia veljeni tyttärelle seitsemänkymmenluvun lopulla tai kahdeksankymmenluvun alussa. Muistan nähneeni Hanuri -lehdessä joskus USA:aan muuttaneen Silfverbergin auton reksiterikilven: HANURI.
Tässäpä vielä muutama kuva tunnistettavaksi ja kysytäänpä että miltä vuodelta ja keitä kuvissa mahtaa olla?
Ylimmässä kuvassa vasemmalta: A. Aimo, Toivo Nuora, Toivo Linnavirta, Martti Jäppilä, Olavi Palonen, Eino Lehtinen, Eero Lauresalo. Vuosi 1963 tai... 1962.
Keskimmäisestä kuvasta tunnistan vain oikeanpuoleisen mestarin; G de G, jonka tunnistin ensimmäiseksi hanurista.
Alin kuva ???
Hyvin tiedetty ja alimmassa kuvassa siis " Pikku-Pete, Iso-Pat, gangstereita molemmat" ... joskus 1950 luvulla Hyvinkäällä. Keskimmäinen kuva on välirauhan ajalta Vaasasta kesällä 1940.
Rautavaara ja Helismaahan ne tuossa rosvoina häärää. Gode pianohaitarissa, mutta kahta muuta en tunne.
Toivo
Tässä helsinkiläinen Boléro jazz orkesteri 1920-luvun lopulta. Olen saanut kuvan lainaksi Aleksander (Sankka) Kallion sukulaisilta Kajanderin veljeksiltä. Sankka ei tässä soita, mutta kuvassa on häntäkin tunnetumpi Dallapé-muusikeri. Muita soittajia tästä ei ole tiedossa. Tämä onkin yhden soittajan osalta kilpailutehtävä ja samalla muiden soittajien tunnistustehtävä. Saattaahan olla, että jonkun teidän isovanhemmista on soittamassa kuvassa. Molemilla haitarinsoittajilla on sylissään Dallapé-harmonikat.
Toivo
Oikealla oleva hanuristi vaikuttaa aivan monipuoliselta ja taitavalta muusikolta. Varmaankin Paavo Raivonen.
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 04-04-2019, 17:11:19
Oikealla oleva hanuristi vaikuttaa aivan monipuoliselta ja taitavalta muusikolta. Varmaankin Paavo Raivonen.
Oikein tiedetty!
Toivo
Tuo edellinen kuva vaikuttaa aika vaikealta tapaukselta. Näitä kaikenlaisia "jazz" porukoita syntyi 1920-30 luvuilla varmaan kymmeniä ja samat muusikot saattoivat kierrellä myös paikasta toiseen.
Koetin kaivella arkistoja tai muita tietoja oheisesta hyvälaatuisesta kuvasta mutta aika heikoksi jäi. Eräs noista muusikkosedistäni kertoi tunteneensa Ruotsissa oleskeluaikoinaan (1950 – 1980) myös Paavo Raivosen.
Tämä kuplettien ja torvimusiikin jälkimainingeissa syntynyt "suomi- jazz" (shimmy, one-tvo-step, foxtrot , hotti ja viimein humppavillitys ) on kaikkine muunnoksineen mielenkiintoinen luku näissä haitarijatsikuvioissa.
Laitetaanpas hiukan helpompi tunnistus, elikkä keitä ovat seuraavien kuvien henkilöt ja miltä vuosilta kuvat ovat?
Aloitetaan viimeisestä kuvasta. Luulen tunnistavani vasemmalta: Tauno Kukko, takana tuntematon, Asser Fagerström, Masa Jäppilä, Jori Malmsten, Vili Vesterinen, tuntematon, tuntematon, Armas Miettinen, A. Aimo.
Kuva on vuodelta 1960.
Keskimmäisessä kuvassa on Dallapellejä, mutta, mutta... Soittajia luulen tunnistavani, mutta eturivin siviilivaatteissa olevat henkilöt saattavat olla "turvamiehiä". Yksi heistä näyttää Ema Kivekkäältä. Jaa, onhan siinä keskellä tirehtööri, Masa Jäppilä ja oikealla Aimo Andersson.
Soittajia vasemmalta: Asser Fagerström, Martti Ounamo, Helge Pahlman, Pauli Impivaara, Georg Malmsten, Eino Katajavuori, Paavo Raivonen, Viljo Vesterinen, mutta kuka onkaan tuo yksi tutunoloinen?
Frakit viittaavat 1930 -luvun puoliväliin.
Ensimmäisen kuvan varusmies? näyttäisi olevan Eino Katajavuori, mutta asu näyttää kovin uudenaikaiselta ollakseen Katajavuoren varusmiesaikainen.
Jos kuitenkin näin on, on kuva vuodelta 1926.
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 08-04-2019, 12:09:18
Aloitetaan viimeisestä kuvasta. Luulen tunnistavani vasemmalta: Tauno Kukko, takana tuntematon, Asser Fagerström, Masa Jäppilä, Jori Malmsten, Vili Vesterinen, tuntematon, tuntematon, Armas Miettinen, A. Aimo.
Kuva on vuodelta 1960.
Vesterisen takana olevat tuntemattomat ovat tunnetut Ossi Aalto ja Alvi Palho ja Armas Miettiseksi luultu trumpetisti on Alvar Kosunen, joka oli Dallapén kapellimestari vuosina 1960-1962.
Toivo
Lainaus käyttäjältä: pianohessu - 08-04-2019, 12:20:13
Ensimmäisen kuvan varusmies? näyttäisi olevan Eino Katajavuori, mutta asu näyttää kovin uudenaikaiselta ollakseen Katajavuoren varusmiesaikainen.
Jos kuitenkin näin on, on kuva vuodelta 1926.
Tuo kuva Eino Katajavuoresta on sota-ajalta.
Toivo
Sain jokin aika sitten kaksi aitoa sota-aikaista tk-kuvaa Leijona orkesterissa. Eturivissä on Eino Katajavuori ylennettynä alikersantiksi ja hänen vierellään sisarensa kanteletaiteilija Ulla Katajavuori. Takarivissä oikealla haitaristi Toivo Manninen. Keskirivissä toinen oikealta näyttelijä Leo Lähteenmäki. Keskellä seisovan pitkän miehen oikealla puolella seisova on Svante Kujanen, hyvä levylle soittanut harmonikansoittaja hänkin. Muita en sitten tunnistanutkaan, mutta tuntekaa te muut lisää. Varmasti osa voi olla tunnettujakin muusikoita.
Toivo
Nuottijäämistöjä selaillessa tuli eteen joukko käsikirjoituksia joissa ei ole sävelmien tunnistetietoja, joten laitetaanpas tänne pähkinä pureskeltavaksi.
Toinen esimerkki on siis Koskimaan käsialaa ja tuo toinen jossa puhutaan kuutamosta ja merestä voisi olla vaikka Kärjen käden jälkeä. Mistähän sävelmistä mahtaisi olla kysymys?