Suomen Harmonikkaliitto

Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - jukkanen

#1
Hienoa, paljon hyödyllistä ja mielenkiintoista tietoa tuossa.  :)

Voisikohan olla niin, että tuota koristetta olisi käyttänyt kaupungissa useampikin harmonikanvalmistaja aikoinaan...?
Tuoltapäin joka tapauksessa ainakin tuo koriste lienee kotoisin. Minkä valmistajan tehtaassa sitten lie itse soitin valmistettu. Onkohan tällä edes mitään tekemistä Hagströmin Granesso-merkillä/mallilla myymien kanssa muutenkaan?  :-\
#2
Etelän harmonikassa näkyy netin mukaan olevan Royal Standard, jossa näyttäisi olevan samanlainen vaakuna koristuksena:


Olikos nuo Royal Standardit tehty itä- vai länsi-Saksassa?
Muistelen itse hämärästi, että yksi muinaisista 3-äänikertaisistani olisi ollut Royal Standard, ja se oli kyllä melko heikko esitys. Se vaikutti kyllä kaikin puolin laadullisesti ainakin pari-kolme kertaluokkaa alemmalta kuin tämä Granesso.

---
Lisäys:

Kas, tuo oikeanpuoleinen vaakuna koristeessa onkin näköjään Klingenthalin vaakuna, wikipedia kertoo:

Klingenthal on kaupunki Vogtlandkreisin alueella Saksin osavaltiossa Saksassa. Se sijaitsee lähellä Tšekin rajaa 29 kilometriä kaakkoon Plauenista, ja 33 kilometriä luoteeseen Karlovy Varysta.

Taitaa siis sijaita samalla myös entisen Böömin rajaseuduilla...?
Ja olikos nyt niin, että Royal Standardit tehtiin sitten tuolla Klingenthalin Brunndöbrassa Zuleger & Mayenburg -nimisen yrityksen toimesta?

#3
No niin. Ohjeet olivat sitten tosiaan oikein hyvät, koska vaiva poistui, kiitoksia!  ;D

Kun yksi vaiva poistui, piti soitinta tietysti sitten tutkia tarkemmin. Samantapaista vikaa löytyi sitten vielä kolmesta muusta sävelestä, ylemmästä äänikerrasta. Niitä vain ei tavantapailussa ollut tullut huomattua, kun olivat näitä ihan alimpia ja ylimpiä nuotteja, joita ei tule ihan joka kappaleessa käytettyä. Yläpäässä vika ilmeni palkeen puhaltaessa ja  alapäässä imulla. Huolto oli kuitenkin tämänkin osalta nyt opitun perusteella helppo suorittaa ja tulos oli oikein tyydyttävä.

Miksei kukaan kertonut että tämä voisi olla näinkin helppoa silloin 70-80-luvuilla, kun oli muka vähän niin kuin pakko kaikenlaisilla puolisoivilla räpsyköillä harjoitella!?  :o

Alla saattaa näkyä kuva (en ole tälle foorumille ennen kuvaa laittanut, niin en tiedä miten hyvin onnistuu) jossa näkynee vaalea karva joka aiheutti yhden noista soimattomuuksista, muissa tapauksissa näytti olevan kyse jostain pienen pienestä murusesta jotain tunnistamatonta ainetta.



Kaksihäntäisen leijonan sisältävä vaakuna näyttää tältä:


Hahmohan saattaisi viitata Tsekkiin, Böömiin tai sitten jonnekin ihan muualle. Olisi ihan mukava tietää, onko tällainen peli ihan Ruotsissa tehty vai teetätetty muualla halvemmissa maissa? Sisältä ei vinkkejä tähän löytynyt. Ainoat merkinnät mitä löysin näyttivät lyijykynällä tehdyiltä numeroilta.

Kysyin arvioita soittimesta myös innokkaalta asiantuntijaltamme, joka 8-kuukautisen varmuudella ja innokkuudella olisi halunnut tehdä  koko homman itse, eikä vain katsella sylissä...  ;D
#4
Kiitoksia hyvästä ohjeistuksesta.
Pitääpäs yrittää varata operaatiolle tarpeeksi aikaa ja puhdasta pöytätilaa, niin on paremmat mahdollisuudet onnistua. Ilmoittelen sitten tuloksista ja muista ongelmista.
Hämmästyttävän puhtaalta tuolla sisällä muuten noin ensivilkaisulla näytti, vaikka en muistaakseni ainakaan 80-luvun puolenvälin jälkeen ole siellä siivoillut.

Edelleen muuten tietous kyseisen mallin valmistuspaikasta yms. historiasta kiinnostaa, jos sellaista jollakin on tarjota?
Soitin on malliltaan tuommoinen kuin ao. kuvassa, mutta väriltään punainen.


#5
Tervehdys!

Isäni osti minulle ensimmäiseksi haitariksi 70-luvun alussa käytetyn 5-rivisen 2-äänikertaisen Granesson, jolla harjoittelin kohtalaisen säännöllisesti jokusen vuoden ajan. Pikku-Granesso on sen jälkeen, vähän pieneksi käyneenä, ja ääneltään ainakin omaan makuuni vähän turhan möräkkänä viettänyt enimmäkseen aikaansa laukussa. On siitä toki aina silloin tällöin otettu ääniä, mutta omat lapsenikin ovat enemmän innostuneet noista alkeellisemmista kosketinsoittimista, joissa napit ovat pitkiä ja kapeita eivät näppäriä pieniä pyöreitä viidessä rivissä.  :P

Tässä tänä iltana kokeillessani huomasin kauhukseni, että keski-E ei soinutkaan matalammalla äänikerralla palkeitten imiessä. Kaikki muut kielet toimivat kaikinpuolin oikein, ja tuokin kieli toimii normaalisti palkeitten puhaltaessa. Soitin on muuten varsin hienossa ja täsmällisessä kunnossa.

Miten vaikeaan vammaan tai sairauteen tuollainen oire viittaa?
Kannattaako vaivan hoitoon ryhtyä itse, ja miten vai pitäisikö hakeutua ammattiauttajalle, vai vain tyytyä tilanteeseen?

Olisiko muuten jollain kertoa enemmän tietoa tällaisesta pikkuisesta Granessosta?
Missä lie valmistettu?
Nimi viittaa tavallaan Hagströmiin, mutta kaksihäntäinen leijona vaakunassa enemmän jonnekin Tsekin suunnille?