14-05-2021, 21:24:34

Uutiset:

1.11.2020 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Mikäli havaitset ongelmia, ole yhteydessä ylläpitoon.


Suomen Harmonikkaliitto

Harmonikan säilyttäminen kesämökillä

Aloittaja Periskooppi, 10-12-2018, 14:40:03

« edellinen - seuraava »

Periskooppi

Onko kellään kokemuksia italialaisen harmonikan säilyttämisestä ympärivuotisesti talvella kylmäksi jätettävällä kesämökillä, jossa ei siis ole peruslämpöä? Periaatteessa siis kuiva paikka, mutta pakkasen puolelle menee talvella.

Miten puuosat, nahat ja vahaus kestävät tuon?
Auttaako ns. kuivikejauhepussit?

Periskooppi

10-12-2018, 19:07:11 #1 Viimeisin muokkaus: 10-12-2018, 19:18:05 käyttäjältä Periskooppi
Mikä soittimessa eniten kärsii? Italialaiset pelit taitavat tulla Suomeen lentorahtina, ja tuo kuljetusliike ne jo ensimmäisen kerran jäädyttää. Onko pidempiaikainen jäätyminen jotenkin hypervaarallista? Pakkasenkestävyys muissa tuotteissa tehdään tietääkseni "sahaamalla" lämpötilaa useita kertoja nopeahkossa tahdissa 0°C:n eri puolilla. Jonkin verran han tuota tapahtuisi vuoden aikana.

Kuulin kerran eräästä tapauksesta, jossa italialaisesta kurtusta löytyi puuosissa matoja tai kuoriaisia, ja peli korjattiin paljastamalla se pakastimessa + tulppaamalla reiät. Itseasiassa itsellänikin on soittokäytössä pari madonsyömää vähärivistä - ei tunnu soundia haittaavan 😉

Viljo

Ei ole sopivaa säilyttää soitinta kylmässä (ulko)tilassa. Puu pääsee kosteuselämään, ja pitkällä aikavälillä puu alkaa halkeilla. Tämä koskee erityisesti vaneria, mistä rungot tehdään. Toinen syy on kielet. Ne ovat jousiterästä ja ruostuu siinä missä muutkin teräkset. Vahat puolestaan kovettuvat kylmässä. Se ei sinällään ole vaarallista, mutta jos vahat ovat vanhat ja puu tuoreempaa kuin 50-100 vuotta, puu elää kosteusvaihtelun mukaan ja pahimmillaan eläminen raksauttaa vanhat ja kovat vahat halkeamille, tai jopa irroittaa kieliä.

Toukat tarvitsevat tuoretta puuta elääkseen. Jos soittimeen on päässyt toukkia, niin ne ovat päätyneet puuhun ennen kuin niistä on tehty soitin. Puuseppä ei ole siis ollut tarkkana puun valinnassa tai kuivauksessa. Jos toukat ovat pienellä alueella, voi ne varmaan järkeväminkin tuhota kuin pakastamalla soitin. Esim. Kuivajäällä tai vastaavalla.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Viljo

Ja lentorahdista sen verran, että rahtitila on paineistettu ja lämmin. Matkatavaroiden kylmyys tulee ruuman ja terminaalin välisestä kuljetuksesta. Myös eläimet kuljetetaan ruumassa.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Teme

11-12-2018, 10:20:33 #4 Viimeisin muokkaus: 11-12-2018, 10:26:26 käyttäjältä Teme
Jatketaan Periskoopin kysymystä, koska olen samoja asioita miettinyt. Miten sitten talvisäilytys hirsimökissä jossa n. 10 asteen peruslämpö talvilaudella silloin kun siellä ei olla? Hirsihän tasaa sisäilman kosteutta, joten kosteusvaihtelut hyvin hitaita ja tuommoinen peruslämpö riittänee. Vai mitä Viljo ja kumppanit ovat mieltä?

P.S. tuo tieto lentokoneen rahtitilasta oli uutta, olen aina luullut että rahtitila on kylmä
Weltmeister Supita, Paolo Soprani Professional Cassotto, Kouvolan Hopeahäkki casotto -79, Kouvolan 25 maestro -57, Joles Pelle Star -49

Periskooppi

Idän ihmeet on kyllä kestäneet kylmäsäilytystä eli ilman mitään lämmitystä, mutta ne lienee suunniteltiin siten? Soittimella ei tosin ole odotettukaan samaa toimivuutta kuin italialaiselta serkultaan.

Viljon faktat on tosia, ja siksi kysyinkin vielä näiden kemiallisten kosteudenpoistajien käytöstä.

Silloin, kun Lasse Pihlajamaa vielä itse myi soittimia kotonaan, hänellä taisi olla sisätiloissa olevan varaston lisäksi erillisellä sisäänkäynnillä oleva varasto, joka saattoi olla hieman huonelämpötilaa alhaisemmaksi säädetty? Mutta eikö tuon peruslämmön tarkoituksenakin ole juuri kosteuden poistaminen? Eli tuolloinkin Viljon ilmoittamat ongelmat eivät olisi haitaksi?

Ja todellakin, elävät madot olivat uudehkossa pelissä (ei minulla) eli juuri, kuten Viljo sanoi: puusepän huolimattomuutta. Vanhoissa peleissä tai huonekaluissa tuskin on eläviä toukkia - nekin syövät mielummin tuoretta.

Viljo

En tiedä, miten tuollaisen 10-15 c asteisen mökkitilan kosteus elää vuoden aikana. Jos joku löytää mittaustuloksia kosteusvaihteluista pitkältä aikaväliltä, niin sen kaavan perusteella osaan sanoa, onko ok vai ei. Nopeat kosteusvaihtelut eivät ole juurikaan haitaksi. Kosteuseläminen tulee sitten, kun kosteus muuttuu pitkäaikaisesti, jolloin puu alkaa imeä kosteutta / luovuttaa kosteutta. Hyvä kosteusväli on siinä 40-70 % välissä.

Veikkaisin, että nykyiset pelit kestää enemmän kuin vanhat, sillä käytännössä kielipenkin pohjia lukuun ottamatta kaikki puuosat ovat maalattu, lakattu tai selluloidin peitossa. Nämä estävät kosteuden pääsyn puuhun sangen tehokkaasti. Metallin lämpölaajeneminen vaikuttaa rungon elämiseen jonkin verran, mutta ei mitenkään ratkaisevasti.

Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Johan

11-12-2018, 23:34:31 #7 Viimeisin muokkaus: 12-12-2018, 06:38:00 käyttäjältä Johan
Minulla on lämpöristetty elemettimökki saaristomerellä +10C peruslämöllä ja olen seurannut kosteusmittaria siellä jo 18 vuotta. Peruslämmityjaksolla suhteellien kosteus on melkotarkasti 50%. Vietän siellä aikaa myös talvella, jolloin lämpötila nostetaan käytön ajaksi +20C. Kosteuden vaihtelut rakennuksessa ovat vaihdelleet 45 - 55% välillä seurantajokason aikana.
Siellä oleva laadukas soitin on vuosimallia -64, eikä siis itämainen, on säilyttänyt toimintakuntonsa moitteettomasti. Pientä viritystakistelua tehty jakson aikana kerran, ja joitakin kielinahkoja "nuorennettu". Muilta osin sitä on hoidettu, kuten nyt hoidan muitakain soittimiani.

Johan


Teme

Sittenpä taidan uskaltaa yhden haitarin jättää mökille, helpottaa kun ei tarvitse edes taas kuljetella.
Weltmeister Supita, Paolo Soprani Professional Cassotto, Kouvolan Hopeahäkki casotto -79, Kouvolan 25 maestro -57, Joles Pelle Star -49

Periskooppi

Vielä tuosta lentokoneen tuuman lämpötilasta. Netistä löytyi pari uskottavankuuloista artikkelia, joissa kerrottiin, että

tuuman normaalilämpötila olisi noin +10 - 15 °C eli ei pakkasella, kuten itse oletin. Olin sen kuullut jostakin, ja voi olla, että aikakaudella ennen Embraeria ja Airbusseja, lämpötila olisi voinut olla alhaisempi.

että lentäjä säätää tuuman lämpötilan. Jos koneissa on useampia ruumia, niin niissä voi olla eri lämpötila esim. kotieläimiä varten.

että ruuman lämpötila on tunnin verran sama kuin lähtöaseman ulkolämpötila. Tämä selittää mm. sen, että olen usein saanut ruumasta jääkylmän soittimen talvikauden aikana. Ruuman luukut on auki lastausvaiheessa joka suuntaan, jolloin jo kylmässä tavarajunassa seisseet matkatavarat siirretään kylmään ruumaan - ja tuon lämpiäminen +10-15 -asteiseksi kestää siis tunnin. Näin lyhyillä lennoilla talviaikaan ei saa ruumasta lämmintä luettua syliinsä.

Kellään ei siis ole kokemusta näiden "do not eat" -kosteudenpoistajien käytöstä? Niitä asennetaan mm. elektroniikan kuljetuspakkauksiin, mutta kun kertaalleen tai pari olin maahantuojan kanssa avaamassa uusia tehdasuusia kurttulähetyksiä, en muista noita nähneeni. Voivatko siis olla siten vaarallisia, että kuivattavat esim. kielinahat?

Johan

13-12-2018, 08:41:23 #10 Viimeisin muokkaus: 27-02-2019, 07:54:51 käyttäjältä Johan
Olen kerran ostanut kokoelmaani 37/80 Accordianan kokeilematta ja näkemättä muuta kuin valokuvan Huutonetistä, ja siihen oli rungon sisäpuolelle kiinnitetty kankainen todennäköisesti jostain pilleri tai laitepakkauskesta otettu silicageelipussi.
Epäilen, että pussi oli lisätty vasta kun disakatti kielet jo olivat ruostuneet.

Soitinta myyntiin soittokuntoisena, mutta se oli täysi floppi, ulkoisesti melko vähällä vaivallla siisti, mutta osa kielipenkeistä tehty "omastapäästä". ja kielet mitä sattuu...

Olen toipunut pettymyksestä ;)

Johan

outi

G-sarjan Giulietti on hiukan vastustuskykyisempi kosteuden- ja lämpötilan vaihteluille.

Periskooppi

25-12-2020, 18:04:10 #12 Viimeisin muokkaus: 25-12-2020, 18:20:46 käyttäjältä Periskooppi
Parin talven jälkeenkin italialainen Paolo Soprani on ihan hyvässä kunnossa, kun sitä on säilytetty kylmässä hirsimökissä omassa laukussaan silica-pussien kera. Ensimmäisen talven aikana huomasin, että diskanttikahvan ulkoreuna oli turvonnut hieman sisäänpäin niin, että pari ulkoreunan kosketinta osui siihen. Puukolla lovesin noille lisää tilaa, eikä mitään muuta oireilua ole ilmennyt.

Mökissä on kyllä välillä aika kosteata ennen lämmitystä, joten en kyllä arvokkaampaa peliä siellä talven yli uskaltaisi säilyttää. 1950-luvun Soprani on yllättävän vankkaa tekoa muutenkin, joten se lienee vahvimmasta päästä kurttuja, ja siksi kestänee tätä kohtelua.

Onko tuo Giulietin G-sarja muovirunkoinen, joten olisi sillä tavalla immuuni kosteudenvaihtelulle?

pianohessu

Muistattehan tarinan munkista nimeltä B. Schwartz? Hänenhän väitettiin kehittäneen ruudin. Tämä ei kuitenkaan ollut aivan koko totuus; Kiinassa oli satoja vuosia aiemmin tunnettu paloherkkä jauhe.

Tästä kipittelemme suuremmin aasinsilloittelematta asiaan: Kaikissa avaamissani kiinalaisissa neliäänikertaisissa Parrot pianoharmonikoissa on ollut basson välipohjaan niitattu silikageelipussi. Totuuden nimessä on kuitenkin mainittava että kaikki = 3 :)

Viime keväänä kunnostamaani Weltmeisteriin panin samanlaisen maskotin mukaan sisälle.

Eräässä kesäteatteriesityksessä oli niin kostea ilma että Kouvolalaisen yläpintaan tiivistyi kosteutta. Se ei siis ollut sadevettä koskapa minulla oli suuri varjo suojanani. Väliajalla vaihdoin tilanteeseen sopivamman Rapsodija -merkkisen vetopelin polvelle.

Periskooppi

Tämä saattaa mennä vähän huiHAITARInoiden puolelle, mutta onneksi kiinalaiset eivät ole ruutipusseja soittimiinsa asennelleet - olisi voinut tulla TAPPAJAHAItari  ;)