14-05-2021, 21:38:44

Uutiset:

1.11.2020 - Vapaalehdykän foorumi päivitetty uusimpaan versioon. Mikäli havaitset ongelmia, ole yhteydessä ylläpitoon.


Suomen Harmonikkaliitto

Kielilaatan materiaalin ja kielen muodon vaikutus ääneen

Aloittaja Periskooppi, 16-12-2020, 18:53:22

« edellinen - seuraava »

Periskooppi

16-12-2020, 18:53:22 Viimeisin muokkaus: 16-12-2020, 19:08:41 käyttäjältä Periskooppi
Olen koettanut löytää ääniesimerkkiä messinkilaattaisesta teräskielestä, kun samanlaista teräskieltä käytetään alumiinilaatassa. Löysin vain esimerkin sinkkilaattaisen teräskielen vertailun alumiinilaattaiseen.

Löytyykö netistä esimerkkivertailuja tästä aiheesta?

Alumiini- ja sinkkilaattaisen kielen vertailussa oli havaittavissa jonkinlainen selvähkö, joskaan ei niin merkittävä, ero, mutta mikä on näiden kaikkien 3:n välinen ero? Mikä soi kirkkaimman, mikä pehmeämmin jne?

Ainakin Tsekeistä lienee mahdollista tilata sama DIX-kielisarja eri laatta materiaaleista valmistettuna, mutta jos noilla ei ole olennaista suurempaa vaikutusta itse ääneen (= soittajakaan ei osaa kuvailla sointieroa), niin kysymys lienee turha. Kun noita kuitenkin valmistetaan, niin luulisi, että niissä olisi joku merkittävä ero.

-

Tsekkiläiset DIX-kielet ja jonkun muun nykyisen italialaisen kielitehtaan kielet ovat tasalevyisiä tai ainakin lähes sellaisia niittauskohdasta kielen kärkeen verrattuna. Muistan kuulleeni jostain, että tasalevyinen kieli soisi suuremmalla yläsävelsarjalla kuin kärkeä kohti kaventuva. Löytyisikö hän tästä aiheesta omin korvin kuultavaa esimerkkiä netistä? Onko kellään havaintoja tästä aiheesta?

Oma arvaukseni on, että tasalevyisessä kielessä olisi automaattisesti hieman enemmän painoa kielen kärjessä, eli se soisi siis hieman matalampaa ääntä kuin vastaavan pituinen kärkeä kohti kaventuva kieli. Samaten kärkeä kohti kaventuva kieli saattaisi lähteä soimaan herkemmin, kun päässä oleva materiaali on vähäisempää. Nuo ominaisuudet eivät kuitenkaan kerro itse soundista mitään. Jos joku on kokeillut ko. kieliä vierekkäin, niin kertoisiko havainnoistaan.

Viljo

Messinkilaattaisia, teräskielillä olevia kieliä löytyy vanhoista harmonikoista, piccolo-äänikerroista. Myös huuliharppuja löytyy erilaisilla kielillä ja laatoilla. Olisko helpompi etsiä vertailua sieltä suunnalta? Urkuharmooneissa löytyy messinkilaatoilla messinkikieliä kuin myös teräskieliä. Ongelma on tietenkin, että pienissä kielissä erot ovat hankalammin havaittavissa.

Leveäkärkisssä kielissä on laajempi yläsävelsarja kuin kapeakärkisissä. Ero kuullaan lähinnä kirkkaampana äänenä. Mitattuna erot lienevät selvemmin nähtävänä kuin vain kuultuna.

Leveämmästä kärjessä on enemmän massaa, mutta samanaikaisesti ilmavirran tuoma voima kielen kärkeen on suurempi. Ja se on oleellisin osa kielessä se kärki. En osaa sanoa kuinka iso ero on kyseessä, mutta veikkaisin kielen vastenopeuden ("syttyminen") olevan leveäkärkisissä parempi. Miksi muutoin kielivalmistajat pitävät näitä parempina kielinä?
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Periskooppi

17-12-2020, 17:47:52 #2 Viimeisin muokkaus: 17-12-2020, 19:21:40 käyttäjältä Periskooppi
Käsittääkseni leveäkärkinen kieli on myös se varhaisempi malli, joten jos valmistajat pitävät sitä parempana, niin miksi kapeakärkinen kieli on kehitetty?

Itsellänikin on messinkilaattaisia kieliä myös keskiäänikertaisella korkeudella, mutta nuo soittimet on muutenkin niin poikkeuksellisia, etten voi verrata ääntä messinkilaattaisen ja alumiinilaattaisen välillä.

Tuo yläsävelikkö oli hyvä tieto

Periskooppi

Olen kuullut, että korkeiden kielten kohdalla käytettäisiin näitä messinkilaattaisia tai niklattuja messinkilaattaisia kieliä sen vuoksi, että näin pienen laatan stanssaaminen olisi helpompi tehdä messinkilaatalle.

Olen myös kuullut samasta asiasta toisenlaisen selostuksen, jossa kerrotaan messingin laatta-aineksena soivan paremmin, ja siten korkeammat piccolo-äänikerran ylä-äänet saisivat laattamateriaalista jonkinlaista lisäpotkua? Koko harmonikan kielimateriaalia ei kuitenkaan tehdä messingistä, vaikka se soisi paremmin, koska soittimista tulisi aika painavia (messinki on painavampi kuin alumiini).

Syiksi messinkilaattamateriaalin (myös sinkki olisi tällainen?) paremmalle soivuudelle on samassa yhteydessä ilmoitettu sen parempaa äänenjohtavuusominaisuutta.

Onko näissä väitteistä mitään perää?

Löysin netistä äänivertailun alumiinilaattaisen kielen ja sinkkilaattaisen kielen välillä, ja ainakin minun korvaani tuo sinkkilaattaisen kuulostaisi hieman kauniimmalta. Tuossa vertailussa ei näytetty lähikuvaa tai muuten kerrottu, ovatko laatat materiaalia lukuunottamatta muuten identtisiä, joten mitään 100%:n totuudenmukaista päätelmään asiasta ei tuolla perusteella voi tehdä.

Asia on monellakin tavalla mielenkiintoinen. Tavoitteena harmonikan valmistajilla lienee saada soitin kuulostamaan mahdollisimman kauniilta. Kauneusihanteita on varmaankin monia, ja jotta soitin miellyttäisi mahdollisimman monen korvaa, voisi siinä olla useampia sävyvaihtoehtoja, kun niitä nyt on pääsääntöisesti 2: cassotto ja ei cassotto (Beltunoissa vielä amplitude-cassotto). Täysikokoisessa harmoniassa on kuitenkin vähintään 4 äänikertaa, joten jos kielilaattamateriaalia vaihtamalla alumiinin, sinkin ja messingin välillä saataisiin tarpeeksi erilaisia äänenvärivaihtoehtoja, niin maestroharmonikankin 1-äänikertaisille äänikerroille saataisiin kolme erilaista äänenväriä nykyisen yhden sijasta.

Viljo

Oliko leveä vai kapea kärki ensin? Vähän muna ja kana, sikäli, että valmistajia on ollut paljon. 1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa on paljon kieliä, joissa on leveä kärki. Toki kielten mittasuhteetkin ovat erilaiset kuin nykyään. Kielet ovat olleet nykyistä lyhyempiä. Mutta 1930-luvulla kielet on yleisesti olleet kärkeen kapenevia. Samanaikaisesti bassokielet ovat suorakaiteenmuotoisia.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Periskooppi

No, jos lähdetään Cheng-soittimesta liikkeelle, niin nykyisissä sellaisissa on leveä kärki. Muinaisista en tiedä. Munniharpuissa (hieman sukua) on kapea kärki.
Teponazleissa (hieman sukua) leveä kärki.
Huuliharpuissa leveä kärki, Symphoniumeissa leveä kärki, concertina-soittimissa ja harmooneissakin leveä kärki, joten minusta vaikuttaisi, että kapea kärki olisi jotain tiettyä tarkoitusta varten kehitetty. Jos siinä on jotenkin rajoitetumpi yläsävelsarja, niin onko valmistajien tavoitteena ollut saada cassottomaisempi ääni ilman erillisiä kammioita?

Viljo

Asiaa voisi pohtia myös valmistustapojen kautta. Onko kapeakärkisiä helpompi tuottaa?
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

pianohessu

Totuus löytyy kaurapuurosta, sanottiin joskus. Uskoisin Viljon olevan hyvin pitkälti oikessa. Jos valmistetaan yhteen - vaikka kuinka moniäänikertaiseen - peliin kielet kotosalla, haetaan varmasti parasta mahdollista. Entäpä jos pitääkin valmistaa tuhanteen hanuriin kielet? Luultavasti tulisi mieleen kysymys; miten tehdä ne edullisesti?

Harmonikkoja ei myydä ainoastaan miljonääreille, vaan myös vähävaraisemmille mutta hyville soittajanaluille. Tokihan sadassa vuodessa ovat monetkin teknilliset asiat muuttueet; ihmisten ahneus ja voitonpyynti tuskin kovinkaan paljon. Osta markalla, myy kahdella, niin saat prosentin voiton!